Nintendo Switchin parhaat pelivuodet

Mistä peleistä konsoli muistetaan?

Jo aikamiehen ikään niin koirien kuin pelikonsoleiden ikävuosissa yltänyt Switch viettää tällä haavaa 99 prosentin varmuudella viimeistä täyttä kalenterivuottaan Nintendon ainoana markkinoilla olevana konsolina, sillä Switchin seuraajasta kertovia julkaisutietoja odotellaan alkukeväälle 2025. Kahdeksan menestyksekkään vuoden todisteena aika lailla väistämätön ykkössija kaikkien aikojen myydyimpien pelikonsolien listalla, mutta mikä näistä Switchin olemassaolon vuosista on ollut se kovin?

2017

Tammikuun puolivälissä Nintendo järkkäsi massiivisen julkistustilaisuuden tulevan laitteensa ympärille, ja maaliskuun alussa Switch rynnisti vihdoin markkinoille. Julkaisupelivalikoiman suurin tähti oli tietysti The Legend of Zelda: Breath of the Wild, joka ilmestyi myös samaan aikaan taka-alalle siirtyneelle Wii U:lle. Joku voisi sanoa, että Switchin varsinainen julkaisuikkuna yksinoikeuspelien suhteen oli vähän laimeahko, sillä Nintendon oma panostus rajoittui Zeldan ohella tekniikkademomaiseen 1-2-Switchiin sekä Snipperclips-hassutteluun. Lisäksi kourallinen indiekehittäjiä tuki eShop-kauppapaikkaa omilla julkaisuillaan. Kovin tykitys oli kuitenkin vasta edessä, koska laajempi ”julkaisuikkuna” kattaa terminä käyttäjästä riippuen enemmän tai vähemmän puolet vuodesta.

Mario Kart 8 Deluxe paransi Wii U:n myydyintä peliä joka osa-alueella, ja tulee jäämään historiaan yhtenä kaikkien aikojen eniten myyneistä videopeleistä. Saman Nintendon EPD-ykköstiimin kehittämä Arms oli uusi ja värikäs taistelupelinimike, joka myi yllättävän hyvin ensimmäisenä vuotenaan ja lähtökohtiinsa nähden, kun taas Ubisoft yllätti kaikki parittamalla yhteen Mario-universumin hahmot sekä vihatut Rabbidsit XCOM-tyylisessä taktikoinnissa. Suursuosionsa myötä Nintendon itsensäkin yllättänyt Splatoon sai kakkososan, kuten myös Xenoblade Chronicles. Loppuvuoden kovin Nintendon ilotulitus kuitenkin koettiin Super Mario Odysseyn kanssa, joka nousi kaikessa erinomaisuudessaan Zeldan rinnalle jakamaan Metacriticin arvostelukeskiarvon kärkipaikkaa.

Switchin ensimmäinen vuosi – Nintendon omissa kirjoissa kolme neljäsosaa tilikaudesta, loi erinomaisen pohjan konsolin suurmenestykselle. Wii U:n pitkistä kuivista kausista opittiin paljon, sillä Switchille julkaistiin suunnilleen kerran kuussa ainakin yksi ison kokoluokan yksinoikeusjulkaisu. Tasainen ja laadukas pelijulkaisujen tahti toimii ja kassakone kilisee.

2018

Edeltävä vuosi oli suurta laadukasta tykitystä kautta linjan, joten 2018 tuntui jopa hieman hitaammalta, mitä tuli pelijulkaisuihin. Nintendon oma pinkki pallura asteli uudelle konsolille Star Allies -pelillä, joka oli pitkän linjan Kirby-klubilaisille täynnä kivaa fanipalvelua hahmokattauksen osalta, mutta pelinä valitettavan ”tuttu ja turvallinen” Kirby. Kaikkea muuta kuin turvallinen oli puolestaan Nintendon veto tuoda pahvi osaksi videopelikokemusta. Labo–rakentelusarja kiehtoi pelaavaa kansaa hetken, ja katosi melkein yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Labon suurimmaksi meriitiksi jäi sen tarjoama välähdys Nintendon omasta visiosta tuolloin vielä jännittävää alkuhuumaa eläneestä VR-pelaamisesta.

