Super Mario Odyssey

[bËst]

Ei hirveän "turhalta" muutokselta kuulosta, jos näin paljon tekstiä aiheesta jaksat vääntää. Kuu ei tosiaan ole uusi juttu Mario-peleissä ja ehkä Nintendo vihdoinkin tajusi kuinka tyhmää on, että joka toisessa Mario-pelissä tähtiä keräillään ja joka toisessa niistä saa voittamattomuuden. Ken tietää, tietääkö Ryu?

Hauskaa, että on foorumi, missä ei saa olla mieltä jostain asiasta ja tuoda siitä keskustelua ja näkökulmia :D. Ihanan provokatiivista pakko myöntää.

Mutta pysyn kannassani. En ole ikinä pitänyt siitä tosiasiasta, että luotu universumi muuttuu joka pelin mukana sen asettamilla ehdoilla. Itselleni Marion selkäranka on muutakin kuin punasiniset trikoot ja sienien syönti. Ja yksi, joskin suhteellisen marginaalinen, rikkonaisuus on tämä collectingien muutos. Mutta sitä suuremmalla syyllä, sen muuttaminen oli, kuten olen sanonut, niin turha muutos.

 

[ville111]

Olen samaa mieltä siitä, että tähtien muuttaminen kuiksi on turha muutos, mutta en näe siitä olevan mitään haittaa. Lisäksi on täysin mahdollista (ellei jopa todennäköistä), että muutokselle on tarinallinen selitys. Kenties kuu (taivaankappaleena) on pelissä merkittävässä roolissa?

Transformaatioiden osalta en osaa vielä sanoa, tuleeko järjestelmä vaikuttamaan peliin positiivisesti vai negatiivisesti. Niiden hyvä puoli on, että ne tekevät pelaamisesta monipuolisempaa ja tarjoavat Mariolle väliaikaisia kykyjä. Periaatteessa transformaatiot eivät eroa pelillisesti kovinkaan merkittävästi Power-upeista.

Aikaisemmin Mario pystyi hyppäämään Boomerang Bros.:n päälle ja sai Boomerang Flowerin. Nyt Mario pystyy hatun avulla riivaamaan vihollisen ja ryöstämään tämän kyvyt. Periaatteessa pelin voi ajatella tarjoavan valtavan määrän erilaisia Power-uppeja. Treehouse-striimin perusteella niitä tarvitaan maailmassa etenemiseen, mutta on vielä kyseenalaista, voiko useimmat kuut kerätä myös ilman transformaatioita.

 

[Mr. X]

Hauskaa, että on foorumi, missä ei saa olla mieltä jostain asiasta ja tuoda siitä keskustelua ja näkökulmia :D. Ihanan provokatiivista pakko myöntää.

Tarkoitukseni ei ollut provosoida vaan lähinnä ihmettelin sitä, miten sinua edes kiinnostaa asia jota kutsut turhaksi. Jos olisit sanonut sitä tyyliin typeräksi niin ehkä en olisi ymmärtänyt jotain väärin. Pahoittelen.

Ettei viesti mene täysin aiheesta ohi: Power-uppien lisäksi toinen asia joka vähän huolestuttaa tässä vaiheessa on kenttäsuunnittelu. New Donk City näyttää hauskalta kentältä missä Marion omat kyvyt loistaa eniten, mutta aavikko- ja metsäkentät näyttävät vähän liian tyhjiltä.

 

[Alstroemeria]

Itseltä switch on puuttunut pelien vähyyden takia. Mario odyssey on kuitenkin saanut vahvasti kääntymään ostamisen puolelle, konsolin hinta vain hiukan hirvittää. Onkohan todennäköistä, että konsoli tulisi odysseyn kanssa jonain pakettina hieman halvemmalla myyntiin tai konsolia saatettaisiin myydä black fridaynä halvemmalla? Vai onkohan se vielä liian uusi, jotta sen hintaa laskettaisiin black fridaynä edes paria kymppiä...

 

[Norsukampa]

Vai onkohan se vielä liian uusi, jotta sen hintaa laskettaisiin black fridaynä edes paria kymppiä...

