Arvostelussa Sonic Frontiers

Vauhtisiilin eturenkaat

Sonicin tie on ollut viime vuosina kovin epätasainen. Leffapuolella menestystä on riittänyt, mutta pelien puolella innostusta on herättänyt lähinnä Segan palkkaamien fanipoikien Sonic Mania, kun taas julkaisijan ja Sonic Teamin omat tuotokset ovat jääneet huonolle tai keskinkertaiselle tasolle. Ikuisen häpeän välttääkseen joku Segan sikariportaassa päätti, että nyt olisi hyvä aika seurata pelimaailman trendejä ja päivittää Sonic uudelle aikakaudelle. Ensimmäiset kuvat ”Sonic of the Wildsin” avoimen maailman aakeista laakeista herättivät aluksi lähinnä hilpeyttä, mutta naurattaako ketään enää valmiin pelin pyöriessä konsolilla?

Sonic Frontiersin alussa tohtori Eggman suuntaa Starfall-saaristoon muinaisen teknologian perässä. Kaikki ei mene kuitenkaan suunnitellusti, ja Robotnik juuttuu kyberavaruuteen AI-tyttö Sagen kanssa. Sonic ystävineen päätyy samaan paikkaan Kaaossmaragdien perässä, jolloin Amy, Knuckles ja Tails jäävät kyberavaruuden ja oikean maailman väliin muuttuen hologrammeja muistuttaviksi versioiksi itsestään. Sonicista tulee taas jälleen jonkinlainen valittu sankari, joka pystyy siirtymään kyberulottuvuuden ja oikean maailman saaren välillä portaalien avulla.

Tarinassa käsitellään paitsi edistyneitä Muinaisia ja saaristolla asuvaa koco-kiviotuskansaa, myös Sonicin kumppaneita ja heidän epävarmuuksiaan. Edellisten seikkailuiden onnistumiset ja epäonnistumiset ovat osa tarinankerrontaa, eikä kocojen historia ole kaikkein kauneinta luettavaa. Sonic on hahmona astetta hillitympi kuin edellisissä peleissä, joten läpänheittoa ja ylimielisyyttä ei ole vedetty yli. Vakavammat teemat sopivat hyvin sarjan rakennetta muokkaavalle pelille, ja kunnollinen hahmokehitys ja uuden alueen historian avaaminen on aina plussaa.

Jokaisella saarella on sama selkeä ja tärkeä tavoite: kerää timantit talteen ja vedä paikallista pomoa pataan. Reitti smaragdeille vaihtelee hieman: osa niistä on suljettu holveihin, jotka saa auki vain avaimella, toisia varten on taas suoritettava sivutehtäviä Sonicin ystävien avustuksella. Amy, Knuckles ja Tails ovat jumissa maailmojen välissä, joten heidän tehtäviensä aktivointi vaatii muistopoletteja, joita kertyy taskuun mukavasti ihan vain ympäri maailmaa sinkoilemalla. Avaimia ansaitaan taas tasoloikkakentistä, joihin siirrytään avoimeen maailmaan sijoiteltujen portaalien kautta.

Erilliset tasoloikintakentät ovat muutaman minuutin kestoisia putkia, joiden kautta päästään klassisemman Sonicin makuun. Tasapaino myös keräily- ja speedrun-haasteita sisältävien lyhyiden tasojen ja avoimen maailman välillä on mainio, ja kummassakin ulottuvuudessa saa viettää juuri niin paljon aikaa kuin haluaa. Runsaasti viittauksia vanhoihin peleihin sisältävät portaalikentät tuovat myös visuaalisesti mukavaa vaihtelua saariston karuihin maisemiin.