Mitä olisikaan Nintendon konsoli ilman vuosikalenterin täytepelejä, eli Mario-aiheisia urheilutitteleitä. Tennis oli vuorossa ensimmäisenä, ja Aces-lisänimeä totteleva mailaurheilupeli osoittautui oikeinkin päteväksi nimikkeeksi parin hieman heikomman Mario Tennis -osan jälkeen. Myös Pokémon saapui uudelle konsolille, mutta ei ehkä ihan sellaisella ryminällä, jota yhdeltä maailman suosituimmista pelisarjoista voisi odottaa. Pokémon Let’s Go! -pelikaksikko tarjosi lähinnä uutta Pokémon Go -mobiilipeliyleisöä varten räätälöidyn pehmeän laskun ensimmäiseen taskuhirviösukupolveen. Hieman haastavampien roolipelien ystäviä hemmoteltiin kuitenkin Square Enixin Octopath Travelerin ykkösosalla, jota voidaan pitää yhä voimissaan olevan HD-2D-taidetyylin kantaisänä.

Wii U:n jäämistöistä tuotiin 2018 kehiin Donkey Kong Country: Tropical Freeze, ja vaikka kyseessä onkin yksi aikamme loisteliaimmista tasoloikkapeleistä, ei se onnistunut valitettavasti lyömään läpi uudelleen samalla tavalla kuin vuotta aiemmin ilmestynyt Mario Kart. Samaa voidaan sanoa yhtä lailla loistavasta Switch-käännöksen saaneesta Bayonetta 2:sta, sillä erotuksella, että tasoloikka vaihtuu kontekstissa toimintapeliin. Lokakuussa Switch-ensiesiintymisensä teki Super Mario Party, josta tuli nopeasti yksi konsolin moninpelisuosikeista. Aivan Mario Partyjen kärkikahinoihin Joy-Coneja hyötykäyttänyt peli ei yllä, mutta vaisumpien Wii U:n ja käsikonsoleiden juhlien jälkeen positiivinen vastaanotto oli ansaittu.

Syksyllä Nintendo päätti myös vihdoin paljastaa pitkään piilossa olleet suunnitelmansa maksullisen verkkopelaamisen suhteen. Tähän mennessä aina ilmaista nettipelailua tarjonnut kiotolaisyritys löi Switch Online -palvelulleen huomattavasti kahta muuta konsolikilpailijaansa alhaisemman vuosihinnan, ja kylkiäiseksi vielä NES- ja SNES-katalogia pelattavaksi verkkopeliominaisuuksilla varustettuna. Retropelien julkaisutahti on tähän päivään mennessä pysynyt säännöllisen epäsäännöllisenä, mutta huolet siitä, että maksumuurin esitteleminen hiljentäisi mm. Splatoon 2:n ja Mario Kart 8 Deluxen linjat täysin osoittautui täysin turhaksi.

Loppuvuodesta Nintendo julkaisi myös sellaisen nimikkeen, joka taatusti lisäsi verkkopalvelun tilausmääriä. Odotettu Super Smash Bros. Ultimatesta laajeni lopulta yhdeksi aikamme suurimmista peleistä, mitä tulee ylipäätänsä sisältöön ja muiden studioiden avokätisesti lainaamien hahmojen määrään. Minecraft–, Dragon Quest– ja Kingdom Hearts -DLC:n myötä taistelupeli kasvoi lopulta niin suureksi, että seuraavan Smash Bros. -pelin kohtalo tulee olemaan yksi lähivuosien mielenkiintoisimmista seurattavista uutisista.

