Arvostelussa Night in the Woods

Ei kultainen nuoruus jää unholaan

Nuoruus on ihmisen parasta aikaa. Elämä on vasta alussa, eivätkä huolet ja murheet vaivaa nuorta mieltä. Päivät kuluvat ystävien kanssa hengaillessa, eikä suuria, elämää mullistavia päätöksiä tarvitse tehdä. Jossakin vaiheessa on kuitenkin aika jättää nuoruus taakse ja kasvaa aikuiseksi. Aina tämä siirtymä elämänvaiheesta toiseen ei onnistu kivuitta. Tästä aikuistumisen tuskasta kertoo Night in the Woods.

Kickstarterin kautta rahoituksensa kerännyt seikkailupeli julkaistiin alun perin PC:lle ja PlayStation 4:lle helmikuussa 2017. Myöhemmin syksyllä kehittäjä Infinite Fall ilmoitti, että pelistä olisi tulossa pidennetty Weird Autumn -lisänimellinen versio. Kaiken lisäsisällön kattava syksyinen erikoispainos ilmestyi Nintendo Switchille viimein vajaa vuosi alkuperäisen pelin julkaisun jälkeen.

Mae Borowskin oli tarkoitus olla perheensä ensimmäinen yliopistosta valmistunut. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan, joten Mae joutuu yllättäen keskeyttämään opintonsa ja palaamaan kotiinsa, Possum Springsin entiseen kaivoskaupunkiin. Nyt 20-vuotias tyttö haluaa jatkaa elämäänsä siitä, mihin se jäi hänen lähtiessään opiskelemaan pari vuotta sitten. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja vanha kotikaupunki on rapistunut hiilikaivoksen sulkemisen myötä. Mae luottaa siihen, että edes hänen ystävänsä ovat säilyneet entisellään kaiken muutoksen keskellä. Toisin kuin Mae, ystävät ovat joutuneet kasvamaan aikuisiksi, ja painivat nyt täysi-ikäisyyden tuomien ongelmien kanssa.

Night in the Woods on seikkailupeli, jonka sekaan on heitetty hyppysellinen tasohyppelyä ja aimo annos visual novelia. Suurin osa ajasta vietetään tutkimalla Possum Springsin kaupunkia, juttelemalla vastaan tuleville asukkaille ja lorvimalla kavereiden seurassa. Suuria valintoja ei tarvitse tehdä, vaikka joskus onkin mahdollista päättää, mitä lipsauttaa ulos suustaan. On tärkeämpää miettiä, kenelle puhuu kuin mitä sanoo. Päivästä toiseen toistuva ohjelma kuulostaa tylsältä, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Kaupunkilaisten kertomat jutut vaihtuvat päivittäin, joten pelaaja oppii hiljalleen uutta asukkaista ja alueen tapahtumista. Toiminnannälkäiset voivat kokeilla lisäksi erilaisia minipelejä. Muotti on simppeli, mutta niin sen on tarkoituskin. Night in the Woodsissa toiminnalliset osuudet on tehty tukemaan itse tarinaa, ei aiheuttamaan pelaajalle sen suurempaa päänvaivaa.

Parasta antia ovat hyvin kirjoitetut eläinhahmot, joiden persoonat tuntuvat todellisilta. Pieni ja pippurinen päähenkilö Mae on kuin Peter Pan, sillä hän ei halua kasvaa aikuiseksi. Kissatytöllä on ongelmia hallita vihaansa, ja saattaakin siksi puhua rakkailleen hieman töykeästi. Maen läheinen ystävä Gregg on optimistinen lörpöttelijä, jonka poikaystävä Angus taas on ujo ja hiljainen nörtti. Joukon toinen naisvahvistus, Bea, on goottimaisen synkkä ja sarkastinen. Vaikka kaikkien persoonallisuudet ovat erilaisia, heillä tuntuu olevan hauskaa yhdessä. Jokaisella on omat heikkoutensa ja salaisuutensa, jotka selviävät pelin edetessä. Ystävyksiä yhdistää myös epävarma tulevaisuus ja pelko epäonnistumisesta.

Tyylikäs paperinukkemainen ulkoasu ei saa Switchiä yskimään 60 FPS:n ruudunpäivityksen kanssa edes kannettavassa tilassa. Lataustaukoja tulee vastaan alueelta toiselle siirryttäessä, mutta ne kestävät vain muutaman sekunnin. Syksyinen värimaailma tuo Night in the Woodsiin kylmän ja pelottavan tunnelman, ja peli onkin parasta pelattuna yön pimeydessä, peiton alla piilossa. Mitään erikoista haastetta peli ei tarjoa, sillä kontrollit ovat hyvin yksinkertaiset ja tasohyppelykohtauksista, jotka normaalisti sisältävät pomppimista talon katolta toiselle, suoriutuu kuka tahansa. Ohjaimien tärinää on hyödynnetty kiinnostavasti yllättävissä paikoissa.

Yhteenveto

Night in the Woods on varmasti yksi Switchin parhaimpia indie-julkaisuja. Se herättää pelaajassaan paljon erilaisia tunteita ja joskus jopa muistoja omasta nuoruudesta. Tarinankerronta on soljuvaa, ja melankolinen musiikki tukee tunnelmaa. Ensisilmäyksellä Maen elämä vaikuttaa huolettomalta hauskuuttelulta, mutta kertomuksen edetessä käsitellään myös vakavia aiheita, kuten masennusta, epätoivoa ja menettämisen pelkoa.

Hyvää:
– Mielenkiintoinen tarina
– Hassu huumori
– Vakavien aiheiden hieno käsittely
– Samaistuttavat hahmot
– Hämyinen tunnelma
– Tunnelmaa syventävä musiikki

Huonoa:
– Tyhjyyden tunne pelin loppumisen jälkeen