Arvostelussa Prison Architect

Rakenna vankila Masa Mainion kanssa

Alkuvuodesta Nintendo Switchille julkaistu The Escapists 2 mahdollisti vankilasta pakenemisen lokoisasti omalta kotisohvalta käsin. Mietteliäimmät pakenijat ovat kenties pohtineet viiloja hamstratessaan tyrmien suunnitteluvirheitä sekä sitä, miten olisivat itse toteuttaneet sellit paremmin. Nyt se on mahdollista, sillä Switchille saapuneessa Prison Architectissa pelaajat laitetaan suunnittelemaan, rakentamaan ja johtamaan omaa vankilaansa. Arkkitehtipelin tekijäjoukolla ei ole tosin mitään tekemistä The Escapistsin kanssa.

Prison Architect sisältää monia pelitiloja, joista keskeisin on pelin oma nimikkotila, jossa rakennetaan rajallisilla varoilla oma vankila alusta alkaen. Etenkin aloittelijoille suositeltavin pelimuoto on kuitenkin Prison Life, joka toimii samanaikaisesti sekä eräänlaisena tarinatilana että tutoriaalina. Tarinatilassa seurataan erään valmiin vankilan toimintaa, jossa pelaaja laitetaan rakentamaan huoneita, hankkimaan lisää henkilökuntaa sekä ratkomaan muita ongelmatilanteita. Parituntisen, tekstibokseilla kerrottavan tarinan kiinnostavin puoli on kriminaalien elämän seuraaminen, mikä saa pohtimaan sitä, minkälaista kohtelua näiden rikollisten pitäisi kohdata rangaistuslaitoksessa. Jokaisella vangilla on tietynmittainen rangaistus, jonka suorittamisen jälkeen lainrikkuri päästetään vapauteen. Pelaaja voi halutessaan käyttää myös sähkötuolia tai päästää tietyillä ehdoilla ihmisiä ehdonalaiseen ja tienata samalla hieman ylimääräistä kahisevaa. Prison Life ei avaa läheskään kaikkia pelin yksityiskohtia, mutta sen avulla pääsee hyvin vauhtiin.

Kun edessä on tyhjä maaläntti ja pitäisi alkaa rakentamaan, saattaa pää lyödä tyhjää ainakin aluksi. Jo pelkästään minimivaatimukset täyttävän häkin kokoaminen vaatii muun muassa sellien, suihkutilojen, keittiön, johtoportaan tilojen sekä ruokailutilojen pystyttämistä, mutta pelaajan vastuulle jää myös sähkö- ja vesiputkiverkostojen asentaminen. Luovuuden kanssa tuskailevan pelaajan kannattaa kerjätä valtiolta apurahoja, joiden ansaintavaatimukset muistuttavat samalla oleellisimmista puitteista. Isommalla budjetilla on myös helpompaa lähteä remontoimaan unelmiensa lomaparatiisia tai kaikista karuinta selliä. Pohjapiirrokset voi myös piirtää ennen rakennustöiden aloittamista, jolloin urakka helpottuu huomattavasti eikä rahaa pala suunnittelemattomiin projekteihin.

Vankilan johtaminen on yllättävän moniulotteista puuhaa. Jokaisella vangilla on omat tarpeensa, jotka liittyvät muun muassa uneen, muonitukseen, hygieniaan sekä viihtyvyyteen. Kipparina pelaaja saa kuitenkin täyden vapauden päättää, miten laitostaan hallitsee. Vankien oloista voi tehdä lokoisat, jolloin kapinoita ja väkivaltaisuuksia tulee epätodennäköisemmin. Toisessa ääripäässä roistot pidetään kurissa pelolla, kasvattamalla vartijoiden ja varusteiden määrää. Halutessaan pelaaja voi lisäksi panostaa esimerkiksi valvontakameroihin, automatisoituihin oviin sekä muunlaisiin parannuksiin, jotta vankikeskus toimisi kuin rasvattu koneisto. Peli tuo vahvasti mieleen 90-luvulla julkaistun Theme Hospitalin, jossa päästiin vastaavalla tavalla suunnittelemaan omaa sairaalaa sekä säätämään sen henkilökunnan ja asiakkaiden tarpeiden kanssa. Ongelmien korjaaminen ja itsensä toteuttaminen ovat ehdottomasti Prison Architectin parhaita ja nautinnollisimpia puolia.