Vuosi 2018 toi paljon uusia asioita Nintendo-pelaajien arkeen, mutta pelien osalta täytyy sanoa, että aineksia oli parempaankin. Smash Bros. Ultimate kaikessa loistavuudessaan pelasti paljon, mutta kauas jäätiin silti vuoden 2017 upeudesta.

2019

Vuosi alkoi Mario-voittoisesti jälleen yhdellä uudella Wii U -tuliaisella, joista vuorossa seuraavana floppikonsolin julkaisupeli New Super Mario Bros. U. Myös Yoshi sai askartelumaailmansa valitettavan yllätyksettömän jatko-osan Switchille. Jatkoa sai myös Wii U:lla käynnistynyt Super Mario Maker -sarja, jossa pelaajat saavat kyhätä itse loputtoman määrän kenttiä muille 2D-tasoloikkien ystäville. Platinum Gameskin pääsi esittelemään taitojaan ja Switchin suorituskykyä Nintendon tilaaman Astral Chain -toimintapelin muodossa.

2019 oli myös Switchin ensimmäisen konsolirevision vuosi. Pelkästään kannettavaan pelaamiseen tarkoitettu Switch Lite julkaistiin käsikonsoleilla tutuksi tulleen Link’s Awakeningin uusioversioinnin kanssa samana päivänä. Söpön uuden ulkoasun saanut neljäs Zelda-peli oli melkeinpä paras mahdollinen pari karsitun Switch-mallin yhteyteen. Maailman suosituimmankaan käsikonsolipelisarjan paluuta ei tarvinnut odotella kauaa, sillä loppuvuodesta vapautettiin planeetan myyntilistoja dominoinut uusi Pokémon-sukupolvi. Arvostelijoilta ja pelaajilta raippaa saanut Sword & Shield -pelikaksikko ei hirveästi yllätyksiä tai uudistuksia tarjonnut, mutta silmänräpäyksessä tapahtunut yli 20 miljoonan myydyn kappaleen rajan rikkominen on jotain käsittämätöntä.

Vuoden ehkä kovimmat Nintendo-julkaisut saapuivat vähän yllättävistä suunnista. Kanadalaisen Next Level Gamesin kehittämä Luigi’s Mansion 3 julkaistiin Nintendolle epätyypilliseen tapaan keskellä viikkoa, halloweenin kunniaksi totta kai, ja peli osoittautui todelliseksi superhitiksi ekasta myyntipäivästään alkaen. Vaikka ei kummitusjahti ihan Mario Kart 8 Deluxen tai Super Smash Bros. Ultimaten tahdilla liikuttanutkaan konsoleita kaupoista, teki se silti monia muita Nintendon sivusarjoja parempaa jälkeä myyntilistoilla, ja se on tänä päivänäkin yksi Switchin tykätyimmistä peleistä kautta linjan. Toinen yllätysmenestyjä oli Fire Emblem -strategiasarjan Switch-esikoinen. Koulumaailmaan sijoittunut Three Houses nousi ryminällä nopeasti pelisarjan myydyimmäksi osaksi, ja tämä samanlainen ilmiö tulisi toistumaan vielä useamman muun Nintendo-sarjan kohdalla.

2020

Vuosi alkoi, arvasitte oikein, Wii U -porttauksella. Shin Megai Tensein ja Fire Emblemin maailmat yhdistävä nimihirviö Tokyo Miage Sessions #FE sai vielä peräänsä Encore-lisätermin. Sitten maailma menikin kiinni, ja mikä olisikaan parempi tapa selviytyä kotona eristyksissä tylsyydeltä, kuin elämäsimulaatio Animal Crossing: New Horizons. Oman paratiisisaaren rakentamisesta tuli valtaisa hitti aikana, jolloin ihmiskontaktit olivat kiellettyjä, ja peli vei jo entuudestaan pelaajien keskuudessa suositun sarjan valtavirran valokeilaan.

