Arvostelussa AI: The Somnium Files – nirvanA Initiative

Silmästä silmään

Kotaro Uchikoshi on mies, jonka peleiltä on lupa odottaa tietynlaista tarinankerrontaa ja tunnelmaa. Miehen käsikirjoittama Zero Escape -sarja tunnetaan massiivisista juonenkäänteistä, monista rinnakkaisista aikajanoista, persoonallisista hahmoista sekä tietysti pakohuonepulmista. Sama linja jatkui sittemmin The Somnium Files -pelillä, jossa pakohuoneet vaihtuivat unimaailmoihin ja suljetut tilat murhamysteeritutkintaan. Nyt käsittelyyn pääsee tuore jatko-osa nirvanA Initiative, jonka myötä Uchikoshikin palaa happoiselle dekkarilinjalle World’s End Clubin kehnosta roolipelimaailmasta.

AI: The Somnium Files – nirvanA Initiative jatkaa edellisen pelin tarinaa kahdella ajanjaksolla kahden päähenkilön näkökulmasta. Tarinan keskiössä ovat mystiset murhat ja keskeltä kahtia halkaistut uhrit, joista rikospaikalle on jätetty vain puolikas ruumis. Rikoksia ja muita mysteereitä ratkovat poliisiin ABIS-erikoisjoukkojen agentit Ryuki ja Mizuki. Ryuki astuu kehiin kolme kuukautta ensimmäisen pelin tapahtumien jälkeen, ja pelaajille entuudestaan tuttu Mizuki avaa puolestaan tutkinnan uudestaan kuusi vuotta Ryukin jälkeen. Mukana on jälleen haarautuvia tarinapolkuja ja useita vaihtoehtoisia loppuja.

Pelattavuus on kehittynyt hieman Uchikoshin aiemmista peleistä, mutta on pääosin tuttua tavaraa. Iso osa pelistä kuluu tekstiruutuja lukiessa, ja kaikki repliikit on ääninäytelty ammattilaisten toimesta niin japaniksi kuin englanniksi. Pelaaja liikkuu eri lokaatioiden välillä ja tutkailee alueita kursorin avulla Ace Attorney -tutkinnan tapaan. Jutustelu tutkijoiden, todistajien ja muiden hahmojen kanssa on tärkeä osa salapoliisityötä, sillä ihmiset ovat usein todisteita tärkeämpi tiedonlähde. ABIS-agenttien vasen silmä on korvattu tekoälysilmämunalla, jonka avulla agentit saavat paitsi röntgen- ja lämpökatseen, myös kyvyn sukeltaa toisten ihmisten alitajuntaan. Psync-koneen avulla agentit saavat kuusi minuuttia aikaa tutkia epäillyn mielen sopukoita tekoälyhahmon näkökulmasta.

Unimaailmassa liikkumalla ja erilaisten objektien kanssa vuorovaikuttamalla availlaan hahmojen mentaalilukkoja, joiden takaa paljastuu salaisuuksia tai piileviä muistoja. Kaikki toiminnot syövät aikaa kellosta, ja ajan loputtua pelihahmo heitetään ulos tutkittavasta mielestä. Unimaailmat eroavat toisistaan reippaasti, sillä ne kuvaavat epäillyn mielenmaisemaa. Mukana on niin tavallisia huoneita kuin psykedeelisiä kokemuksia, eikä uneen sukeltaessa voi koskaan tietää, mitä on edessä. Unimaailmojen logiikka ja toimintatavat vaihtelevat, mutta Psyncin alussa annetaan vihjeitä ja ylimääräisiä tavoitteita maailmassa etenemiseen. Sessioiden tavoitteita suorittamalla ja piilotettuja silmämunia löytämällä avataan taidekuvia ja uusia asuja tekoälyhahmoille. Tekoälyhahmoja voi myös jututtaa milloin tahansa, jos kaipaa elämäänsä lisää tekstiä.

Yleisesti pelattavuus tuntuu hieman virtaviivaisemmalta ja monipuolisemmalta kuin ensimmäisessä The Somnium Filesissa, sillä mukana on hieman enemmän toimintoja. Tavalliseen jutusteluun on lisätty mahdollisuus ”Wink Psynciin”, joka on kuusi sekuntia kestävä miniatyyriversio Psyncistä, jonka avulla tarjoutuu mahdollisuus pikakurkkauksen vastapuolen mieleen. Rikospaikkatutkintaa on myös laajennettu VR-tutkinnan myötä. VR-moodi on Psynciä muistuttava pelitila, jossa tutkitaan rikospaikkaa ja selvitetään, miten rikos on tapahtunut. Ja ei, Nintendon pahvisia Labo VR -laseja ei tarvitse kaivaa komerosta. Laajennukset tuovat lisää sisältöä ja ”oikeaa pelattavaa” tekstitulvassa kahlaamisen rinnalle.

NirvanA Initiativen tarinankerronta on parempaa ensimmäiseen peliin verrattuna. Reittien läpikäynti on lineaarisempaa kuin monessa Uchikoshin aiemmassa pelissä, mikä selkeyttää monimutkaista tarinaa. Laajat kaaret sisältävät edelleen viittauksia filosofiaan, kvanttifysiikkaan ja muihin yllättävän paljon tarinaan liittyviin tieteellisiin termeihin, mutta kokonaisuus pysyy hyvin kasassa. Hahmokaartissa on niin vanhoja tuttuja kuin uusia tuttavuuksia, ja sivuhahmoihin on panostettu onnistuneesti. Päähenkilöt ovat kiinnostavampia kuin ensimmäisen pelin Date, ja mukaan on ujutettu tavallistakin enemmän viittauksia populaarikulttuurin helmiin. Kokonaisuutena nirvanA Initiative on Uchikoshin paras tarina sitten 999: Nine Hours, Nine Persons, Nine Doorsin.

Teknisesti Switch-käännös toimii kohtuullisesti. Latausajat ovat lyhyitä ja taustamusiikki on mainiota, mutta graafista loistoa ei voi kummemmin kehua. Ruudunpäivitys on tasaista, koska hahmot lähinnä keinuvat paikallaan vähäisesti animoitujen taustojen edessä, mutta jokin takkuaa mystisesti ruudun ollessa pääosin pimeänä. Erään hahmon tietyt repliikkikuvat glitchasivat pari kertaa, mutta muihin merkittäviin ongelmiin en törmännyt.

Yhteenveto

AI: The Somnium Files – nirvanA Initiative nousee tekijänsä toiseksi parhaaksi peliksi. Näin tiukkaa visual novel -peliä kaikkine juonenkäänteineen olen odottanut jo pidemmän aikaa. Oma läpipeluuni kesti vajaat 20 tuntia, mutta piilotettujen saavutusten metsästämiseen saisi upotettua vielä useita pelitunteja enemmänkin. Switch-versio ei ole teknisesti näyttävin, mutta pelikokemus on silti oivallinen. NirvanA Initiative on minulle tällä hetkellä vuoden peli, ja suosittelen myös ensimmäiseen The Somnium Filesiin tutustumista, vaikka jatko-osasta nauttiminen ei sitä suoranaisesti vaadikaan.

Hyvää:
– Kehittynyt pelillisesti edellisestä osasta
– Mainio tarina
– Hyvä hahmokaarti

Huonoa:
– Jää graafisesti jälkeen muista versioista