Arvostelussa Iconoclasts

Ikonien kaatajat

Johtajuus, uskollisuus sekä luottamus ovat teemoja, jotka ovat esillä niin politiikassa kuin uskonnossakin. Myös monen mielenkiintoisen pelin teemat linkittyvät erilaisten kuvitteellisten jumalhahmojen tai auktoriteettien palvontaan tai niiden vallan kyseenalaistamiseen. Myös alkuvuodesta debyyttinsä tehnyt Iconoclasts kuuluu näiden pelien joukkoon. Konjak-nimellä tunnetun indiekehittäjä Joakim Sandbergin taidonnäyte on nyt saapunut myös Nintendo Switchille, mutta onko Iconoclastsista nimestään huolimatta ikoniseksi peliksi?

Iconoclasts on koukuttava tarina uskomuksista ja niiden kyseenalaistamisesta sekä valtasuhteiden väärinkäytöstä. Pelin päähenkilö on Robin-niminen mekaanikko, joka harjoittaa ammattiaan salassa. Syypää tähän on maailmaa hallitseva One Concern ‑organisaatio, joka on kieltänyt ihmisiä harjoittamasta haluamiaan ammatteja, joihin esimerkiksi mekaanikkokin kuuluu. Ihmisillä on omat roolinsa, joiden rikkominen takaa lähes varman kuolemanrangaistuksen. Asukkaat elävät palvoen mystistä äitihahmoa sekä muita valtaa pitäviä henkilöitä, jotka ovat saaneet jumalaan verrattavan Hänen hyväksynnän ja omaavat sen johdosta maagisia kykyjä. Pelkästään uskontokeskeiseksi peliä ei kuitenkaan voi kuvailla, sillä mukaan on sekoitettu aimo annos tieteisfiktiota sekä esimerkiksi luonnonvarojen riittävyyteen liittyvää pohdintaa.

Pelin kiehtova maailma on täynnä monia persoonallisia hahmoja. Robinin seikkailu alkaa One Concernin napatessa hänet ilkitöissä eli auttamassa velipoika Elroa jakoavain kädessä. Sellissä hän kohtaa Minan, joka elää vedenalaisessa bunkkerissa hirmuvaltaa pakoillen muiden piraattien kanssa. Monen mutkan kautta Robinin, Minan sekä One Concernin hylkäämän Royalin matka vie kohti Äidin valtakuntaa ja sitäkin pidemmälle. Iconoclasts tarjoaa myös hyvän määrän huumoria, sillä hahmojen letkautukset onnistuvat jatkuvasti huvittamaan.

Robin noudattaa asustuksessaan muuan tähtienvälisen palkkionmetsästäjättären värikoodia, josta voi jo arvata pelin lajityypin. Kyseessä on tietenkin metroidvania, jossa keskitytään voimakkaasti alueiden tutkimiseen sekä uusien varusteiden hankkimiseen. Pelin maailma on etenkin Hollow Knightin sokkeloihin verrattuna melko lineaarinen, mutta se käy järkeen edistymisen sitoutuessa niin vahvasti tarinaan. Iconoclastsin onkin sanottu ottaneen vaikutteita erityisesti Metroid Fusionista, ja se näkyy pelin rakenteessa selvästi. Aarteenetsijöiden kannustimena pelissä on kymmeniä piilotettuja esineitä, kuten hahmon ominaisuuksia parantavien Tweakien kasausohjeita sekä niissä käytettäviä materiaaleja. Tärkeä osa ympäristöä ovat lisäksi pulmat, jotka ovat usein pelaajan ja kerättävien esineiden välissä. Robinin mekaanikkotaidot pääsevät hyötykäyttöön, sillä ruuveja riittää kiristettäväksi ja ovia avattavaksi

Pelin kohokohtiin kuuluvat ehdottomasti pomotaistelut, joita on mukana yli kaksikymmentä. Pomovastukset tarjoavat kiitettävästi vaihtelua tulittamisen ja lähitaistelun välillä, joten jokainen taistelu tuntuu uniikilta. Vastustajat vaihtelevat agenteista jättiläisrobotteihin sekä kaikenkarvaisiin limanuljaskoihin. Itse toiminta tuntuu hyvältä, sillä ohjaus toimii erinomaisesti Robinin tainnutuspistoolin sekä jakoavaimen käytön tuntuessa luontevalta. Räjähdykset, salamat ja säteet antavat jokaiselle iskulle tuhdin annoksen voimaa, eikä maukkaita ääniefektejä sovi unohtaa. Vaikeusasteita pelissä on kolme, joista keskimmäinen tarjoaa melko tasapainoisen kokemuksen olematta liian helppo tai haastava.