Switchin saatavuus oli pandemia-aikana hieman parempaa kuin muiden uusien konsolien, mutta muuten pientä vauhdin hyytymistä ilmeni myös Nintendon toimistotalossa ja pelikasettilinjastolla. Paper Mario -sarjan uusi osa julkistettiin tuosta vain somessa ilman sen isompia fanfaareja, ja julkaistiinkin pari kuukautta myöhemmin. Origami King ei ollut kahden ensimmäisen Paper Marion veroinen laadullisesti, mutta steppi eteenpäin sitä edeltäneistä sarjan peleistä.

Vuonna 2020 saatiin myös pari vanhaa tuttua Switchille, kun Pikmin 3 ja Xenoblade Chronicles: Definitive Edition saapuivat hybridikonsolin pelivalikoimaa täyttämään. Pikmin 3 näyttää näin jälkikäteen tarkasteltuna lyhyytensä takia eräänlaiselta Pikmin-sarjan väliinputoajalta, vaikka muuten laadukas ja komea peli onkin. Ykkös-Xenobladea pidetään taas yleisesti Wiin parhaana roolipelinä, joten sen graafisesti ehostettu Switch-versio on paras mahdollinen tapa tutustua sarjaan.

Nintendo-teemaiset Warriors-mättöpelit saivat jatkoa Hyrule Warriors: Age of Calamityllä, joka on tarinallinen esiosa Breath of the Wildille. Yleisesti ottaen kaikki Switchille julkaistut Warriorsit (musout) ovat tasaveroisen onnistuneita tapauksia – kiitos erinomaisesti hyödynnetyn lähdemateriaalin, vaikka toiminnallisesti ne ovatkin melko samanlaisia hack ’n slasheja.

Kaikin puolin 2020 oli vuosi, jonka haluaisi maailmantilanteen vuoksi unohtaa. Onneksi oli Animal Crossing, sillä muuten olisi moni pääkoppa ympäri maailmaa flipannut tyystin.

2021

Maailma ja peliala aloittivat palautumisen takaisin normaaliin globaalin pandemian ja siihen liittyneiden säädöksien jälkeen. Switchillä vuosi alkoi totuttuun tapaan Wii U -porttauksella, mutta tällä kertaa hieman merkittävämmällä sellaisella. Hahmojen juoksunopeutta lisännyt Super Mario 3D World osoittautui toistamiseen mainioksi kimppatasoloikinnaksi, mutta Switch-julkaisun lisukkeeksi luotu Bowser’s Fury -sivujuoni saattaa pelata vielä ratkaisevampaa roolia tulevaisuutta ajatellen. Avoimehkossa pelimaailmassa toimiva tasoloikkailu saattoi toimia harjoitustyönä putkimiehen seuraavalle 3D-loikinnalle, joten on jännä nähdä, kuinka paljon Bowser’s Furyn ideoita näkyy seuraavassa isossa Mario-seikkailussa.

Vahvasti alkanutta pelivuotta jatkoi maaliskuussa Capcomin Monster Hunter Rise. Switchin ehdoilla suunniteltu hirviönmetsästyspeli menestyi erinomaisesti niin kotimaassaan Japanissa kuin täällä lännessäkin. Maltillisesti menestyneistä pienemmän skaalan peleistä Nintendo 64:n kulttisuosikki Pokémon Snap teki myös kauan odotetun paluunsa uuden osan myötä, kuin myös viimeksi 3DS:llä nähty Mario Golf, sekä mikropeligenren kunkku WarioWare. Kulttisuosikeista kun päästiin puhumaan, niin myös vuosia huhuiltu No More Heroes 3 näki viimein päivänvalon, tarjoten sitä taatun happoista Suda51-toimintaa.