Titaanien saaristo on todella kookas, mutta sen tutkiminen sujuu vaivattomasti – onhan Sonic yksi maailman nopeimmista videopelihahmoista. Pelattavuudessa on tapahtunut suuri muutos vanhaan, sillä avoimessa maailmassa pyöriminen ja erilaisten lyhyiden pulmien ja taitohaasteiden suorittaminen muodostaa isoimman osan Frontiersista. Kartta ja keräiltävät aarteet paljastuvat läpäisemällä haasteita, joiden välille muodostuu myös matkustamista nopeuttavia reilejä. Avoin maailma on Sonicille hyvä ympäristö, ja loikkimisen lomassa saa nauttia vauhdin huumasta.

Alun pienen opetteluputken jälkeen lääniä ja tehtävää avautuu heti runsaasti, ja etenemisessä on sopiva määrä vapautta. Erilaisia keräiltäviä esineitä on sopivasti, ja tauhkaa kertyy luonnolliseen tahtiin pelin edistymiseen nähden. Varsinaiseen grindaamiseen törmäsin kunnolla vasta viimeisellä saarella, jolla tarvittavien esineiden määrä loikkasi reippaasti yläkanttiin. Tässä kohtaa pelastavana enkelinä toimii kuitenkin fanien suosikkihahmo Big the Cat portaalin taakse kätketyn kalastusminipelinsä kanssa, sillä kalastamalla ansaittuja poletteja voi vaihtaa tarpeellisiin tavaroihin.

Myös taisteluosuudet ovat yllättävän toimivia. Kombojen kasaaminen ja erilaiset erikoishyökkäykset tarjoavat monipuolisia tapoja niittää pieniä ja isompia hirviöitä. Mukana on tietenkin tuttu Homing Attack, ja Sonic joutuu myös piirtelemään maahan rinkuloita ja harrastamaan jonkin verran kaukotaistelua. Minipomojen päihittäminen on niiden asettamien rajoitteiden takia jopa hauskempaa kuin isojen titaanien kaataminen. Titaaneja vastaan taistelu on hieman yksinkertaisempaa, sillä tällöin pelaaminen hoidetaan Sonic Adventure 2:n lopputaistelun tavoin lentokykyisellä Super Sonicilla, joka ei voi käyttää kaikkia tavallisia kykyjä.

Täysin ongelmitta peli ei kuitenkaan ole päätynyt markkinoille. Sonic ei aina käyttäydy aivan odotetulla tavalla, joten rotkoihin boostaaminen on yllättävän yleinen kuolinsyy. Teknisesti ikääntyvällä Switchillä ongelmana on kuitenkin resoluution alhaisuus ja pieni piirtoetäisyys, joka häiritsee etenkin käsikonsolitilassa. Ruudunpäivitys pysyy tasaisena, mutta se ei auta, kun peli on valikkojen ulkopuolella todella rouhean näköinen.

On myös hyvä mainita, että ensi vuoden puolella Frontiersiin on tulossa aimo annos lisäsisältöä. Peliin on lupailtu ainakin valokuvatilaa, jukeboksia, uusia haasteita, hahmoja ja jopa tarinasisältöä. Tämän vuoden puolella julkaistiin jo Monster Hunter -yhteistyöpaketti, jossa Sonic sai Rathalos-haarniskan ja pääsi grillaamaan lihaa kalastuksen ohessa.

Yhteenveto

Sonic Frontiers poikkeaa perinteisestä Sonicista virkistävällä tavalla. Toimiva tarina Sonic-standardeilla hyvällä soundtrackilla, avoimen maailman tutkiminen, perinteiset tasoloikkaputket ja toimivat taistelumekaniikat tekevät tästä ensimmäisen pelaamani Sonic-pelin, josta olen aidosti nauttinut. Vajaan 15 tunnin pituinen peli alkaa toistaa itseään vasta aivan viime metreillä, mutta graafinen rumuus paistaa läpi jo ensisekunneilla. Ilmaista lisäsisältöä on luvassa reilusti, ja sarjan tulevaisuus näyttää vaihteeksi hieman valoisammalta.

Hyvää:
– Avoimen maailman toteutus
– Mielekäs taistelujärjestelmä
– Hyvin suunnitellut kentät

Huonoa:
– Graafinen ulosanti
– Toistaa vähän liikaa itseään