3DS osoitti sen että myynnit saa nousuun bundlaamalla laadukas Mario-peli konsolin mukaan ja eiköhän Odysseyn kohdalla näin myös tule käymään? Hintaa ei Nintendo varmastikaan laitteessa (suhteutettuna Odyssey-bundlen hinnankaan kanssa) sillä niin kauan kun jenkeissä ja japseissa porukka jonottaa vieläkin yötä päivää konsoliaan, ei hintaa ole mitään järkevää syytä laskea.

 

[Alstroemeria]

3DS osoitti sen että myynnit saa nousuun bundlaamalla laadukas Mario-peli konsolin mukaan ja eiköhän Odysseyn kohdalla näin myös tule käymään? Hintaa ei Nintendo varmastikaan laitteessa (suhteutettuna Odyssey-bundlen hinnankaan kanssa) sillä niin kauan kun jenkeissä ja japseissa porukka jonottaa vieläkin yötä päivää konsoliaan, ei hintaa ole mitään järkevää syytä laskea.

Itsellä viimeisin ostettu konsoli on joskus 2007 ostettu wii, eli ei ole mielikuvaa, miten näiden myynti menee :D kiitos siis vastauksesta! Kannattanee siis ostaa konsoli ja vaikka joku muu peli pelattavaksi nyt syyskuussa ja odottaa lokakuun loppupuoleen pelkkää odysseytä.

 

[Wilbur wals]

Itsellä viimeisin ostettu konsoli on joskus 2007 ostettu wii, eli ei ole mielikuvaa, miten näiden myynti menee :D kiitos siis vastauksesta! Kannattanee siis ostaa konsoli ja vaikka joku muu peli pelattavaksi nyt syyskuussa ja odottaa lokakuun loppupuoleen pelkkää odysseytä.

Jos nyt ostat konsolin niin suosittelen ehdottomasti Legend of Zelda Breath of the wildia. Pelin parissa menee huomaamatta kymmeniä ellei satoja tunteja. Itsellä ei ole kuin 425 tuntia kasassa Mario kart 8 deluxe on myös peli minkä parissa saa aikaa kulumaan ennen lokakuun loppua yksin ja varsinkin kavereiden kanssa ja onhan noita hyviä pelejä jo aika nippu mistä valita mieltymyksensä mukaan.

 

[ville111]

Kannattanee siis ostaa konsoli ja vaikka joku muu peli pelattavaksi nyt syyskuussa ja odottaa lokakuun loppupuoleen pelkkää odysseytä.

Tällä hetkellä Splatoon 2 on kenties ajankohtaisin Switch-peli ja lisäksi ehdottomasti laitteen parhaimmistoa. Pelissä on jo nyt paljon sisältöä, ja lisää on tulossa!

Jos kuitenkin etsit peliä erityisesti paikallista moninpeliä varten, suosittelen Mario Kart 8 Deluxea. Kyseessä on yksi omista suosikkipeleistäni kaikkien Nintendo-laitteiden pelivalikoimista. The Legend of Zelda: Breath of the Wild on myös erinomainen peli, jos haluat uppoutua pitkään ja taianomaiseen seikkailuun.

Varmasti millä tahansa edellä mainituista peleistä pärjää Odysseyn julkaisuun asti. Lisäksi laitteelle on iso kasa laadukkaita Indie-pelejä, jos haluat pelattavaa pienellä budjetilla.

 

[Wilbur wals]

Eilen luin että kolme tuntematon Kindomia on ainakin vielä peliin luvassa. Tosin jätin uutisen lukemiseen otsikkoon sillä en halua tietää yhtään enempää niistä vaan kokea ne yllätyksenä pelatessa. Minun puolesta voisi tulla vielä lisääkin Kindomeja. Mitä enemmän sen parempi. Tuo pelin laajuus on mietittänyt kun yhdessä maailmassa on se 20-50 kappaletta mooneja kerättävänä niin pikaisesti laskettuna niitä on todella paljon pelissä ja tämä lupaa pitkää pelikokemusta. Mikä todellakaan ei ole huono asia tämän pelin osalta. Olen jo aiemminkin mainita että tästä on tulossa tasoloikinnan Botw. Niin monipuoliselta ja mielikuvitukselliselta on näyttänyt pelistä näytetty materiaali. Graaffinen antihan on varmasti parasta mitä Switchillä on nähty ja kärkikastia siittä mitä tullaan näkemään konsolin elinkaaren aikana.

