Arvostelussa Rune Factory 5

Toisessa kädessä miekka, toisessa kuokka

Maalaiselämää ja kevyttä roolipelaamista yhdistelevä Rune Factory -pelisarja aloitti taipaleensa jo vuonna 2006 sen aidon ja alkuperäisen Harvest Moon -sarjan spin-offina. Monen vuoden ajan hiljaiseloa viettänyt eri genrejen sekametelisoppa heräsi uudelleen henkiin vuonna 2019, kun Switchille julkaistiin neljännen osan paranneltu versio eli Rune Factory 4 Special. Uusin tulokas Rune Factory 5 tuo sarjan 3D-aikakaudelle, mutta jatkaa muuten samalla linjalla kuin edeltäjänsä. Teos kaataa pelaajan syliin kilokaupalla erilaista puuhailtavaa ja tekee monta asiaa hyvin, muttei loista millään osa-alueella erityisen kirkkaasti.

Juonen lähtökohtana käytetään yhtä pelimaailman kuluneimmista tempuista: päähahmona hyörii muistinsa menettänyt henkilö. Ainoastaan oman nimensä juuri ja juuri muistava sankari tai sankaritar saapuu alun väkivaltaisten tapahtumien jälkeen Rigbath-nimiseen kyläpahaseen ja liittyy alueen rauhaa turvaavaan SEED-joukkioon. Maanviljelyn saloista innostunut protagonisti saa uusilta ystäviltään katon päänsä päälle ja kuokan käteensä. Rauhallinen maalaiselämä jää kuitenkin kaukaiseksi toiveeksi, sillä sankari ajautuu keskelle muinaisia lohikäärmeitä ja kieroja pahiksia viliseviä tapahtumia.

Juonellisesti kepeä peli sisältää muutamia yllättäviä käänteitä, muttei onnistu imaisemaan pelaajaa pauloihinsa. Tarina nytkähtelee eteenpäin kaavamaisesti aina sen jälkeen, kun sankari on taistellut tiensä vaaroja täynnä olevan luolaston lävitse ja rökittänyt lopussa raivoavan pomon. Onneksi tarjolla on runsaasti sivutehtäviä, joiden aikana tutustutaan varsin omaperäisiin kyläläisiin syvemmin. Valloittavat sivutarinat pelastavat tarinallisen osuuden pahemmalta flopilta ja tekevät pelaamisesta osittain jopa nautinnollista.

Päähenkilö ei omista omaa maatilaa, vaan pitää majaansa SEED-rakennuksen yläkerrassa. Aluksi kovin askeettiselta näyttävää kotikoloa voi laajentaa ja sisustaa erilaisilla huonekaluilla. Nämä kalusteet ovat kuitenkin pelkästään ilo silmälle, sillä esimerkiksi ihkuihanalle lammassohvalle ei voi istua. Ikioman farmirakennuksen puute on ainakin minulle harmistuksen aihe, koska pelihahmo kaipaa ajoittain omaa rauhaa, eikä alakerrasta kantautuva melu aiheuta kuin harmaita hiuksia ja ketutusta. Toisaalta ratkaisun ymmärtää, koska Rune Factory 5 ei ole puhdas maatilasimulaattori.

Maanviljely on vain yksi teoksen lukuisista ajanvietteistä. Jyväjemmarin leikkiminen ei ole periaatteessa pakollista, ja juuri siitä syystä peltotöihin ei tee mieli panostaa täydellä intensiteetillä. Muuten töiden tekeminen ei ärsytä. Kasvattamalla kasveja ansaitsee helposti lisää kahisevaa, ja nostetuista vihanneksista voi kätevästi kokkailla mitä maittavimpia ruoka-annoksia. Aluksi viljeltävissä on vain yksi pelto, joka sijaitsee SEED-tukikohdan takapihalla. Tilanpuutteesta ei kuitenkaan tarvitse kärsiä. Tarinan edetessä avautuu jopa lentävien jättilohikäärmeiden suomujen päällä möllöttäviä palstoja!

Tuotantoeläinten kasvatus on toinen farmipelien olennainen osa-alue. Rune Factory 5 hoitaa tämän puolen hiukkasen eri lailla verrattuna esimerkiksi Story of Seasons -sarjaan. Sikoja ja lehmiä ei osteta markkinoilta, vaan ne kesytetään itse. Villissä luonnossa liikuskelee jos jonkinmoisia olentoja, jotka pelaaja saa kaapattua navettaansa syöttämällä niille herkkuruokaa. Jos eläimistä pitää hyvää huolta ja ystävystyy niiden kanssa, voi karvakaverin selässä ratsastaa kohti aamunkoittoa tai valjastaa ne tilan työjuhdiksi. Eläimiä on mahdollista myös kutsua mukaansa taistelemaan pahuutta vastaan. Itse komensin komean Mansikkini työskentelemään palstalleni. Ammu juoksenteli rehvakkaana pitkin poikin peltoa, mutten ole täysin varma, saiko se mitään hyödyllistä aikaan. Elukoiden palkkaaminen rengeiksi on joka tapauksessa kelpo ominaisuus, josta hyötyvät etenkin sellaiset pelaajat, joita kivisen maan kuokkiminen ei hirmuisesti hotsita.

