Arvostelussa Fire Emblem Warriors

Miekat vastakkain

Muutaman vuoden takainen Wii U:n ja 3DS:n Hyrule Warriors oli positiivinen yllätys. Nintendon, Koei Tecmon ja Team Ninjan yhteisvoimin syntyneessä projektissa Dynasty Warriors -sarjan hack and slash -mäiskintä laitettiin yhteen Zelda-maailman kanssa. Mahdollisuus kontrolloida ensimmäistä kertaa tuttuja ja hieman tuntemattomampia Zelda-hahmoja oli parasta kuviteltavaa fanipalvelua. Aavistelin tuolloin yhteistyön saavan jatkoa Fire Emblemin kanssa, jonka keskiaikainen teema liippaa vielä lähemmältä Dynasty Warriorsin fantasiaa.

Fire Emblem Warriorsin tehtävät ja karttojen rakenne ovat tuttuja Dynasty Warriorsista, mutta hahmot ja tietyt toimintaan vaikuttavat elementit ovat ehtaa Fire Emblemiä. Valtaosa tarinatilassa esiintyvistä naamoista on peräisin suosituimmista käsikonsoliosista, eli 3DS:n Awakeningista ja Fatesista sekä DS:n Shadow Dragonista. Muutama bonustaistelija on piilotettu History-pelitilan haasteiden taakse, mutta pelin alussa näistä kartoista on avoinna vain yksi. Harmittavasti vanhempien pelien sankareita ei ole huolittu mukaan, vaikka esimerkiksi Smash Bros. -peleistäkin tutuille Roylle ja Ikelle olisi ollut tilausta.

Tarinan päähenkilöitä ovat Aytolis-nimisen ruhtinaskunnan nuori kruununprinssi Rowan ja prinsessa Lianna. Eräänä kauniina päivänä taivaalta putoaa maan valtaavia örkkejä ja kaksosten äiti katoaa. Nuorison ei auta kuin lähteä etsimään keinoa monstereiden kahlitsemiseen ja järjestyksen palauttamiseen. Matkalla kohti naapurivaltion rajoja joukkoon liittäytyy ihmetteleviä legendoja muista Fire Emblem -maailmoista. Fire Emblem -peleissä juoni ei ole koskaan ollut pääasia, mutta Warriorsin draama on fantasiasarjan sisäiselläkin asteikolla kehnoimmasta päästä. Kampanjassa ei vierailla vanhoilla tapahtumapaikoilla, vaan kaikki taistelut sijoittuvat Warriorsia varten luotuun maailmaan, jossa liikutaan vauhdilla. Remiksatut kappaleet ovat tuttuja aiemmista julkaisuista.

Muutama tuttu pahis tekee pikavisiitin, mutta rosterista jäi käyttämättä lukuisia särmikkäitä kasvoja, jollainen myös pelin loppuvastustaja olisi saanut olla. Välivideot ovat kuitenkin laadukkaasti animoituja ja kaikki dialogi on ääninäyteltyä. Englanninkielinen dubbaus ei vakuuttanut trailerien perusteella, mutta pelissä korvaan särähtää ilkeästi vain muutaman hahmon uusi ääni. Halutessaan Switchin kauppapaikalta voi noutaa japanilaisen ääniraidan ilmaiseksi.

Pelattavat sankarit hallitsevat suojauksen ja kuperkeikan, mutta pelkkä raaka voima riittää yleensä voittoon. Warriors-peleissä hyökkäysnappeja on perinteisesti kaksi: kevyt ja raskas isku. Vihollisia niittaamalla näitä kahta iskua käyttämällä on mahdollista luoda liikesarjoja ja samalla ladata voimakkaiden erikoisliikkeiden mittareita. Awakening- ja Warrior-nimisten, näyttävillä animaatioilla tehostettujen kykyjen lisäksi taisteluita maustaa Fire Emblemin puolelta lainattu aseiden kolmio. Triangelisäännön myötä esimerkiksi miekkailijat kukistavat kirvesmiehet helposti, mutta joutuvat vastaavasti tekemään enemmän töitä keihässotilaita vastaan. Viholliset pudottavat lisäksi satunnaisia aseita, joissa saattaa piillä myös boosteja muun muassa panssaroituja tai lentäviä vihollisia vastaan.