Robinilla voi olla kerralla käytössään kolme Tweakia, jotka antavat hänelle joko uusia kykyjä tai esimerkiksi lisää ruista ranteeseen tai apua hengityksen pidättämiseen veden alla. Mikäli pelaaja kuitenkin ottaa vahinkoa vastaan, kytkeytyvät parannukset yksi kerrallaan pois päältä. Energiapalleroita keräämällä kyvyt saa uudelleen käyttöön, mutta esimerkiksi pomotaisteluissa on oltava tarkkana käytettävissä olevien parannusten kanssa. Väistöliikkeen puuttuminen voi hankaloittaa peliä kummasti, jos kuvittelee sen olevan vielä voimassa ja syöksyy sen johdosta suoraan kuolemaa kohti.

Harmillisesti useimmat Tweakit keskittyvät ainoastaan kykyjen voimakkuuteen, sillä vain muutamat niistä antavat kokonaan uusia kykyjä käytettäväksi. Ainoastaan kolmen parannuksen valitseminen kaikkien joukosta rajoittaa käyttömahdollisuuksia huomattavasti. Olisin toivonut selvästi enemmän variaatiota näille parannuksille, etenkin sen takia, että Tweakien ohjeet ja materiaalit ovat uusien varusteiden ohella maailman ainoita kerättäviä. Uudet tekniset vehkeet ja vimpaimet sentään tarjoavat enemmän vaihtelua, sillä mukana on niin sähköistyvää jakoavainta kuin ammuttavia pommejakin.

Visuaalisesti Iconoclasts havainnollistaa, miten pikseligrafiikkaa oikein pitää tehdä, sillä värejä on käytetty runsaasti ja yksityiskohtia löytyy rutkasti. Ympäristöt ovat täynnä elämää, ja hahmot sekä viholliset ovat tyylikkäästi animoituja. Peli näyttää terävältä niin television ruudulta kuin kannettavanakin, enkä huomannut yhtäkään nykäisyä ruudunpäivityksessä edes intensiivisimmissä taisteluissa. Myös musiikkiensa puolesta Iconoclasts loistaa, sillä se tarjoaa laajan valikoiman tarttuvia kappaleita, jotka miellyttävät äänihermoja sekä sopivat ympäristöihin ja pomotaisteluiden taustalle hyvin.

Pelkän tarinan läpäisyyn voi kulua ensikertalaiselta jopa 15 tuntia, minkä lisäksi pelissä avautuu ensimmäisen läpipeluukerran jälkeen pomojen lahtaamiseen keskittyvä pelitila. Mukana on paljon vapaaehtoista kerättävää sekä muutama vapaaehtoinen sivutehtävä ja pomotaistelu, joten Iconoclasts tarjoaa mukavasti jälleenpeluuarvoa. Tarinan kokee mielellään vaikka useammankin kerran, sillä edellisillä kerroilla on saattanut helposti ohittaa joitain piilotettuja merkityksiä tai yksityiskohtia.

Yhteenveto

Iconoclasts on erinomainen jännitysnäytelmä, jonka maailma sekä tarina loistavat mielenkiintoisten teemojensa sekä persoonallisten hahmojensa johdosta. Kokemus on metroidvaniaksi verrattain lineaarinen, mutta se on tehty onnistuneesti kerronnan ehdoilla. Tarinan edetessä kiinnostavat ympäristöt sekä niiden runsaat pulmatehtävät tekevät alueiden tutkimisesta mielekästä, minkä lisäksi lukuisat pomotaistelut tarjoavat vauhdikasta ja näyttävää toimintaa. Iconoclastsia voi suositella lämpimästi kaikille pelaajille, jotka pitävät ympäristöjen tutkimisesta, pomovastusten kaatamisesta sekä kiinnostavan maailman mysteerien selvittämisestä.

Hyvää:
– Puhutteleva juoni
– Kymmenet jännittävät pomotaistelut
– Pulmat ja napakka toiminta
– Näyttävää pikseligrafiikkaa ja laadukasta musiikkia

Huonoa:
– Hahmon kustomointia voisi viilata
– Lineaarisuus ei ole välttämättä kaikkien mieleen

Jakoavain on miekkaa mahtavampi.

Kiitokset Bifrostille arvostelukappaleesta.

Iconoclasts
Alusta:
Switch, (PC, PS4, PS Vita)
Ilmestynyt: 2.8.2018 (Switch), 23.1.2018 (PC)
Kehittäjä: Konjak, MP2 Games
Julkaisija: Bifrost Entertainment