 

[StarDust]

Nyt on alkanut jotenkin nousta pieni huoli tästä pelistä kun trailerien levittämä hypesumute on alkanut laskemaan ja se on itse transformaatiot pelin keskeisimpänä teemana. Itselleni tulee vain huonoja esimerkkejä mieleen kun peleissä ollaan koitettu ujuttaa erittäin toimivaksi todetun ytimen päälle jotain transformaatioita tai esitelty hyvin mekaanisesti erilailla käyttäytyviä uusia hahmoja, mitkä johtavat välillä suorastaan minipelimäiseen tasosuunnitteluun. Tasoloikkiminen näyttää kyllä edelleenkin erittäin mukavalta, mutta pelkään, että ihan liian suuren ajan joudun pakotettuna viettämään aikaa otuksina, jolla ei ole yhtään niin hauskaa pelailla kuin Mariolla. Samalla huolettaa, että näiden olemassaolo vaikuttaa tasosuunnitteluun liikaa, luoden esimerkiksi etenemisen pysäyttäviä pisteitä joka puolelle alueita ellet ole juuri vallannut jonkun tietyn tontun mieltä, tai luovuttu mielenkiintoisemmista tasoloikkahaasteista, jotta pystyttäisiin palvelemaan kaikkia mahdollisia transformaatioita tasapuolisesti.

Pelin capture-mekaniikka kuvaa erityisen hyvin Nintendon modernin pelisuunnittelun määrittelevintä piirrettä. Asian ymmärtää parhaiten, jos jakaa pelisuunnittelun seuraavasti vanhaan ja uuteen koulukuntaan. Vanhan koulukunnan pelisuunnittelussa pelaajan suoritus (lähestymistapa, valinnat ja hahmon kontrolli) muodostavat viihdearvon. Uuden koulukunnan pelisuunnittelussa pelikohtausten ennaltamäärätyt, usein visuaalisesti rikkaat kerronnalliset elementit luovat viihdearvon.

Vanha koulukunta: pelaaja ohjaa tarkasti alusta (väistää ja tähtää tulta) ja päättää, onko power-upeista kapea mutta tehokas laser vai leveä ammusten sarja soveltuvampi tilanteeseen.

Uusi koulukunta: pelaaja siirtää pienen myrskypilven suuren nupun ylle, josta puhkeaa sadeveden ansiosta seuraavalle aluelle vievä köynnös (yksityiskohtaisesti animoitu kohtaus).

Kumpikaan pelisuunnittelu ei sulje toisiaan pois, mutta koska hienostunut kohtaus yleensä vaatii, että pelaaja toimii juuri tietyllä tavalla, se rajaa pelattavuutta, ja tyypillisesti viihde syntyy haasteen tai valintojen sijaan pelin visuaalisesta annista ja kerronnasta. Kaikki pelit sisältävät käsikirjoitettuja elementtejä, mutta jos pelin kuten Marion kokemusta alkaa määritellä haasteen ja pelaajan pelisuorituksen sijaan ennalta määrätyt tapahtumat, silloin myös pelin luonne muuttuu olennaisesti.

Epäsuoraviivaisesta maailman rakenteesta huolimatta Odyssey saattaa olla huipentuma uuden koulukunnan pelisuunnittelulle Mario-sarjassa. Capture-toiminto, jonka ympärille koko peli vaikuttaa olevan rakennettu, perustuu nähdyn perusteella mielikuvituksellisten kohtausten yllätyksen luomaan viihdearvoon. Kenttäsuunnittelun kautta peliä on viety selvästi tasohyppelypainotteisesta toiminnasta ongelmanratkaisuun ja löytämiseen painottuvaa pelattavuutta kohti.

 

[bËst]

Stardust siinä mainitsikin koko tämän päivän pelisuunnittelun ongelman. Ideologian siitä, että painotetaan mieluummin silmäkarkkiin kuin pelattavuuteen puhuttaessa viihdytysarvosta.

