Arvostelussa SteamWorld Dig 2

The Lone Miner

Polttavan kuuma aavikko. Pilvettömältä taivaalta porottava aurinko. Tuulen mukana kulkeva arokierijä. Höyryvoimalla toimiva robotti. Jep, todellisen länkkärin ainekset ovat nyt kasassa. Ruotsalaisen Image & Formin SteamWorld-sarja sai alkunsa Nintendo DSi:n latauspalvelun SteamWorld Tower Defence -pelin myötä, mutta suuren yleisön tietoon sarja nousi SteamWorld Digin ilmestyttyä 3DS:lle. Sittemmin ensimmäinen osa käännettiin muillekin alustoille, ja SteamWorld Heist -niminen spin-off laajensi maailmaa avaruuteen. Nyt sarja palaa juurilleen SteamWorld Dig 2:n myötä. Onko kaivosten koluaminen yhtä mielenkiintoista kuin ensimmäisellä kerralla?

Dig 2 jatkaa siitä, mihin edellinen jäi. Alkuperäinen päähahmo Rusty on kadonnut, ja hänen ystävänsä Dorothy lähtee etsintäreissulle saamiensa vihjeiden perusteella. Robottitytön matka kulkee kultistien temppeleiden, myrkkyluolien ja tietysti kaivoskuilujen läpi. Maailma on huimasti aiempaa isompi ja monipuolisempi, tarjoten uuden hubikylän lisäksi muutaman maanpäällisen luolaston sekä monihaaraisen kaivoksen, jossa on entistä enemmän vaihtelevia vihollisia ja ympäristöjä. Maailman laajeneminen lisää immersiota siitä, että pelissä on muutakin kuin kaivos ja yksi kylä, joten peli tuntuu ehdottomasti eloisammalta.

Pelillisesti jatko-osa on hyvin samanlainen kuin edeltäjänsä. Dorothy kykenee alussa liikkumaan, hyppäämään sekä lyömään hakullaan ja näin kaivautumaan syvemmälle kaivokseen. Tarinan edetessä Dorothy saa uusia välineitä, kuten tarttumakoukun, juoksukengät ja pomminheittimen. Myös peruskykyjä kehitetään tasaiseen tahtiin uuden päivitysjärjestelmän kautta. Vanhan rahapohjaisen systeemin lisäksi maastosta voi kerätä kultaisia hammasrattaita, joilla voi esimerkiksi tuplata malmikertymät tai saada lisää kokemuspisteitä päihitetyistä vihollisista. Hammasrattaita voi siirrellä vapaasti kyvystä toiseen, joten pelimekaniikat pysyvät tuoreina muuttumalla jatkuvasti. Kakkososaan on myös lisätty uusia vaikeusasteita, jotka vaikuttavat pääasiassa tehdyn ja vastaanotetun vahingon määrään.

Maahan porautuminen on paljon hauskempaa kuin ykköspelissä, sillä niin ympäristöt kuin vihollisetkin vaihtuvat tiheään tahtiin. Kaivosten uumenista löytyvät pulmaluolat tarjoavat myös entistä haastavampia tehtäviä ja pakottavat pelaajan hyödyntämään työkaluja aiempaa monipuolisemmin. Ympäriinsä piilotettuja sala-alueita on myös valtavat määrät, joista löysin omalla läpipeluullani alle puolet, vaikka luulin nuohonneeni jokaisen onkalon tarkkaan.

Dig 2:ssa luolia ei satunnaisgeneroida enää uudelleen jokaiselle pelikerralle, joten peli muistuttaa nyt entistä enemmän metroidvania-seikkailua. Tämä tarkoittaa tietysti tutuille alueille palaamista oikean esineen ilmestyessä inventaarioon. Esimerkiksi rakettirepun avulla on mahdollista lentää aiemmin saavuttamattomalle kielekkeelle. Uudistuneen kartan ansiosta maailman tutkiminen ja reitillä pysyminen on helppoa, eikä takaisin patikoimiseen kulu välttämättä tuskastuttavan kauan aikaa pikamatkustuksen ansiosta. Kartalle saa myös halutessaan nuolen, joka osoittaa kohti seuraavaa tarinakohdetta, mutta luolien tutkiminen sokkona on paljon jännittävämpää.

Pelaaminen tuntuu myös aiempaa sulavammalta. Dorothy tottelee ohjausta todella uskollisesti, ja peli näyttää hyvältä ja pyörii silkinpehmeästi niin käsikonsoli- kuin TV-tilassa. Ääniraita tuottaa asiaankuuluvan länkkärifiiliksen, ja tukee ympäristönvaihdoksia laavatemppeleistä mystisiin tietokonemaailmoihin. Tarinaa on selvästi mietitty aiempaa huolellisemmin, ja se näkyy esimerkiksi sivuhahmojen reaktioina maailman muutokseen. Myös Dorothyn mukana hengaileva Fen-henki tarjoaa luolissa omia kärkkäitä mielipiteitään, pitäen yllä letkeää tunnelmaa. Rustyn löytäminen on myös selkeä pelaajaa eteenpäin ajava tavoite. Myös toinen pääjuonen tavoite on SteamWorld Digin tarinaan verrattuna aimo harppaus eteenpäin tarinankerronnassa.

Aivan täydellinen peli Dig 2 ei kuitenkaan ole, vaan pieniä epäkohtia löytyy. Päivitysjärjestelmän monipuolisuus aiheuttaa loppua kohden ns. Superman-ilmiön. Dorothystä tulee niin vahva ja liikkuminen on niin vaivatonta, että haaste katoaa paikoin kokonaan. Rakettirepun ja koukun kanssa liitely on toki mahtavaa, mutta pelin kaivuumekaniikan rikkovina elementteinä ne ovat hieman liiankin voimakkaita. Kaivajarobotti on myös fyysisesti hyvin kestävä ja lyö lujaa, joten monet isokokoisemmat lentävät ja ammuskelevat vastustajatkaan eivät tuota päänvaivaa.

Yhteenveto

SteamWorld Dig 2 on loistava peli. Se jatkaa alkuperäisen pelin tarinaa ja monipuolistaa maailmaa tehden parempaa työtä kaikilla osa-alueilla. Rauhallinen tempo ja monipuoliset pulmat siivittävät matkaa maan alla, vaikkakin lopun lähestyessä pelihahmosta tuleekin turhan ylivoimainen. Noin 10 tunnin kesto on sopiva, ja jatko-osaa odotellessa vierähtänee vielä hetki kaikkien salaisuuksien etsimisessä. Ruotsalaisella tekijätiimillä on Heistin ja Dig 2:n jälkeen todella positiivinen vauhti päällä.

Hyvää:
– Parantunut käsikirjoitus
– Audiovisuaalinen anti
– Mahtava hahmonkehitys…

Huonoa:
– …joka muuttaa sankarin liiankin voimakkaaksi loppua kohden.