Vuoden isoin juttu oli kuitenkin jättimäinen Switchin verkkopalveluihin liittyvä päivitys. Nintendo tarjosi tilaajille uuden maksuportaan, jolla pelaajat pääsivät pilvitallennusten lisäksi käsiksi muutaman suositun pelin lisäsisältöön, kuin myös uuteen satsiin retrokonsoleita, kun N64- ja Mega Drive -pelit saapuivat tarjolle. Isoin jytky julkistusuutisessa koski kuitenkin Mario Kart 8 Deluxen kausipassia, jonka myötä peliin lisättiin uusia ratoja ja hahmoja kerran kvartaalissa puolentoista vuoden ajan. Tämä tempaus ampaisi jo entuudestaan hävyttömän paljon myyneen pelin kappalemäärät entistäkin korkeammalle.

Toinen pelivuoden suurista Nintendo-uutisista koski Metroid-sarjaa. Metroid Dread päätti upealla tavalla vuonna 1986 alkaneen 2D-Metroidien pitkän tarinasaagan. Dreadin yhteydessä saapui kauppoihin myös uusi ”E.M.M.I:n valkoinen” Switch OLED – konsolirevisio. Konsolin isoin ero aiempiin malleihin lukee laitteen nimessä, mutta tietäjät tietävät, että se tärkein uudistus oli oikeasti huomattavasti paranneltu laitteen pystytuki. Loppuvuoden aikana Switchille saatiin myös jo laitteen julkistustilaisuudessa vilautettu Shin Megami Tensei V –japanilaisroolipeli, sekä uusioversiot Pokémon Diamondin ja Pearlin tiimoilta. Varsin monsterimainen vuosi siis.

Pandemian jälkihöyryissä käyty vuosi 2021 tarjosi lukuisia mieluisia comebackeja, ja vaikka alkuvuosi olikin hieman hiljaisempi, niin loppuvuoden tarjonta ja onnistunut uusi konsolimalli kyllä käänsivät kokonaisuuden ehdottomasti plussalle.

2022

Vuosi ei tällä kertaa käynnistynyt Wii U -porttauksella, vaan upouudella Pokémon-pelillä – vain muutama kuukausi Pokémon Brilliant Diamondin ja Shining Pearlin julkaisun jälkeen. Vuorossa ei kuitenkaan ollut uusi pääsarjan pelikaksikko, vaan kansalle tarjottiin jotain uutta ja graafisesti epätasaista sivuosaa, Legends Arceus -lisänimellä. Peli oli ensimmäinen ”avoimen maailman” Poké-seikkailu, ja esitteli muutamia ihan uusia innovaatioita, joita Pokémon-pelit ovat kaivanneetkin jo jonkin aikaa. Uudet tuulet puhalsivat myös Kirby-sarjan suunnasta, sillä maaliskuussa ilmestynyt Kirby and the Forgotten Land vei 2D-maisemissa viihtyneen pinkin imurin ensimmäistä kertaa 3D-maailmaan. Uutukainen sai erinomaisen vastaanoton ja rikkoi myös Kirby’s Dream Landin Game Boy -aikaisen myyntiennätyksen, joten jatkoa sopii odottaa.

Kesällä paluun pelikartalle teki GameCubella ja Wiillä ihastuttanut Marion extreme-palloilupeli. Mario Strikers: Battle League osoittautui kuitenkin erittäin pliisuksi teokseksi, eikä se onnistunut nousemaan pitkäikäiseksi Switch-suosikiksi, vaikka ainakin valitun urheilulajin perusteella potentiaalia siihen olikin. Hauskana detaljina mainittakoon Nintendon julkaisukalenterista se, että Switchin julkaisuvuoden Splatoon 2 ja Xenoblade Chronicles 2 saivat molemmat viisi vuotta myöhemmin jatkoa kolmannen osan muodossa. Splatoon 3:n verkkoyhteisö on edelleen yksi konsolin aktiivisimmista, vaikka säännölliset päivitykset ovatkin käytännössä loppuneet. Xenoblade Chronicles 3 taas päätti numeroidun jrpg-trilogian melkein yhtä loisteliaasti kuin se alkoikin. Myös Switchin alkuajoilta muistettava Mario + Rabbids -sarja jatkui Sparks of Hope -pelillä, joka jäi hieman Ubisoftin myyntitavoitteista, vaikka hyvä ja aloittelijaystävällinen taktikointipeli onkin. Kenties nintendomaisempi ”ei kahta liian samanlaista Marioa samalla konsolilla” -ote olisi johtanut parempaan menestykseen.

