Arvostelussa Story of Seasons: Friends of Mineral Town

Nostalginen tuulahdus menneisyydestä

Monet meistä haaveilevat maalle muuttamisesta. Omavarainen elämä kaukana kaupungin hälinästä kuulostaa verrattain houkuttelevalta, mutta kaikilla ei siihen ole mahdollisuutta. Pientä helpotusta maalaisromantiikan kaipuuseen tuo Story of Seasons: Friends of Mineral Town -maatilasimulaattori, joka on täysverinen remake vuonna 2003 Harvest Moon -etuliitteen alla julkaistusta Game Boy Advance -hitistä. Nykyään kyseisessä genressä on valinnanvaraa enemmän kuin runsaasti, joten on jännittävää nähdä, miten vanha klassikko pärjää kilpailussa tuoreita teoksia vastaan.

Tulevan jyväjemmarin tarina käynnistyy aivan kuten lukuisissa muissakin genresisarissa. Eräänä päivänä sankari(tar) saa Mineral Townin pormestarilta kirjeen, jossa kerrotaan hänen perineen edesmenneen vaarinsa maatilan. Tuleva maanviljelijä pakkaa kimpsunsa ja kampsunsa innoissaan, ja kääntää nokkansa kohti kaukaista kaivoskaupunkia. Saapuessaan rikkaruohojen valtaaman peltomaiseman ääreen pelaajahahmo viettää hetken muistellen niitä ilon hetkiä, joita hän vietti isoisänsä tilalla 20 vuotta aiemmin. Pormestarin pyynnöstä hän päättää ryhtyä täyspäiväiseksi maalaistalon omistajaksi ja kunnostaa ränsistyneen farmin menneiden päivien loistoon.

Pelaaja valitsee oman hahmonsa neljän vaihtoehdon joukosta. Tarjolla on kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, joiden ulkonäköä pystyy muokkaamaan ainoastaan ihonvärin osalta. Isopäiset, chibi-tyyliset vintiöt sopivat pelin jo muutenkin niin ällösöpöön tunnelmaan kuin nakutettu, vaikka itse pidinkin enemmän 3DS:n Story of Seasons: Trio of Townsin luonnollisemmista hahmomalleista. Toinen tärkeä valinta heti pelin alussa on vaikeustason säätäminen joko helpoksi tai normaaliksi. Näistä ensimmäinen huojentaa pelaajan raskasta taakkaa lähinnä tekemällä rahan ja ystävyyspisteiden ansaitsemisesta helpompaa. Normaalilla vaikeustasolla pelatessa hommat hoituvat paljon hitaammin, ja elantonsa eteen joutuu työskentelemään niska limassa.

Ahkeran maajussin tai -justiinan päivittäisiin askareisiin kuuluvat muun muassa hedelmien ja vihannesten kasvatus, eläinten hoito sekä raaka-aineiden keräileminen ympäröivästä maailmasta, joten touhuiltavaa riittää. Kaikki tehtävät kuluttavat kallisarvoista aikaa ja energiaa. Syömällä maittavia aterioita tai kylpemällä kuumassa lähteessä saa elinvoimamittarin takaisin täyteen loistoonsa, mutta ajanhallinnan aiheuttamista ongelmista ei pääse yli tai ympäri. Pelinsisäisen kellon viisarit liikkuvat niin pikaiseen tahtiin, että aurinko on ehtinyt jo laskea siinä vaiheessa kun päivän työt on tehty. Pimeyden laskeutuessa Mineral Townin ylle kaikki kaupat ovat sulkeneet ovensa ja asukkaat piiloutuneet lukkojen taa, mistä johtuen sosiaalisen elämän viettäminen ei aina onnistu suunnitellusti. Muutenkin ajan sukkela kuluminen sotii pelin muuten niin leppoisaa tunnelmaa vastaan, joten pieni hidastus olisi ollut paikallaan.

