Arvostelussa Flipping Death

Päiväni kuolemana

Hulvattomaan huumoriin pohjautuvat pelit jakavat mielipiteitä. Niistä joko tykkää tai ei, riippuen tietysti siitä, iskevätkö vitsit omaan huumorintajuun. Eräs koomisten luomusten uranuurtaja on ruotsalainen Zoink Games, jonka tuotoksiin lukeutuvat hassunhauskat Stick it to The Man ja Zombie Vikings sekä lumoava seikkailu Fe. Tällä kertaa naapurimaamme urheat vitsiniekat pelleilevät itse kuoleman kustannuksella uudella Flipping Death ‑pulmaseikkailullaan. Jaksaako hervoton huumori naurattaa, vai tuomitsevatko kuivat läpät tekijätiimin ikuiseen kadotukseen?

Eriskummallisessa Flatwood Peaksin kaupungissa asustava Penny Doewood on aina ollut kiinnostunut synkistä ja pelottavista asioista. Eräänä kauniina päivänä hän heittää henkensä ja siirtyy rajan taa tuonpuoleiseen. Paikan pomo, itse viikatemies, on kyllästynyt ainaiseen raatamiseen ja kaipaa pientä hengähdystaukoa työnteosta. Väärinkäsityksen seurauksena Penny päätyy tuuraamaan lomalle kuuhun matkaavaa kalman herraa. Nyt viikatetta heiluttava neitokainen joutuukin auttamaan kuolleiden maan kansalaisia ja selvittämään oman kuolemansa mysteerin. Tasaisen keskinkertainen tarina rullaa eteenpäin jatsahtavan musiikin säestämänä eikä tarjoa kovinkaan hurjia juonenkäänteitä villistä alustuksesta huolimatta.

Erikoisilla grafiikoilla varustettu Flipping Death nojaa vahvasti välillä vähän synkkäänkin huumoriin. Kaikki paperinukkemaiset kaupunkilaiset ovat käveleviä vitsejä, eikä maailmasta löydy yhtäkään täysjärkistä henkilöä. Erikoisiin hahmoihin lukeutuvat esimerkiksi mies, joka pakkomielteisesti nuoleskelee kaikkea tielleen osuvaa, sekä poliisi, joka muuttuu nukkuessaan hakkeriksi. Missään vaiheessa ei kuitenkaan joudu kärsimään hauskuuden yliannostuksesta, ja pelistä pystyy nauttimaan vaikka vitsit eivät naurattaisikaan.

Parhainta antia ovat mielenkiintoiset pulmat omituisine ratkaisuineen. Penny pystyy vain yhdellä napin painalluksella riivaamaan ihmisen kehon ja siirtymään synkästä kuolleiden valtakunnasta värikkääseen elävien maailmaan. Haltuun ottamansa ihmisen erikoistaidoilla, kuten puremisella tai tökkimisellä, sankaritar ratkoo erilaisia kinkkisiä ongelmia. Suurin osa puzzleista vaikuttaa melko simppeleiltä, mutta muutamassa kohtaa ratkaisua joutuu miettimään vähän kuumeisemmin. Onneksi tarjolla on kuvallisia vihjeitä, joita vilkaisemalla ongelmat selvittää helposti.

Jos lineaarisesti etenevä pääjuoni alkaa puuduttamaan, voi aikansa viettää tehden pieniä sivutehtäviä. Näitä yksinkertaisia haasteita löytyy jokaisesta kentästä muutama. Palkinnoksi niiden suorittamisesta saa kortteja, jotka sisältävät lisätietoa kaupungin asukkaista. Pelin teeman mukaisesti nämäkin haasteet kietoutuvat poskettoman huumorin ympärille: eräässä tehtävässä otetaan lokki valtaan ja kakataan ihmisten päälle.

Penny kantaa mukanaan Kuolemalta saatua viikatetta, jonka avulla hän pystyy teleporttaamaan itsensä korkealla sijaitseville kielekkeille. Tasohyppely toimii sulavasti, eikä mihinkään ole kiire. Tosin muutamassa kohdassa pomppiminen muuttuu hektiseksi, kun pötkitään karkuun perässä juoksevia karmivia mörköjä. Hyppimisen lomassa kerätään vinhaa vauhtia ympäriinsä leijailevia pikkuisia haamuja, jotka toimivat ”valuuttana” ihmisten riivaamisessa.

Yhteenveto

Alle 10 tuntia kestävä pulmaseikkailu ei herätä suuria tunteita suuntaan tai toiseen. Kaikki näyttää nätiltä ja kuulostaa hyvältä. Myös teknisesti peli toimii moitteettomasti, mutta jostain syystä Flipping Death ei saa aikaan vau-elämystä. Pienenä valopilkkuna keskinkertaisuuden keskellä loistavat eriskummalliset aivopähkinät, joiden ratkominen tuntuu joskus yllättävänkin hupaisalta. Uudelleenpeluuarvo on kuitenkin täysi nolla, eivätkä vitsit edes ole niin hauskoja, että niitä jaksaisi kuunnella uudestaan.

Hyvää:
– Virkistävän erikoiset grafiikat
– Mielenkiintoiset pulmat ja niiden omalaatuiset ratkaisut
– Musiikki ja ääninäyttely kuulostavat mukavalta

Huonoa:
– Juoni on tylsä ja yllätyksetön
– Ärsyttävän keskinkertainen useilla osa-alueilla