Arvostelussa Pokémon X

Uusvanha manner

Nintendo ja kehitysvastuussa oleva Game Freak ovat etukäteen hehkuttaneet 3DS-käsikonsolin ensimmäisen täysiverisen Pokémon-seikkailun uudistavan pelisarjaa massiivisesti. Taskuroolipeli vaihtaa Gameboy-ajoista lähtien mukana kulkeneen sprite-grafiikan 3D-malleihin, sekä esittelee uuden mega-evoluution, jonka avulla muutamat vanhat suosikit voivat kehittyä vielä yhden tason ylemmäksi. Perusmekaniikka pysyy kuitenkin Pokémon X:ssä ja Y:ssä edelleen samana. Pelaajan täytyy päihittää kahdeksan salipäällikköä, nousta Pokémon-mestariksi ja tietysti pyydystää mahdollisimman monta eri Pokémonia.

Pokémon X alkaa sarjan faneille tutulla kaavalla. Pelaaja valitsee yhden kolmesta uudesta aloitus-Pokémonista ja potkitaan sen jälkeen pois kotoa unelman saavuttamiseksi. Heti alkumetreillä tutuksi tulevat myös pelihahmon kanssa kilpailevat Pokémon-kouluttajat, joita on tällä kertaa peräti neljä. Näiden kouluttajien lisäksi Pokémon X:n juonessa suurta roolia näyttelee myös jälleen uudesta maailmanvalloituksesta haaveileva rikollisjärjestö, joka kutsuu itseään Team Flareksi. Kyseinen organisaatio on toistaiseksi ehkä persoonattomin Pokémonissa esiintynyt pahisjoukko, eikä eroa aiempien pelien konnista kuin lähinnä univormuillaan. Rakettiryhmän tai jonkin muun klassisen rikollisjengin mukaan ottaminen olisi voinut kutkutella sentään nostalgiahermoja.

Kalos-nimiseen pelimaailmaan on haettu vaikutteita Ranskasta ja muualta Euroopasta. Etenkin pelin pääkaupungista tulee kunnon Pariisi-fiilis “Eiffel-torneineen” ja kahviloineen. Maailmankartalta voi bongata muun muassa myös Englannin Stonehengen. Voimakkaat kulttuuriviittaukset maustavat onnistuneesti muuten melko perinteistä seikkailua. Kohutun pelimekaanisen muutoksen, eli Pokémonien mega-evoluution ominaisuuksien selvittäminen, on sisällytetty myös pelin juoneen. Pelaaja voi käyttää vuoropohjaisissa taisteluissa mega-evoluutiota yhden kerran saatuaan erityisen megarannekkeen ja tietyille Pokémoneille sopivan kehityskiven. 3DS:n alanäytön ikonia napauttamalla kiveä pitelevät Pokémonit saavat taistelun ajaksi taskumonsterin ulkokuorta, erikoiskykyjä, voimaa, puolustusta ja nopeutta muuttavan muodon. Heidän liikkeisiin mega-muoto ei vaikuta.Mega-evoluutio tuo Pokémon-otteluihin uuden taktisen vaihtoehdon, mutta se ei kuitenkaan muuta peliä niin paljon kuin etukäteen olisi luullut. Yksinpelissä mega-Pokémoneilla päihittää tekoälykouluttajat turhan helposti, mutta lisätyn muodon tarkoituksena onkin ilmeisesti ollut nostaa vain hyödyllisten olioiden määrää. Mega-muotoja on kuitenkin valitettavasti vain muutamia, ja niiden ulkopuolelle jää paljon sellaisia taskuhirviöitä, jotka olisivat oikeasti tarvinneet pientä buustia kykyihinsä. Ehkä näitä saadaan lisää tulevissa peleissä.

Lisäksi Pokémon X ja Y esittelevät noin sata uutta Pokémonia, joihin lukeutuvat myös uuden Fairy-, eli keijukaistyypin Pokémonit. Keijut toimivat eri tyyppien välisen tasapainon korjaajana olemalla vahvoja aiemmin hieman ylivoimaisia olleita lohikäärmeitä vastaan. Myös myrkky-Pokémonit ovat saaneet uutta käyttöä keijukaisten ollessa niille heikkoja. Tuttuun tapaan molempien versioiden välillä on pieniä eroja, ja pelaajia kannustetaan vaihtamaan toisilleen versio-eksklusiivisia Pokémoneja.

Pokémon X ja Y ovat yhteensopivia DS:n Pokémon Black- ja White-pelien kanssa, minkä vuoksi näistä peleistä on mahdollista siirtää vanhat Pokémonit 3DS:n pelikasetille. Siirtäminen tapahtuu uuden eShopista ladattavan Pokémon Bank -nettisovelluksen avulla. Verkko-ominaisuudet on toteutettu Pokémon X:ssä ja Y:ssä muutenkin varsin kiitettävästi. 3DS:n alanäytöllä näkyy jatkuvasti päivittyvä lista online-tilassa olevista kavereista ja pelaajista, joita voi haastaa otteluun tai pyytää vaihtamaan Pokémoneja parilla näpäytyksellä.

Vaihtoja voi suorittaa myös toivelistan mukaan tai täysin satunnaisesti, jolloin saa aina jännittää, minkä Pokémonin vastapelaaja laittaa tulemaan. Erillisiä ottelu- tai vaihtelurakennuksia ei siis enää ole, vaan nettimatsit onnistuvat milloin vain. Verkkovalikkojen sijaan alanäytölle on mahdollista laittaa näkymään myös Pokémonien kykyjä ja ystävällisyyttä parantavat Super Training – ja Pokémon Amie -ikkunat.

3DS:n Pokémon-kaksikko tuo uutta ilmettä monien mielestä kulahtaneeseen roolipelisarjaan. Ulkoasua on päivitetty nykyaikaisemmaksi, pelihahmoa voi tuunata mieleiseksi vaatteilla, ja Pokémon-ottelut alkavat muistuttaa jo televisiossa pyörivän animaatiosarjan tyyliä. Pokémonien ärähdykset ovat kuitenkin edelleen Gameboy-aikakaudelta – Pikachua lukuunottamatta. Keiju- ja mega-Pokémonit tuovat oman mausteensa taisteiluihin, mutta juoni on simppeli ja melko ennalta arvattava, kuten aiemminkin. Pelattavaa ja pyydystettäviä otuksia riittää kymmeniksi tunneiksi, mutta tarinassa eteneminen ei käy missään vaiheessa vaikeaksi. Oma Pokémon-kuusikkoni oli ainakin viisi tasoa korkeampi kuin hallitsevalla Pokémon-mestarilla pelin lopussa, enkä kuluttanut grindaamiseen aikaa lainkaan. Tiimin tason nopeaan nostamiseen löytyy myös lukuisia apuvälineitä, joten maailmaan tutustumattomalla ummikollakaan ei mene sormi suuhun missään vaiheessa.

Yhteenveto

Pokémon X on vahva kokonaisuus, ja Japanissa suunnitellaan varmasti jo tulevia osia. Seuraavassa pelissä voisi olla ainakin enemmän panostusta käsikirjoitukseen ja lisää kiinnostavia mega-Pokémoneja.

Hyvää:
– Eloisat 3D-mallit
– Moninpelin parannukset
– Muokattava päähenkilö

Huonoa:
– Team Flare
– Yllätyksetön juoni