Jos raskaalta raatamiselta suinkin ehtii tutustumaan muihin kyläläisiin, niin tosirakkauden löytäminen ja perheen perustaminen onnistuu kyllä. Unelmiensa puolison voi valita useiden kuumaakin kuumempien miesten sekä kuvankauniiden neitokaisten joukosta, ja myös samaa sukupuolta olevien avioliitot ovat täysin mahdollisia. Sydämensä valittua liehitellään perinteiseen tapaan, eli hukuttamalla heidät lahjoihin. Kun rakkauden tunne viimein on molemminpuolinen, voi kullalta kysäistä sen ultimaattisen kysymyksen: mennäänkö naimisiin? Deittailussa on kuitenkin yksi iso mutta. Vaikka Mineral Townin sinkut näyttävät hottiksilta, eivät he ole luonteeltaan järin kiinnostavia. Pelaaja saattaa olla hyvinkin läheisissä väleissä kyläläisen kanssa, mutta silti keskustelujen aikana he hokevat niitä samoja, monesti kuultuja repliikkejä. Tämä alkaa pikkuhiljaa kyllästyttämään, sillä asukkaiden kanssa täytyy puhua päivittäin tutustuakseen heihin paremmin.

Mineral Townissa järjestetään runsaasti tapahtumia kaikkina neljänä vuodenaikana. Farmarit pääsevät näyttämään kulinaariset taitonsa kokkauskilpailussa, nauttimaan mainiosta seurasta erilaisten festivaalien aikana sekä ohjastamaan omaa uljasta oriaan ratsastuskisoissa. Valitettavasti pelaajaa ei vain huolita mukaan kovinkaan moneen tapahtumaan ensimmäisenä vuotena, sillä osallistuminen vaatii tiettyjen kriteereiden täyttymistä, mikä on täysin mahdotonta varhaisessa vaiheessa peliä. Esimerkiksi ratsastuskisaan on mahdollista osallistua ohjastajan roolissa, mutta vasta tallissa majailevan hevosen vartuttua aikuiseksi.

Pelimaailma on kooltaan ihan passeli, vaikka vikkelää vauhtia juoksevalla pelihahmolla ei kyläpahasen kiertämisessä kauaa nokka tuhise. Kaupunkia ympäröivä luonto näyttää nätiltä, ja laitumella telmivät, ujosti määkivät pinkit lampaat sekä pörröiset alpakat hurmaavat suloisuudellaan. Näyttävyydestä huolimatta maailma vaikuttaa sangen tyhjältä. Esimerkiksi iltaisin tavernassa odottaisi törmäävänsä ruuhkaan ja iloiseen puheensorinaan, mutta suuressa rakennuksessa seisoskelee vain muutama tyyppi tyhjyyteen tuijottaen. Ehkä aikoinaan Game Boy Advancen pikkuisella näytöllä tämä ei ollut niin paha ongelma, mutta television kautta pelattuna tyhjyys korostuu todella häiritsevästi.

Yhteenveto

Story of Seasons: Friends of Mineral Town oli kenties kuuminta hottia vielä vuonna 2003, mutta nykystandardeilla se jää kovin keskinkertaiseksi: se näyttää, kuulostaa ja maistuu parinkymmenen vuoden takaiselta peliltä. Sarjan parissa kasvaneet fanit tulevat varmasti viihtymään teoksen seurassa ihan hyvin, mutta muille se ei tarjoa mitään maailmaa mullistavaa. Eric Baronen yksinään kehittämä Stardew Valley on asettanut maanviljelysimulaatioiden riman pilviä hipovan korkealle, eikä tämä takavuosien klassikon uudelleenlämmittely yllä lähellekään sitä.

Hyvää:
– Iloisen värikäs maailma näyttää supersöpöltä
– Tekemistä riittää jokaiselle päivälle

Huonoa:
– Aika kuluu liian nopeasti
– Sieluttomat hahmot jankuttavat samoja juttuja päivästä toiseen
– Kaikkiin tapahtumiin ei pysty osallistumaan ensimmäisenä vuotena
– Maailma näyttää tyhjältä varsinkin suurelta ruudulta pelatessa
– Ei täytä genren moderneja standardeja