Nintendo-legenda Shigeru Miyamoton pään sisältä lähtöisin olevat GameCubelle ja myöhemmin Wiille uudelleen julkaistut kaksi ensimmäistä Pikmin-peliä olivat suuria arvostelumenestyksiä ja nauttivat yhä kulttimainetta. Sarjan kolmatta osaa on kuitenkin saatu odotella jo useampi vuosi. Pikmin 3:n kehitys alkoi jo Wiillä, ja lukuisten lykkäysten jälkeen se on päätynyt nyt Wii U:lle. Itse en ole juuri kokeillut aiempia sarjan pelejä, joten pikminit ovat lähes täysin uusi tuttavuus ja ennakko-odotukseni ovat tietysti korkealla.

Aiemmista osista tutun kapteeni Olimarin sijaan Pikmin 3:n pelattavia sankareita ovat kolmihenkisen retkikunnan jäsenet Alph, Brittany ja Charlie, jotka matkaavat vieraalle maaperälle tarkoituksenaan tuoda sieltä mukanaan ruokaa nälänhädästä kärsivälle Koppai-kotiplaneetalleen. Laskeutuminen tuntemattomalle planeetalle kuitenkin epäonnistuu, miehistö erkanee toisistaan ja joukkoa kuljettaneen avaruusaluksen kosminen voimanlähde katoaa. Retkikunnan onneksi planeettaa kansoittavat pikmin-otukset tarjoutuvat auttamaan matkaajia.

Pikminien planeetan pinnalla voi viipyä vain yhden pelinsisäisen päivän, eli noin 20 minuutin ajan, jonka jälkeen täytyy aina palata avaruusalukselle lepäämään ja piiloon öisiltä saalistajilta. Päivän alussa pelaajalle annetaan yleensä tavoite, mitä maanpinnalla täytyy etsiä tai tehdä, ja alukselle palatessa pelihahmo vielä kirjaa avaruuspäiväkirjaan päivän tapahtumat. 20 minuutissa ei välttämättä ehdi tehdä kaikkea suunniteltua, joten jotain täytyy jättää usein seuraavalle päivälle.

Kentissä tehtävien asioiden tärkeysjärjestyksessä on yleensä ensimmäisenä hedelmien etsiminen, joita olisi tarkoitus viedä Koppaille, mutta miehistö tarvitsee hedelmiä myös itse, sillä niistä purkitettavat mehupullot toimivat retkikunnan elämäpalkkina. Yksi planeetalla vietetty päivä kuluttaa aina yhden pullon ja mehun loppuessa ruutuun napsahtaa Game Over, jolloin päivä on aloitettava alusta. Elämien määrästä ei kuitenkaan tarvitse stressata, sillä hedelmiä planeetalla kyllä riittää. Pikmin 3:ssa ei myöskään ole aikarajaa, jonka puitteissa tarina pitäisi kahlata läpi.

Miehistön mukana voi kantaa korkeintaan sataa viittä eri väriä edustavaa suloista ja hauskasti ääntelehtivää, kävelevää kasvia muistuttavaa pikminiä. Väreillä on tietysti eroja: punaiset pikminit kestävät esimerkiksi tulta ja ovat kovia tappelupukareita, kun taas keltaisia sähköä johtavia pikminejä voi heitellä korkeammalle kuin muita. Pikminien kykyjä täytyy osata hyödyntää oikein puzzleissa ja pomovastuksissa edetäkseen kampanjassa, sillä aivopähkinöiden ratkaisut tai erilaisia ötököitä edustavien vihollisten heikot kohdat ovat yleensä vain tietyn pikmin-tyypin ulottuvilla. Pomoilla on isot energiapalkit, joten niiden kukistaminen voi viedä välillä useampia pelipäiviä. Vastustajia vastaan taistellessa täytyy myös katsoa missä omat pikmin-soturit juoksentelevat, sillä ne kuolevat ja päästävät surullisen parkaisun, jos vihollinen poimii ne suuhunsa. Pikminit voivat kuolla myös esimerkiksi liekkeihin tai veteen, tai jos ne eivät päivän päättyessä ole sankarin mukana. Tällöin näytetään aina yhtä karmea animaatio, jossa maahan jääneet pikminit juoksevat paniikissa kohti Koppai-miehistön alusta, mutta jäävät saalistajien uhreiksi.