Pelkän rakentelun lisäksi Prison Architectissa voi ottaa ohjat käsiinsä valmiiksi rakennetuissa laitoksissa Prison Warden ‑tilassa. Pelimuotoa ei kuitenkaan kannata sekoittaa tällä hetkellä vain PC-versiosta löytyvään hämmentävän samankaltaisesti nimettyyn Warden Modeen, jossa ohjataan itse paikan pomoa. Monissa vankiloissa on tietyt tahallisesti tai tahattomasti aiheutetut vikansa, jolloin pelaaja joutuu keskittymään esimerkiksi linnan asukkaiden aikatauluun ja vartijoiden sijoitteluun, tai laatimaan kokonaan uusia alueita tai huoneita. Omat Prison Wardenissa ja hiekkalaatikkomaisessa Architect-tilassa luodut rakennelmat voi lisäksi jakaa bittiavaruuteen, jolloin koko kansa pääsee näkemään arkkitehtuurin riemuvoitot. Jakopalvelussa on jo nyt kiitettävän paljon kokeiltavaa, joten niistä voi halutessaan ottaa mallia omalla vastuulla.

Switchin voisi kuvitella olevan kosketusnäyttöineen täydellinen alusta Prison Architectille, mutta totuus on hieman karumpi. Peli ei tue lainkaan kosketusohjausta, mikä on valtava sääli rakenteluun ja piirtelyyn keskittyvässä pelissä. Ohjaimella valikkojen käyttö ja objektien asettelu toimivat totuttelun jälkeen siedettävästi, mutta Prison Architect on selvästi suunniteltu pelattavaksi ensisijaisesti hiirellä. Pelin pelkistetty ulkoasu ei todennäköisesti voita palkintoja, mutta se toimii hyvin ja pitää kokonaisnäkymän selkeänä. Vaikka ruudulla olisi yli sata omiaan toimittavaa hahmoa, pysyy ruudunpäivitys kiitettävän tasaisena. Switchin omalla näytöllä tekstin koko on aavistuksen verran liian pientä, mutta muuten peli pysyy hyvin menossa mukana.

Äänimaailmansa puolesta Prison Architectista ei ole paljoa sanottavaa, sillä musiikkia itsessään kuulee vain harvoin. Tarinatilassa kuulee jonkin verran tunnelmaa kohottavia sointuja ja muita äännähdyksiä, mutta muissa tiloissa saa harmillisesti nauttia lähinnä vankien meluamisesta. SimCity-henkinen klassinen tunnelmointi olisi antanut kokemukselle hieman lisää puhtia, mutta ainakaan hiljaisuus ei häiritse riitasoinnuillaan.

Yhteenveto

Prison Architect pitää otteessaan lukuisien tuntien ajan, etenkin jos pitää itsensä toteuttamisesta, mikromanageroinnista sekä mitä erikoisimpien rakennelmien pystyttämisestä. Switch-versio tuottaa lähinnä ohjauksensa puolesta pettymyksen, sillä muuten kyseessä on toimiva ja koukuttava kokemus. Lähiviikkoina peliin on tulossa pakenemiseen keskittyvä tila, mutta jää nähtäväksi, pitääkö se muiden pelitilojen tavoin koukussaan vai päästääkö se karkuun jo alkumetreillä.

Hyvää:
– Pääsääntöisesti mielekästä rakentelua
– Paljon hienosäädettävää ja vaikutettavaa vankilan toiminnassa
– Mahdollisuus jakaa omat luomukset verkossa

Huonoa:
– Ohjauksen puutteet
– Lähes olematon äänimaailma