Arvostelussa Ori and the Will of the Wisps

Henget kätkössä

Xbox Game Studiosin logo Nintendon laitteelle ilmestyneessä pelissä jaksaa hämmästyttää kerta toisensa jälkeen. Microsoft ja Nintendo ovat nykyään todella hyvissä väleissä, mikä näkyy muun muassa Xboxin omien indiehittien valumisena Switchille, unohtamatta tietenkään alustarajat ylittävää crossplay-moninpelitukea. Vaikka Microsoft antaa julkaisuluvan vain valikoiduille peleille, ovat kaikki valinnat menestyneet Switchillä erinomaisesti. Minecraft on latauslistojen kestosuosikki, ihastuttavan raivostuttava Cuphead ehti Switchille kauan ennen PlayStation-julkaisua, ja kehuttu Ori and the Blind Forestikin sai definitiivisen Switch-painoksen. Uusin loikkari on Ori and the Will of the Wisps, jonka Xbox-julkaisusta on kulunut vasta puoli vuotta.

Ori and the Will of the Wisps jatkaa suoraan siitä, mihin sarjan ensimmäinen osa jäi. Ori yrittää opettaa uutta Ku-pöllöystäväänsä lentämään, kunnes myrsky sinkoaa parivaljakon Niwen-alueelle, erottaen heidät toisistaan. Niwen on pimeyden ja rappeutumisen runtelema, sillä aluetta suojellut Henkipaju kuoli hajottaen metsän suojelushengen viideksi Wisp-olennoksi. Ystävänsä etsinnän lisäksi Ori yrittää palauttaa Niwenin entiseen loistoonsa kokoamalla Wispit yhteen pajun elvyttämiseksi. Maailmanpelastustarina on genren peruskuvastoa, mutta sen rinnalla kulkevat sivukertomukset korruptoituneessa maailmassa selviytymisestä tekevät saagasta erityisen mielenkiintoisen.

Moon Studiosin metroidvania-seikkailu näyttää vielä paremmalta ja sulavammalta kuin ensimmäinen peli, ja se on paljon sanottu. Siirtymä Xboxilta Switchille on sujunut hyvin, sillä graafinen ulkoasu ei kärsi paljoa konsolinvaihdoksessa. Taustat ja efektit ovat Switchillä hieman sumuisempia, mutta ruudunpäivitys pysyy tasaisena, eikä eroa huomaa juurikaan ilman suoraa vertailua. Jos jossain Switch häviää selvästi, niin latausajoissa, sillä pelin käynnistämisessä kestää todella kauan. Peli myös kaatui pari kertaa, ja jouduin silloin tällöin odottamaan pikasiirtymisen jälkeen viereisen alueen latautumista. Kehittäjän mukaan heikkouksia paikkaillaan piakkoin päivityksellä, eivätkä huomattavat parannukset vaikuta mahdottomilta.

Orin pelattavuus on äärimäisen miellyttävää. Henkiolento loikkii ja liitää täysin pelaajan tahdon mukaan, ja pelihahmon kykyvalikoima on saanut päivityksiä, joiden ansiosta etenkin liikkuminen ja taistelu on entistä sulavampaa. Taistelujärjestelmä on kokenut suurimman muutoksen, sillä Blind Forestista tutun valopallon sijaan Orin kykyvalikoimaan kuuluu niin jousipyssyä kuin kevyttä ja raskasta lähitaisteluasetta. Kykyjä voi vaihdella lennosta, ja arsenaalin kasvattaminen monipuolistaa taistelua rivivihollisia vastaan. Jatko-osassa pomotaistelutkaan eivät ole enää vain juoksuratoja, vaan isoja ja näyttäviä mörököllejä vastaan käytävä väsytyskamppailu tuntuu tyydyttävältä. Kauempaa hitsaaminen on edelleen mahdollista, mutta lähitaistelu on niin hauskaa, ettei sitä halua tehdä. Päähahmon kykyihin voi vaikuttaa kerättävillä shardeilla, joiden vaikutukset vaihtelevat elinvoiman lisäämisestä seiniin tarttumiseen ja triplahypystä asepäivityksiin.

Niwenin metsä on alueena laaja ja monipuolinen aavikkomaisemineen ja synkkine soineen. Erityisesti esiin nousee luminen vuoristoalue, joka muovautuu uusiksi pelaajan kikkaillessa tulielementin kanssa. Esiosaan verrattuna maailmassa on lisää kerättävää, sillä elinvoimaa ja energiaa lisäävien palleroiden lisäksi maailmassa on runsaasti sivutehtäviä ja niihin liittyviä esineitä. Sivutehtävät sisältävät tekemisen ohella myös tarinallisia pätkiä, sillä tehtävä saattaa liittyä esimerkiksi sivuhahmon perheen yhdistämiseen tai suojapaikan rakentamiseen. Yksinkertaiset tehtävät jäävät mieleen erityisesti hyvän dialogin ja sympaattisesti animoitujen hahmojen ansiosta. Metsästä voi löytää myös henkien pyhäkköjä, jotka sisältävät esimerkiksi ylimääräisiä nopeuskisoja ja taisteluhaasteita. Kenttäsuunnittelu on pelaajan kykyjen loistavaa hyödyntämistä, ja alueille palaa mielellään pelin loppuvaiheessa nuohoamaan nurkissa piileviä salaisuuksia.

Yhteenveto

Ori and the Will of the Wisps on uskomattoman näyttävä peli, jota on myös ilo pelata. Persoonallisen maailman ja loistavan pelattavuuden yhdistelmä tarjoaa viihdettä noin kymmenen tunnin läpipeluuseen, mutta kaiken keräilyyn saa upotettua reilusti lisää aikaa. Tekniset ongelmat aiheuttivat pientä mielipahaa, mutta kyseessä on silti mielestäni konsolin toiseksi paras metroidvania heti Hollow Knightin jälkeen.

Hyvää:
– Erittäin kaunis ulkoasu
– Loistava pelattavuus
– Eloisa maailma

Huonoa:
– Pienet tekniset ongelmat

“Kun henki on vahva, niin vähäkin työ riittää maailman pelastamiseen.

Kiitokset Nordic Game Supplylle arvostelukappaleesta.

Ori and the Will of the Wisps
Alusta:
Switch, (Win, Xbox One)
Ilmestynyt: 17.9.2020 (Switch), 10.3.2020 (Xbox One)
Kehittäjä: Moon Studios
Julkaisija: iam8bit