Pikminejä voi myöhemmin myös jakaa retkikunnan jäsenien kesken. Jokaista jäsentä voi ohjata itse, joten yhden joukkion kanssa voi lähteä kaatamaan pomoa, kun toinen porukka kerää samaan aikaan hedelmiä kartan toisessa päädyssä. Välillä miehistön jäsenien välillä pitää myös tehdä yhteistyötä tietyn asian saavuttamiseksi. Lienee siis selvää, että pelaajan on tehtävä huikean paljon strategisia päätöksiä.

Satapäisen pikmin-lauman ohjaamisen ja jakamisen kolmen hahmon välillä voisi olettaa olevan monimutkaista, mutta apuna on onneksi Wii U:n GamePad. Hahmojen välillä voi vaihtaa kentissä nappia painamalla ja ohjaimen kosketusnäytön kartalta voi osoittaa kohteen, jonne hahmo pikmineineen lähtee automaattisesti kävelemään. Kartasta on suuri apu, sillä siinä näkyy myös kerättävien hedelmien sijainnit, sekä signaalin lähde, jonka luokse täytyisi pyrkiä tarinassa edetäkseen. Koko pelin voi pelata läpi myös ilman televisiota käyttämällä pelkästään GamePadia. GamePadin lisäksi Pikmin 3 tarjoaa vaihtoehtoisiksi ohjaustavoiksi perinteisen Pro-ohjaimen ja Wii Remoten ja Nunchukin. Näillä ohjaimilla ei ole kuitenkaan niin helppoa hyödyntää karttaa kuin GamePadilla. Wii Remoten eduksi mainittakoon se, että ohjaimen liikettä seuraavan kursorin avulla on vaivattomampi osoittaa ruudulta kohteita yksittäisille pikmineille kuin hieman kankeasti toimivalla GamePadin vasemmalla analogitikulla. Parhaan ohjaustavan löytyminen on makuasia.

Kampanjaa ei ikävä kyllä voi pelata co-opina, vaikka kolme pelattavaa hahmoa ja useat ohjaustavat antaisivat siihen loistavat puitteet. Sen sijaan Pikmin 3:ssa on tarjolla kahden paikallisen pelaajan väliseen kilpailuun kannustavat Mission- ja Bingo-pelimuodot. Mission-tilassa pelaajat kisailevat lyhyen aikarajan sisällä esimerkiksi siitä, kumpi voittaa pomon nopeammin tai kerää enemmän hedelmiä. Bingossa on tarkoitus kerätä rivi bingokortista täyteen tuomalla kotipesään korttiin merkittyjä hedelmiä ja vihollisia. Molemmista pelimuodoista on hupia ainakin muutamaksi ylimääräiseksi illaksi.

Yhteenveto

Parhaiten Pikmin 3:a kuvaa sana hurmaava. Se on harvinaisen toimiva ja koukuttava Nintendon näkemys konsolistrategiasta, jota tukevat yllätyksiä täynnä oleva mutta jokseenkin pienehkö pelimaailma ja erityisesti valloittavat hahmot. Kaikkea säestää kauniita luonnonääniä sisältävä soundtrack, ja silmiä hivelee sopivasti mielikuvituksellinen ja realistinen graafinen ilme. Tarina on melko yllätyksetön ja yksinkertainen, ja se on ohi kymmenessä tunnissa, vaikka palaisikin välillä jo aiemmin kolutuille paikoille keräämään kätkettyjä aarteita ja hedelmiä.

Pikmin 3:n tapauksessa jää toivomaan erityisesti enemmän pelattavia alueita, joita olisi voinut sijoittaa esimerkiksi planeetan toiselle puoliskolle, jossa ei nyt pääse vierailemaan ollenkaan. Myös mahdollisuus pelata juoni läpi kaverin kanssa olisi ollut iso plussa, mutta bingon pelaaminen ja Pikmin-planeetan luonnosta otettujen kuvien lähettäminen Miiverseen lohduttavat hieman.

Hyvää:
– Näyttää kivalta
– Ohjausvaihtoehdot
– GamePadin kartta
– Bingo

Huonoa:
– Vähän erilaisia ympäristöjä
– Tarinaa ei voi pelata kaverin kanssa