Arvostelussa MotoGP 18

Mutkat suoriksi monessakin mielessä

Laajuudestaan huolimatta Switchin pelivalikoima kärsii yhden genren puutteesta, nimittäin ajopelien. Mario Kartin ja parin indiepelin ohella moottoriurheilun ystävät eivät juuri ole päässeet hurjastelemaan radoilla, ja erityisesti realistisemmat kaahailut ovat harvinaisempia kuin lämmin Suomen kesä. Erityisesti moottoripyöräpeleistään tuttu italialainen Milestones on onneksi ottanut tehtäväkseen täyttää tämän prätkän kuljettavan aukon pelivalikoimassa tuomalla MotoGP 18:n Switchille. Harmillisesti pelin Switch-käännös jättää paljon parantamisen varaa.

MotoGP 18:ssa pelaaja ottaa luonnollisesti osaa moottoripyörillä kisattaviin MotoGP-kisoihin, tavoitteena ylittää tietysti maaliviiva voitokkaasti. Pelin keskiössä on uratila, jossa pelaaja voi luoda oman hahmonsa ja taistella maailmanmestaruudesta neljässä eri luokassa. Ura alkaa Red Bull Rookies ‑luokasta, josta tavoitteena on edetä Moto3:n ja Moto2:n kautta aina pääluokkaan asti. Luokasta toiseen siirtyminen ei kuitenkaan tapahdu pelkästään sormia napsauttamalla, sillä tallipaikka ansaitaan hyvällä menestyksellä. Mitä paremmin pelaaja menestyy, sitä paremmat tallit tarjoavat ajosopimusta. Ajamisen ohella uratilassa harrastetaan myös kevyttä pyörän ja kuskin ominaisuuksien kehittämistä.

Varsinaisten kisojen lisäksi MotoGP-tapahtumiin kuuluu aika-ajot sekä vapaat harjoitukset, jotka voi halutessaan ohittaa takarivin lähtöpaikkaa vastaan. Säännöissä ja ajoa helpottavissa avuissa on paljon säädettävää, sillä vaikeustason ohella on mahdollista säätää muun muassa ajofysiikoita, jarrutusapuja ja renkaiden kulumista. Etenkin vaikeustason säätö on todella joustavaa, mikä on erittäin hyvä kaikentasoisten pelaajien kannalta. Pelin saa tehtyä juuri niin helpoksi tai hankalaksi kuin itse haluaa, mutta jo oletusvaikeusaste tarjoaa mukavasti haastetta Switch-pelaajalle, joka on tottunut heittelemään ajoradalla banaaneita ja kilpiä muita pelaajia kohti. Varikkokäyntien ja läpiajorangaistuksien suorittamisessa on isoja ongelmia, sillä peli ei aina huomaa pelaajan saapuneen varikolle, rikkinäistä menopeliä ei voi vaihtaa tai korjata, ja kaiken lisäksi autopilotti jumittuu päälle pysyvästi pysähdyksen jälkeen. Parempi on siis pelata kokonaan ilman rangaistuksia ja pysyvää vahinkoa.

MotoGP:ssä ajotuntuma on ehdottoman isossa roolissa. Minimaalisilla ajoavuilla ja edistyneimmillä fysiikoilla pyörän saa helposti luistamaan ja heittelehtimään epätasaisilla pinnoilla, mutta hieman realismista joustamalla pyörän saa helposti hallintaan. Pelissä on lisäksi muutamia erilaisia säätiloja, joista sade on vaikuttavin peilipintaisen ja vaarallisen liukkaan radan vuoksi. Asetuksista riippumatta ajolinjoista on pidettävä kiinni, sillä pyörien kömpelön todenmukainen kääntyvyys vaatii tarkkuutta mutkien kohdalla. Switchin ohjainten digitaaliset liipaisimet eivät takaa yhtä hyvää tarkkuutta kuin muilla konsoleilla, mutta kyseinen vika menee puhtaasti Nintendon piikkiin. Ohjaus kuitenkin toimii pääsääntöisesti hyvin pienen totuttelun jälkeen.

Mestaruussarjan ohella MotoGP 18 sisältää myös vapaan kisailutilan, mutta kokemus jää silti hieman laihaksi. Moninpelin osalta peli sisältää Switch-konsolien välillä käytävän langattoman moninpelin, mutta nettipeliä tai jaetun ruudun pelitilaa ei ole lainkaan mukana. Tämä on valtava puute, sillä tekoälyä vastaan kaahaillessa ei koe samanlaista kilpailullista viehätystä, eikä useamman Switch-konsolin ja pelin omistajan kokoaminen samaan huoneeseen ole mikään helppo tehtävä useimmille. Uratilassa ja 19 radassa riittää opeteltavaa useiksi tunneiksi, mutta bottien seassa suhaaminen alkaa toistaa itseään ennen pitkää. Edes jonkinlaiset netin kautta päivittyvät rataennätyslistat olisivat olleet tervetulleita.

MotoGP 18:n konehuone tuottaa pettymyksen, vaikka Switchillä joudutaankin tulemaan toimeen kilpailevia konsoleita vähemmillä hevosvoimilla. Ulkoisesti MotoGP 18 on yksi suttuisimmista peleistä, joka on tullut laitteella vastaan. Radat ympäristöineen on mallinnettu laserskannauksella, joten ne noudattavat uskottavasti todellisten tapahtumapaikkojen muotokieltä, mutta alhainen resoluutio ja keskinkertaiset valaisuefektit latistavat kisatunnelmasta nauttimista etenkin kannettavassa tilassa pelatessa. Kaiken lisäksi ruudunpäivitys takkuilee toistuvasti 16 yhtäaikaiseen kisailijaan rajatusta osallistujamäärästä huolimatta. Onneksi käyttöliittymä pysyy terävänä pelitavasta huolimatta, joten kierrosaikojen tai nopeuden tarkkailu ei vaadi silmien siristämistä. Äänipuoli on kunnossa, sillä moottorien pärinät ja muut ääniefektit kuulostavat hyvältä.

Yhteenveto

MotoGP 18 ei ole täysin luokaton suoritus, mutta pelistä paistaa läpi viimeistelemättömyys. Ajotuntuma sekä ajofysiikat ovat kunnossa, ja pelissä on paljon säädettävää mutteripäille, mutta kunnollisen moninpelin puute sekä tekniset surkeudet latistavat vauhdin hurmaa huomattavasti. Jään mielenkiinnolla odottamaan, onko myös ensi vuonna tulossa uusi MotoGP-peli Switchille. Jos tekniset ongelmat ja moninpelin puutteet saadaan paikattua, saattaa seuraava vuosipäivitys tarjota kelvollisen ajopelin muillekin kuin MotoGP:n tosifaneille.

Hyvää:
– Ajotuntuma sekä fysiikat
– Paljon säädettävää
– Uskollisesti mallinnetut radat ja pyörät

Huonoa:
– Suttuinen kuva
– Takkuileva ruudunpäivitys
– Nettipelin ja jaetun ruudun moninpelin puute