Arvostelussa Urban Myth Dissolution Center

”En haluaisi säikäyttää, mutta uskoisin, että takananne on haamu.”

”Onko postin mukana saapunut epäilyttävä laatikko? Hääriikö livestriimiisi taustalla kutsumaton vieras tuonpuoleisesta? Ehkäpä naapurustossa liikkuu kaksoisolentosi, joka ei ole kauan sitten kadonnut identtinen sisaresi. Kun on kyse yliluonnollisista voimista, niin älä epäröi, vaan soita Urbaanien myytinmurtajien keskukseen! Jasmine sekä uusi ässäetsivämme Azami Fukurai auttavat ja kertovat, ovatko voimat ongelmiesi taustalla tästä vai toisesta ulottuvuudesta.”

Tyypillisestä point and click -seikkaulupelistä poiketen Urban Myth Dissolution Centerissä ei yhdistellä keskenään tavaroita tai lasketa matemaattisia yhtälöitä, vaan kaikki ongelmanratkonta perustuu havainnointiin ja kysymyksiin vastaamiseen. Kuuteen episodiin jakaantuvien tutkintojen tavoitteena on tunnistaa jokaiseen tapaukseen liittyvä urbaani legenda ja ratkaista asiakkaan siihen liittyvä ongelma.

Kenttätyön aikana kerätään vihjeitä puhumalla ihmisille ja tutkimalla ympäristöä ja esineistöä, jotka on kätevästi merkattu punaisilla indikaattoreilla. Toisin kuin Sherlock Holmesilla, Azamilla ei ole taskussaan suurennuslasia vaan silmälasit, jotka vahvistavat tämän kykyä nähdä palasia menneisyydestä, jotka visualisoituvat haamumaisina ilmestyksinä.

Tarvittavien johtolankojen haalimisen jälkeen on aika muodostaa päätelmiä, joka tapahtuu vastaamalla vihjeistä nouseviin kysymyksiin. Tiettyjen kysymysten kohdalla oikea vastaus on valittava muutamasta eri vaihtoehdosta, ja toisinaan on taas syötettävä sanoja tekstikenttiin, joista sitten muodostuu ratkaisu. Jälkimmäinen systeemi muistuttaa The Case of the Golden Idolin vastaavaa, mutta sillä erotuksella, että tekstikenttiä on aina vain kolme ja pelaajalle näytetään vastauksen antamisen jälkeen suoraan, mitkä kohdat ovat oikein tai väärin, mikä tekee ratkaisujen arvaamisesta turhan helppoa.

 Tutkintapaikoilla pyörimisen lisäksi etsivän pitää myös sukeltaa sosiaalisen median maailmaan ja kalastaa infoa lukemalla tutkintaa koskettavia kirjoituksia. Tiedonjyvästen lisäksi postauksista täytyy poimia myös hakusanoiksi muuttuvia kohtia, jotka ovat havaittavissa väreilevänä tekstinä. Yksittäisiä poimintoja tai enintään kahden sanan yhdistelmiä käytetään sitten uusien viestiketjujen ja tiedon hakemiseen.

Nämä kaksi osiota vuorottelevat, kunnes käsikirjoituksessa edetään totuuden paljastamiseen. Tämä hoidetaan antamalla vastauksia samantyylisesti kuin kenttätyössä. Hienoa tässä systeemissä on se, että peli kulkee jouhevasti ja etsivän rooli tuntuu luontevalta, koska pelaajan tarvitse painia ikuisuuksiin asti jonkun väkinäisen pulman kanssa, joka vaatii tähtikartan ja horoskooppikirjan tuijottamista, kunnes planeetat pyörivät silmissä. Harmillisesti peli vain tarjoilee vastaukset tarjottimella. Sana-arvoitusten täyttäminen ja valintojen tekeminen tuntuu lopulta täysin päälle liimatulta ja turhalta, koska oikea vastaus on yleensä liian selvä. Jos tarkoituksena on vain tarkistaa, onko pelaaja ollut valveilla vai ei, voinee koko systeemin tarpeellisuuden kyseenalaistaa. Itse tapauksetkaan eivät varsinaisesti pidä pelaajaa tuolin reunalla, mutta ei pelaajaa sentään tarvitse herätellä välikysymyksillä.

Visuaalisella puolella on sentään onnistuttu huomattavasti paremmin. Hahmojen ylikorostettu ilmeily on iloa silmille ja ajoittaisiin animaatiopätkiin on panostettu. Pääsääntöisesti kylmä värimaailma sopii aihepiirin hyvin, eikä pelkistetty retroilmekään ole suinkaan negatiivinen asia. Äänimaailma koostuu pitkälti pelkästä taustamusiikista, mutta tähän en alussa kiinnittänyt edes erityisemmin huomiota, koska ääniohjaaja Ada-P:n sävellykset luovat tunnelmaa niin hyvin.

Yhteenveto

Urban Myth Dissolution Center ei sisällä erityisen mielenkiintoista ongelmanratkontaa eikä mieleenpainuvia mysteereitä, mutta lopussa yhteen nivoutuva tarina tarjoaa kuitenkin sen verran purtavaa, että pelin parissa viettää mieluisasti muutaman illan. Pienenä varoituksen sanana mainittakoon, että vaikka kyseessä ei ole varsinaisesti kauhupeli, käsitellään Urban Myth Dissolution Centerissä kuitenkin niin paljon sosiaalisen median toksisuutta ja melko ikäviä teemoja, että herkimpiä sisältö voi heikottaa.

Hyvää:
– Kaunis pikselitaide
– Musiikki
– Ei kuulogiikkaan nojaavia pulmia…

Huonoa:
– …mutta ei kovin tyydyttävää pulmanratkontakaan
– Kädenlämpöiset mysteerit
– Jokainen tutkintalinja etenee samankaltaisella kaavalla