Arvostelussa Spellspire

Sana on miekkaa mahtavampi

Oletko kyllästynyt roolipelien monimutkaisiin hahmonluonti- ja kustomointijärjestelmiin? Oletko aina ollut maagi mieluummin kuin ritari? Onko englannin kielen sanavarastosi isompi kuin naapurin Villellä? Jos vastasit “kyllä” johonkin edellisistä kysymyksistä, voi Spellspire olla oikea peli sinulle!

Suomalaisen 10tonsin kehittämässä toimintaroolipelin ja sanapelin sekoituksessa pelaaja ohjastaa nuorta velhoa, joka suuntaa kulkunsa kohti hirviöiden asuttamaa tornia. Tornin huipulla sadannessa kerroksessa velhoa odottaa… prinsessa? Mainetta ja kunniaa? Oxfordin sanakirja? Pelihahmon motivaatio tornin kiipeämiseen jää epäselväksi, mutta tarinan onkin tarkoitus olla pelkkää sanahelinää pelattavuuden ohella. Jokaisen kerroksen alussa pelaaja saa eteensä kymmenen kirjainta, joista on tarkoitus muodostaa vähintään kolmen kirjaimen pituisia sanoja. ”Taikasanojen” avulla velho laukoo vihulaisia kohti loitsuja, joiden voima riippuu sanan pituudesta. Hirviöt hyökkäävät tasaisin väliajoin ja tiputtavat kuollessaan kultaa sekä esineitä, jotka esimerkiksi parantavat maagia tai ampuvat tietyntyyppistä magiaa.

Kymmenen kirjaimen rajoitus on melko sopiva, sillä pelaajalle jää tilaa muodostaa lihasmuistiin iskostuvia kolmikirjaimisia sanoja pidempiä sanoja hahmotellessaan. Uusien sanojen muodostamisessa selkärankaan uppoavat muun muassa s-kirjaimella muodostettava monikkomuoto sekä englanninkielisten verbien -ed-imperfektipääte. Tietyn pisteen jälkeen sanojen muodostaminen käy helposti, jolloin vihollisetkin kaatuvat kohtuullisen vaivattomasti. Peli esittelee uusia hirviöitä tasaisin väliajoin, ja pomoviholliset ovat ensimmäisillä kerroilla haastavia pirulaisia.

Valitettavasti haastetta ei ole muuten kauheasti. Vihollisten voimakkuus ja elinvoima kasvavat tasaisesti, mutta samaan aikaan pelaajalle aukeaa parempia taikasauvoja, hattuja ja kaapuja. Taikasauvoissa on ensimmäisen kepin jälkeen aina joku neljästä elementistä, joista voimakkain on ehdottomasti kuolemamagia. Kalmataiat nimittäin varastavat vihollisilta elinvoimaa, ja hyökkäysanimaation pituuden ansiosta pelaajalle jää rikollisen paljon aikaa keksiä uusi sana ja kombottaa vastukset manan majoille antamatta niille mahdollisuutta vastahyökkäykseen. Pomojen ulkopuolella en tuntenut oloani juuri koskaan tukalaksi. Pelin vaikeusaste riippuu kuitenkin laajalti pelaajan sanavarastosta. Keskinkertaisella tietämyksellä pääsee jo pitkälle. 10 kirjaimesta saa valikoimasta riippuen 150–400 eri sanaa, ja peli näyttää pisimmän sanan kentän lopussa.

Peli alkaa toistaa itseään nopeahkosti, sillä vihollisia ei loppujen lopuksi ole kovin montaa erilaista, ja vastukset ovat sangen perinteisiä ritareita, zombeja, luurankoja ja limahirviöitä. Perusmekaniikka ei myöskään laajene juurikaan tarinan edetessä lukuun ottamatta varusteiden uusia bonuksia, elementtityyppejä sekä uusia esineitä. Tämä ei kuitenkaan haittaa liikaa, sillä Spellspiren sanojen muodostamiseen perustuva taistelu ja kevyt varusteiden päivittely on mukavaa ja kevyttä puuhastelua isompien pelien rinnalle. Grindausta on hyvin vähän, ja siihen on keksitty miellyttävä koukku: kerroksen päihitettyään pelaaja voi palata siihen jahtaamaan tähteä. Tähden saadakseen pelaajan on selvittävä tason loppuun täysillä elämäpisteillä, ja viholliset hyökkäävät 10% nopeammin. Tähdillä aukeaa uusia varustevaihtoehtoja, joten tasojen pelaaminen uudelleen on ihan mielekästä.

Teknisellä puolella Spellspire ei varsinaisesti häikäise. Piirrosmainen grafiikka ajaa asiansa indiepelissä, mutta ei niinkään loista. Sama toteutuu musiikissa: soundtrack sopii peliin, muttei herätä halua kuunnella sitä pelin ulkopuolella. Peli pyörii tasaisesti niin käsikonsoli- kuin TV-tilassa, eikä jäätymisiä tai bugeja ilmennyt lainkaan. Spellspiren mobiilipelijuuret näkyvät 8 tunnin välein aukeavassa palkintoarkussa ja selvästi kosketusnäytölle optimoiduissa kontrolleissa. Switchin kannettavuus ja Spellspire sopivat yhteen mainiosti, ja bussimatkoilla on mukava pistää muutama zombi matalaksi sanojen voimalla.

Yhteenveto

Spellspire on hyvin kevyt sanapeli, joka tarjoaa toistakymmentä tuntia rentoa pelattavaa. Sanoilla leikkiminen on hauskaa, ja kevyen roolipelikuorrutuksen ansiosta mielenkiinto pysyy yllä paremmin kuin vaikkapa Sanajahti-mobiilipelissä. Peli ei kuitenkaan pärjää aivan saman genren Scribblenautsille, sillä samanlaiset käytävät ja viholliset tulevat hyvin nopeasti tutuiksi. Päällimmäiseksi tunteeksi jää kuitenkin ilo, eikä sanojen takomiseen tarvita kymmensormijärjestelmää. Spellspire on myös huumoripitoinen peli, eikä puujalkavitseiltä voi säästyä.

Hyvää:
– Hyvät pelimekaniikat ja sanoilla leikkiminen
– Keveys ja kannettavalle laitteelle optimointi
– Yksinkertainen hahmonkehitys

Huonoa:
– Toistaa itseään todella paljon
– Ei varsinaisesti loista millään osa-alueella

“Ai että ‘tuomiopäivä’ ei ole validi sana?”

Kiitokset 10tonsille arvostelukappaleesta.

Spellspire
Alusta:
Switch, (iOS, PC, PS4, Vita, Xbox One)
Ilmestynyt: 9.10.2017
Kehittäjä: 10tons
Julkaisija: 10tons