Eikös meillä tätä varten ole elokuvat ja tv-sarjat olemassa? Onneksi on näitä positiivisia poikkeuksia, kuten Breath of The Wild, joka piti todella hyvän tarinallisen elementin pelissä, mutta se tapahtui täysin pelaajan ehdoilla eikä pakottanut pelaajaa mihinkään suuntaan.

Näin ollen haluaisin uskoa, että Odysseyn kohdalla tämä meriitti oltaisiin myös huomioitu. Pelit ovat pelejä ja pelaamista varten.

 

[Wilbur wals]

Stardust siinä mainitsikin koko tämän päivän pelisuunnittelun ongelman. Ideologian siitä, että painotetaan mieluummin silmäkarkkiin kuin pelattavuuteen puhuttaessa viihdytysarvosta.

Eikös meillä tätä varten ole elokuvat ja tv-sarjat olemassa? Onneksi on näitä positiivisia poikkeuksia, kuten Breath of The Wild, joka piti todella hyvän tarinallisen elementin pelissä, mutta se tapahtui täysin pelaajan ehdoilla eikä pakottanut pelaajaa mihinkään suuntaan.

Näin ollen haluaisin uskoa, että Odysseyn kohdalla tämä meriitti oltaisiin myös huomioitu. Pelit ovat pelejä ja pelaamista varten.

Minä olen kanssa ehdottomasti sitä mieltä että pelit pitää olla pelejä. Vuoron perään x ja y painaminen samalla kun valmiiksi elokuvamaimen kohtaus rullaa eteen päin on jotain joka saa mielenkiintoni katoamaan aika äkkiä. Ei auta vaikka olisi kuinka hieno grafiikka jos peli on tosiaan tehty ulkonäkö edellä.

 

[StarDust]

Tässä postauksessa taitaa olla kevyitä spoilereita Odysseysta.

Pelikohtausten ei kuitenkaan tarvitse olla edes välianimaatioita tai "Quick Time Eventejä" painottuakseen pelisuorituksen/valintojen sijaan eräänlaiseen kerrontaan. Pelisuunnittelun voi laskea sopivan "uuden koulukunnan" tyyliin, vaikka pelaaja ohjaisi koko ajan hahmoa, kuten tässä Super Mario Odysseyn kohtauksessa (video). Siinä pelaajan on tarkoitus kerätä kuunsirppi korkealta puusta ottaen capturella sipulin kaltaisen hahmon ja venyttämällä juurien avulla itsensä oksia pitkin ylös. Kohtaus ei oikeastaan haasta pelaajaa, ja viihteellisyys tulee – ei pelaajan pelaamisesta tai luovuudesta – vaan kehittäjän mielikuvituksesta. ("Hauska, miten tuon sipulin juuret toimivat kuin tikkaat!") Pelaaja on tavallaan toimii vastaanottimena. Pelisuunnittelussa, jossa pelaajan pelisuoritus määrittelee kokemusta, pelaaja on toimija ja luo tavallaan oman kohtauksensa. ("Näitkö miten hyppäsin noiden yli?")

Peli vaikuttaa sisältävän paljon edellä mainitun tyylisiä kohtauksia. Toisessa Mario ottaa liekkiolennon hahmon ja kuumentaa vinkistä kattilan keittoveden saadakseen palkinnoksi kuun. Kattilalta toiselle edetään "tomaattilaavaa" pitkin, koska liekki-Mario palaa alkuperäiseen hahmoon koskiessaan maahan. Samoja yksinkertaisissa kohdissa kohdattuja capture-hahmoja luultavasti käytetään myöhemmissä vaiheissa kriittisemmissä tilanteissa (joissa pelaaja voi tehdä virheitä), mutta capture-mekaniikat tuntuvat yleisesti ottaen olevan suunniteltu pelattavuuden kehittämisen sijaan tarjoamaan peliin yllättäviä (hauskoja) kerronnallisia elementtejä.