Vuoden suurin jytky oli kuitenkin joulumarkkinoille ilmestynyt uusi Pokémon-sukupolvi. Maailma oli tällä kertaa ihan oikeasti avoin, toisin kuin alkuvuodesta ilmestyneessä Arceus-pelissä, mutta hinta tälle kaikelle oli pelin teknisten ongelmien määrä. Vaikka Game Freakin kunnianhimoinen projekti muistutti tekniseltä puoleltaan huteraa PS2-peliä, ei sekään estänyt Scarletia ja Violetia nousemasta tähtitieteelliseksi myyntimenestykseksi. Myöhemmin seuranneet DLC-kampanjat paransivat peliä, vaikka teknisistä murheista ei kokonaan päästykään eroon.

2022 oli pienikokoisempien hirviöiden vuosi, ja Nintendon oma ns. raskaan sarjan kalusto loisti poissaolollaan. Tämä lievä hiljaisuus oli kuitenkin vain tyyntä ennen myrskyä.

2023

Nintendo aloitti kalenterivuoden konsolin toisella Fire Emblemillä (tai kolmannella, mikäli edellisvuoden Three Hopes -spin-off lasketaan mukaan). Värikkäämpään meininkiin ja lohikäärmeiden välienselvittelyyn nojannut Fire Emblem Engage ei kuitenkaan onnistunut nousemaan yhtä suureksi kassamagneetiksi kuin Three Housesin versio Tylypahkasta. Engage sai kovia haastajia strategiapelien kategoriassa WayForwardin tekemästä Advance Wars -kokoelmasta ja kesällä toimintaseikkailumaisemmasta Pikmin 4:stä. Pikmin onnistui nahkansa uudelleen luomisessa erinomaisesti, keräten todella paljon kiitosta niin pelimedialta kuin pelaajiltakin, mutta Ukrainan sodan vuoksi lykätyn Advance Wars 1+2:n ilmestyminen taisi mennä niin monelta ohi, että jatkossa vuoropohjaiset sodat taidetaan käydä Nintendo-konsoleilla miekkailevien kuninkaallisten kanssa.

Kirby esiintyi alkuvuodesta Switchillä jo kuudetta kertaa, mutta tällä kertaa perinteikkäämmän 2D-tasohyppelyn muodossa, Return to Dream Landin ollessa uusioversio takavuosien vanhasta Wii-pelistä. Ennen vuoden suurinta tapausta ehti Nintendo kuitenkin tiputtamaan toivotun uutispommin, nimittäin Metroid Prime Remasteredin. Legendaarisen ensimmäisen persoonan Metroidin uusioversiosta ehdittiin huhuilla pitkin kyliä ja toreja jo useamman vuoden ajan, mutta niin vain Nintendo ja Retro Studios pitivät kassakaapin visusti säpissä.

Vuoden suurin pelitapaus oli kuitenkin odotettuakin odotetumpi The Legend of Zelda: Tears of the Kingdom. Breath of the Wildin pohjalle melkeinpä kirjaimellisesti rakennettu massiivinen eepos venytti ja paukutti Switchin suorituskyvyn rajoja, mutta lunasti oikeastaan kaikki odotukset. Se ei voittanut aivan yhtä paljon palkintoja ja kunniaa vuoden parhaita pelejä niputtavissa listauksissa kuin edeltäjänsä, mutta se tulee jäämään historiaan huikeana teknisenä taidonnäytteenä.