Pelikentälle voi valita maksimissaan neljä pelattavaa hahmoa ja neljä tukiroolia. Tiimin tulisi kattaa tietysti mahdollisimman monta asetyyppiä, mutta miekkailijoita lukuun ottamatta valinnanvaraa on aika vähän, esimerkiksi pelattavia velhoja on koko pelissä vain kaksi.
Tehtävissä on tavoitteena yleensä vastustajan linnoitusten valloittaminen ja päälliköiden päihittäminen. Karttaruudussa tekoälyn ohjaamille sotilaille voidaan osoittaa puolustettavia tai hyökättäviä kohteita. Taktikointi ja joukon liikkeiden vilkuilu kesken tehtävän on tärkeää, sillä Classic-asetuksella pelatessa kuolema pitää taistelijan syrjässä myös tulevista koitoksista. Omien avaintekijöiden kaatuessa pelaajaa ei aina heitetä kymmeniä minuutteja taaksepäin, vaan tehtävää on mahdollista jatkaa edellisestä välitallennuksesta. Hahmoja kannattaa sijoittaa pareittain, sillä duon jäsenet täydentävät toisiaan yhteishyökkäyksillä ja valtaavat alueita tehokkaammin. Parivaljakon siteellä on kolmiportainen asteikko, jonka täyttymisestä palkitaan harvinaisilla esineillä ja usein varsin huumoripitoisella keskustelulla sankareiden välillä.

Oma armeija voimistuu taisteluissa kerätyillä kokemuspisteillä. Tietyissä History-haasteissa tasokatot ovat aika korkealla, joten grindaaminen kannattaa. Taisteluiden ulkopuolella on mahdollista vaihdella aseita ja kehittää hahmojen ominaisuuksia. Jokaisella armeijan jäsenellä on kolme monihaaraista kehityspuuta, joissa etenemällä parannetaan esimerkiksi hahmon kestävyyttä, tehdään erikoiskyvyistä pidempikestoisia ja opitaan uusia liikekomboja. Päivitykset eivät ole täysin ilmaisia, sillä ne maksavat kultaa ja keräilyesineitä.

Teknisesti Switchin Fire Emblem Warriors ottaa suuren harppauksen eteenpäin Wii U:n ajoista. Yksinpelissä 1080p-tilassa ruudunpäivitys tippuu harvoin alle 30 FPS:n rajan keskellä valtavintakaan monsterilaumaa. Halutessaan pelin saa pyörimään sulavammin 60 kuvaa sekunnissa tekstuurien kustannuksella. Jaetun ruudun kaksinpelissä tökkimistä esiintyy huomattavasti vähemmän jälkimmäisellä 720p-asetuksella.

Yhteenveto

Loputtomien armeijoiden niittaaminen on viihdyttävää, ja Fire Emblemin ystävät nauttivat pienistä yksityiskohdista, mutta ilman fanilaseja Fire Emblem Warriors näyttäytyy tavanomaisen keskinkertaisena pelinä. Tehtävätyypit kaipaisivat pientä piristystä, kuten kiinnostavampia pomovastustajia, jollaisia olivat esimerkiksi Hyrule Warriorsin hirviöt. Pelissä esiintyvät konnat ja uudet kuninkaalliset eivät myöskään kuulu Fire Emblem -hahmojen eturintamaan. Fire Emblemin mytologiassa riittäisi kuitenkin sisältöä toiseenkin toimintaseikkailuun. Kimishima voisi soitella vaikkapa Puolaan ja kysellä neuvoja Witcherin tekijöiltä.

Hyvää:
– Kartta ja asetriangeli pakottavat taktikoimaan
– Toiminta rullaa varsin jouhevasti
– Support-keskustelut ovat hauskoja

Huonoa:
– Tylsä ja ennalta arvattava juoni
– Toistuvat tehtävätyypit
– Hahmokattaus olisi saanut olla monipuolisempi