Erilaisten esineiden nikkarointi omin pikku kätösin näyttelee suurta osaa Rune Factoryssa. Toimintoa varten täytyy ensin ostaa kaupasta tarvittavat laitteet, esimerkiksi aseiden ja työkalujen takomista varten tarvitaan ahjo. Raaka-aineita kerätään ympäri maailman: osa aineksista lojuu maassa, toiset taas tippuvat hirviöiltä. Taskutilan loppuminen kesken on ongelma monissa peleissä, joissa tehtävänä on kerätä kaikki vastaan tuleva. Rune Factoryssa probleema ei äidy pahaksi, sillä kassien kokoa pystyy kasvattamaan jo pelin alkupuolella sangen edulliseen hintaan. Pari pientä omituisuutta tälläkin osa-alueella kuitenkin piilee. Ruoanlaittoa varten tarvitaan useita eri laitteita: veitsi, pata, höyrystin, tehosekoitin ja muutamia muita. Jokainen vekotin vaatii oman pöytänsä, joten keittiössä on melkoisen ahdasta. Olisi selkeämpää, jos kaikki keittiötarvikkeet mahtuisivat yhteen riviin ja samalle pöydälle. Ärsytystä aiheuttaa myös se, ettei nikkarointitasoja tai muitakaan huonekaluja saa aseteltua maailmaan suorassa kulmassa, vaan ne ovat aina vinossa.

Maita ja mantuja pitkin vaellellessa kohdataan monia toinen toistaan vihamielisempiä hirviöitä. Onneksi nokkela sankari kantaa mukanaan laajaa aserepertuaaria, josta löytyy oikea väline joka tilanteeseen. Uhkaavia otuksia voi läpsäistä esimerkiksi eri kokoisilla miekoilla tai kirveillä. Niitä voi tuhota myös tulipalloilla ja muilla loitsuilla. Nopeatempoisista taisteluista selviää painelemalla melkein ainoastaan B-nappia. Käytössä on myös muutamia erikoiskykyjä, jotka sijaitsevat X- ja Y-nappien alla. Kärhämät tuntuvat kovin yksitoikkoisilta, ja ainoastaan pomotaisteluissa pienimuotoinen taktikointi tulee tarpeeseen. Vaikka toimintaosuudet eivät vaadi pelaajalta liikoja, niin harmaita hiuksia aiheuttaa hyökkäyskohteen lukitus. Kohde lukitaan painamalla oikeaa ohjaussauvaa, mutta jos lähistöllä riehuu useampia hirviöitä, vaikuttaa kohde valikoituvan satunnaisesti. Tämä johtaa siihen, että monesti hahmo hyökkää väärän hirviön kimppuun ja säntäilee ympäriinsä kuin päätön kana. Toinen ongelma on se, ettei parannusjuomaa saa rekisteröityä pikanäppäimeen. Jos kuolo lähestyy uhkaavasti kesken kamppailun, joutuu juomat kaivamaan repun pohjalta monen napin painalluksen takaa.

Seesteisen Rigbathin asukkaat ovat vallan mielenkiintoista porukkaa. Meren rannalla nököttävässä kaupungissa pitävät majaansa muun muassa patalaiska ravintoloitsija Elsje, lempeä leipuri Yuki sekä tytärtään Hinaa rakastava kettunainen Misasagi. Ongelmani Story of Seasons -sarjan suhteen on usein ollut hahmojen persoonallisuuden puute, mutta Rune Factory 5:ssa kaikki on toisin. Kyläläisten kanssa rupattelee mielellään, sillä he eivät toistele samoja repliikkejä päivästä toiseen. Mukana on tuttuun tapaan komeita miehiä ja kauniita naisia, joiden kanssa ystävyyden voi viedä pari askelta pidemmälle. Oma sankarittareni iski ensin silmänsä mysteeriseen Rykeriin, joka on valkohapsinen puuseppäoppilas. Mieheltä ei syystä tai toisesta herunut vastakaikua rakkaudennälkäisen neitokaisen tunteille, joten hahmoni päätyi lopulta heilastelemaan Lucas-nimisen herrasmiehen kanssa. Valinnanvaraa riittää yllin kyllin, sillä pelisarjan viidennessä osassa on mahdollista mennä naimisiin myös saman sukupuolen edustajan kanssa.

Teknisesti Rune Factory 5 ei lukeudu Switchin parhaimmistoon. Pientä tökkimistä esiintyy aina astuttaessa sisätiloista ulos ja useasti myös silloin, jos ruudulla tapahtuu paljon asioita. Julkaisupäivän päivitys ei korjannut tätä ongelmaa. Rosoreunainen grafiikka näyttää vanhahtavalta, eikä täytä modernin Switch-pelin vaatimuksia. Vaikka maailma on iloisen värikäs, ei se tunnu kovin eläväiseltä. Esimerkiksi keskellä kauneinta kesää nousi voimakas taifuuni. Vettä viskoi taivaalta kuin Esterin takamuksesta ja tuuli tuiversi korvissa, mutta puun oksat eivät heiluneet ollenkaan.

Yhteenveto

Maatilasimulaation ja roolipelin yhdistäminen kuulostaa paperilla erittäin hyvältä idealta. Rune Factory 5 ei valitettavasti loista kummassakaan genressä, vaikka teoksessa on oma viehätyksensä. Maanviljelyn ystävien kannattaa pysytellä Story of Seasons -sarjan tai Stardew Valleyn parissa, kun taas roolipelaajat löytävät itselleen varmasti mielekkäämpää puuhaa jostakin niistä sadoista Switchillekin saatavilla olevista ropeista. Rune Factory 5 kuitenkaan ole täysin toivoton tapaus. Jos pieniltä ongelmilta pystyy ummistamaan silmänsä, tarjoaa luomus ihan kivan pakomatkan synkän tosimaailman syövereistä.

Hyvää:
– Mieletön määrä tekemistä
– Kylän asukkaat ovat riittävän persoonallisia
– Iloisen värikäs maailma…

Huonoa:
– …joka ei kuitenkaan tunnu kovin eläväiseltä
– Valju pääjuoni
– Tekee monta asiaa hyvin, muttei loista millään osa-alueella
– Tekninen toteutus ontuu