Joskus takavuosina Nintendon pyhänä kolminaisuutena pidettiin Marioa, Zeldaa ja Metroidia, ja Super Mario Bros. Wonderin ilmestymisen myötä tämä voimatrio tuki yhdessä Nintendo-konsolia loistoseikkailuilla pitkästä aikaa saman vuoden sisällä. Marion uusi ja todella komealta näyttänyt 2D-loikinta tulee myös jäämään historiaan ensimmäisenä pelinä, jossa putkimiehen vekkulina ääninäyttelijänä toiminut Charles Martinet ei enää lainannut huuliaan viiksekkäille veljeksille. Wonder ei jäänyt ainoaksi loppuvuoden isoksi Mario-julkaisuksi, sillä pintaremontin läpi käynyt SNES-kulttiklassikko Super Mario RPG ehti vielä ilahduttamaan pelaajia joulusesongiksi.

Pelivuosi 2023 oli äärimmäisen kova ihan kaikilla konsolirintamilla, joten ei ole mikään ihme, että Switchinkin tarjonta oli jopa parempaa kuin timanttisena pidettynä ensimmäisenä vuotena.

2024

Ja näin olemme päässeet nykyhetkeen ja Switchin seuraajan julkistuksen lähihetkiin. Kun konsolisukupolvi lähestyy loppuaan, kaapivat isot firmat usein julkaisukalentereihinsa täytettä arkistojen kätköistä, eikä Switch ei ollut tässä tapauksessa poikkeus, vaikka määrällisesti tahti ei juuri hidastunut. Uusi Endless Ocean, Detective Club, päivitetty Mario Vs. Donkey Kong ja 3DS:ltä tuttu Luigi’s Mansion 2 eivät edusta ihan sitä Nintendon terävintä kärkeä mitä tulee myyntipotentiaaliin, laatuun ja suosioon fanien keskuudessa. Laatua kuitenkin tarjosi alkuvuodesta japanilainen Vanillaware, jonka kehittämän Unicorn Overlordin Switch-käännös kestää jopa suoran vertailun tehokkaampien konsoleiden versioihin.

Mario-aiheisten roolipelien huima ilmestymistahti jatkui kesällä suurta kansansuosiota jo 20 vuoden ajan nauttineella Paper Mario: The Thousand-Year Doorilla. AlphaDreamin konkurssin myötä hiljaiseloa viettänyt Mario & Luigi -sarja sai myös uuden pelin, joten vuoden sisällä markkinoille puskettiin ulos kolme kokonaista Mario-ropellusta, jotka ovat keskenään kuitenkin melko erilaisia. Jos ei Mariosta ei saanut tarpeekseen, niin Mario Partyn uusin osa täyttää varmasti putkimiestarpeet. Super Mario Party Jamboreesta tuli sarjan suurin arvostelumenestys, joten monipuolista bilepeliä himoitseville se on lähes pakkohankinta.

Pelaava maailma ei vielä ollut edes laittanut viimeisintä Zelda-peliä pakettiin, kun uutta puski jo markkinoille. Echoes of Wisdomissa pelattavana hahmona oli kuitenkin sarjan nimessä esiintyvä prinsessa, ja kuvakulma oli sarjan vanhojen 2D-pelien lailla yläkantista kuvattu. Echoes of Wisdom oli hieman erilainen ja oikein pätevä seikkailu, ja toivottavasti Nintendo tekee jatkossakin vuoron perään 3D-maailmoissa suuren skaalan seikkailuja tarjoavia eepoksia, kuin myös tällaisia hieman maltillisempia ja uutta kokeilevia kokonaisuuksia.

Kovaa on ollut Nintendon tykitys, eikä Switchin tarina ole vielä edes ohi. Ensi vuoden puolelle on kirjattu julkaisupäivät vielä ainakin Metroid Prime 4:n ja Pokémon Legends Z-A:n kaltaisille meganimille, vaikka moni varmasti uskoi ison profiilin pelien siirtyvän automaattisesti yksinoikeudella Nintendon seuraavalle konsolille. Pelaajia tämä ei tietenkään haittaa, ja onnistuuhan ykkös-Switchin pelien pelaaminen myös Switch 2:lla.