Tämänkaltainen jako "uuteen" ja "vanhaan" koulukuntaan on tietenkin aika karkea, eikä Nintendon peleissä pelaajan osallistumisen merkitystä peliin koskaan tehdä kokonaan merkityksettömäksi, oli lähtökohta kohtaukseen millainen hyvänsä (tietenkin lukuun ottamatta ainakin välianimaatioita). Uuden koulukunnan määritteleminen sen kautta, mikä erottaa uudempia ja vakiintuineita trendejä kehityksessä, tekee kuitenkin pelattavuuden määrittelemisestä paljon selkeämpää. Uusi koulukunta toimii lähinnä teoreettisena terminä varsinaisen koulukunnan sijaan. Siltikin, mielestäni on totta, että erityisesti monet Nintendon veteraanikehittäjät prioritisoivat nykyään pelikokemuksessa näitä uuden koulukunnan elementtejä.

Passiivisemmat elementit eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti huonoja ja aktiivinen pelattavuus parempaa. Jotkut pelaajat tuntuvat suosivan kerrontaan painottuvaa ja visuaalisesti vaikuttavaa kokemusta. Kaikista suosituimmissa peleissä pelaajan valinnat ja pelaaminen määrittelevät kokemusta. On hyvä tiedostaa, että pelin luonne merkitsee pelaajille, se voi muuttua ja sitä voidaan määritellä.

 

[Tingle]

Pistin itsekin merkille hattutemppujen pinnallisuuden. En kuitenkaan tekisi mitään jakoa vanhaan tai uuteen koulukuntaan, tämä on vain täyttä paskaa.

 

[Hynät/Rahat & Ruplat]

Eikö tämä olekaan SE Mario?

 

[Tingle]

actually mario was never good

 

[Hynät/Rahat & Ruplat]

actually mario was never good

Luulin tämän pätevän vain Soniciin, mutta viestissäsi on hyvä pointti.

Ostan varmaan Marjon uusimman seikkailun ja Switchin veronpalautuksilla :)
Toivottavasti auto ei hajoa tai muuta ikävää ei satu, niin pääsen mieslapseilemaan oikein kunnolla joululomalla :)

 

[Alstroemeria]

Jos nyt ostat konsolin niin suosittelen ehdottomasti Legend of Zelda Breath of the wildia. Pelin parissa menee huomaamatta kymmeniä ellei satoja tunteja. Itsellä ei ole kuin 425 tuntia kasassa Mario kart 8 deluxe on myös peli minkä parissa saa aikaa kulumaan ennen lokakuun loppua yksin ja varsinkin kavereiden kanssa ja onhan noita hyviä pelejä jo aika nippu mistä valita mieltymyksensä mukaan.

Zeldaa en ole koskaan pelannut, hieman kiinnostaisi, mutta en tiedä jaksaisinko kuitenkaan sitä pelata. Toisaalta todella hyvät arvostelut ja paljon kehuja se on saanut, eli siinä mielessä kiinnostaisi. Verkkomoninpelejäkään en ole kokeillut, niitä en ajatuksen tasolla koe omakseni.

Lähinnä kiinnostaisi siis pelit, joita voi pelata yksinpelinä sekä paikallisena moninpelinä. Sisaren ja kavereiden kanssa välillä tulee pelattua lähimoninpeliä, mutta koska asutaan tällä hetkellä eri paikkakunnilla on moninpelaaminen jäänyt harvemmalle. .

Mario kart siis kiinnostaa, siinä on toimiva yksin- ja moninpeli. Zeldakin hiukan kiinnostaa, mutta taidan lykätä sen hankintaa. Toki ehdottaa saa lisää pelejä, vaikka nirso olenkin. :D Odyssey tulee olemaan pakkohankinta, odotan sen julkaisua täpinöissäni. Toivottavasti en pety.

 

[Wilbur wals]

Tuossa tuli luettua en tiedä onko ihan varmistettua faktaa mutta ilmeisesti pelin pitäisi sisältää 600:taa kerättävää Moonia. Aika huikeata jos pitää paikkaansa.Kentissä siis riittää todella paljon tekemistä jos haluaa kaikki Moonit etsiä.Näin varmasti kyllä tuleekin tehtyä.200 tuntia Mario taivasta luvassa

 

[Andyliini]

Toivottavasti saan pelin pelattua joulukuun alkuun mennessä, että pääsen suoraan Xenobladen pariin.