Arvostelussa Hyrule Warriors: Age of Calamity

Kauan on aikaa siis

En keksi montaa Koei Tecmon perinteisiä Dynasty Warriors -pelejä puisevampaa hack and slashiä. Samojen tekijöiden Wii U:lla debytoinut Hyrule Warriors luottaa sekin toiminnan osalta Warriors-sarjan oppeihin, mutta Zelda-lisenssi hahmoineen ja esineineen puhalsi spin-offiin paljon uutta virtaa. Hyrule Warriors toi ensimmäistä kertaa pelattavana hahmona taistelukentälle esimerkiksi Twilight Princessin Midnan ja Majora’s Maskin Skull Kidin, ja oli täten mitä mainiointa fanipalvelua Zelda-pelien ystäville. Japanilaisfirmojen yhteistyö jatkuu Hyrule Warriors: Age of Calamityn muodossa, jota Nintendo kohtelee Breath of the Wildin esiosana.

Age of Calamity sijoittuu aikaan 100 vuotta ennen Breath of the Wildin tapahtumia. Hyrulen kuningas on nähnyt näyn synkkyyttä ja tuhoa tuovan Calamity Ganonin paluusta, ja on aloittanut linnoituksensa suojelemisen rakennuttamalla Guardianeiksi kutsuttuja koneita. Suunnitelmiin kuuluu myös teini-ikäisen Linkin ja prinsessa Zeldan kouluttaminen sekä neljän alueellisen mestarin nimittäminen. Pelin sijoittamista viralliseen kaanoniin mutkistaa kuitenkin aikamatkailun tuominen mukaan tarinaan, sillä erittäin tärkeässä roolissa pelissä on mini-Guardian, joka saapuu tulevaisuudesta varoittamaan Zeldaa. Star Wars -elokuvien pieniä droideja muistuttava aparaatti toimii myös kaivattuna koomisena kevennyksenä tunnelman ollessa muuten hyvin räjähdysherkkä.

Age of Calamityssa kerrotaan tarina Ganonin herättämisestä ja syvennytään hieman Zeldan, Linkin ja Hyrulen mestareiden välisiin suhteisiin, ja siinä se. Pelissä ei tapahdu suoranaisesti mitään yllättävää ennen loppua, jos ei lasketa muutaman sivutehtävien kautta rekrytoitavan hahmon esiintymistä. Uusi taustapiruna häärivä maailmanlopun huppuhyypiö ei ole kovin moniulotteinen pahis, mutta Breath of the Wildista tuttujen suosikkihahmojen jälleennäkeminen lämmittää mieltä. Ulkoasu ja välivideoiden tyyli on lainattu suoraan Breath of the Wildista, mikä on vain hyvä asia. Kaikki Breath of the Wildista tutut ääninäyttelijät tekevät paluun, ja roolisuoritukset ovat tällä kertaa vakuuttavampia. Patricia Summersett on itsevarmemman kuuloinen vuoden nuorempana Zeldana, eikä Bill ”Brock” Rogersin kuningas ole enää niin juustoisen teatraalinen. Kertojan ääntä kuullaan fiksusti myös lataustaukojen aikana, joten kerronnallinen tyyli on kunnossa, vaikka tarina on pääpiirteiltään hyvin suoraviivainen.

Kampanja kestää valitusta vaikeustasosta riippuen noin 20 tuntia tai vähän enemmän. Tehtävien ja kauppojen ikonit on sijoiteltu ympäri Breath of the Wildin massiivista karttaa, ja Age of Calamityssa vieraillaankin tutuissa maisemissa, jotka ovat tietysti peräisin ajalta ennen Ganonin aiheuttamaa tuhoa. Vihollismassojen keskeltä Hyrulen arkkitehtuuria ei kuitenkaan ehdi juuri ihastelemaan. Myöskään ahtaissa paikoissa ei tee mieli pysyä paikallaan, sillä kamera voi pyöriä vähän miten sattuu seinien vieressä. Kokeilkaapa vaikka kävellä puisten vartiotornien rappusia pitkin ylös.

Iso läjä vihollisia on myös yhtä kuin huonompi ruudunpäivitys. Eniten kuva puuroutuu eShop-demostakin tutulla vehreällä Hyrule Fieldillä ja viimeisessä kentässä, mutta näiden välillä peli on aivan kelvollisen näköinen. Paitsi tietenkin jaetun ruudun yhteistyöpelinä pelattuna, jolloin ongelmat koskevat jokaista kenttää. Nettimoninpeliä ei tueta. Pelattavaan tiimiin kuuluu joka tapauksessa aina vähintään kaksi hahmoa, ja tekoälyn voi komentaa juoksemaan valmiiksi haluttuun paikkaan, vaikka pomoja ne eivät yksin saakaan alas. Tasokatosta jälkeen jäävät sankarit voi nostaa taistelukelpoisiksi rahalla. Samaten myös aseita voi päivittää ja yhdistellä rahaa ja materiaaleja vastaan. Aseet voivat sisältää esimerkiksi kantamaa pidentävän, parannusesineiden voimaa parantavan tai tiettyjä liikkeitä voimistavan kyvyn, jonka voi siirtää eteenpäin. Maksimitason sirppiin mahtuu korkeintaan neljä kykyä, joista on suuri apu etenkin korkeimmalla vaikeusasteella pelatessa. Tässä pelissä miekat eivät onneksi hajoa kesken taistelun. Myös puhtia lisäävät kokkaukset ovat Age of Calamityssa mukana, mutta ne loihditaan tylsästi valikosta ilman erikoisia animaatioita. Tarvittavia yrttejä voi juotua metsästämään aiemmin pelatuista kentistä.

Sisällöllisesti tehtävät ovat jopa yllättävän toimintapainotteisia verrattuna ensimmäiseen Hyrule Warriorsiin. Eteenpäin päästään metsästämällä merkittyjä vihollisia tai puhdistamalla alueita tyhmistä massasotilaista parinkymmenen minuutin ajan. Vaikka Link ja kumppanit pystyvät käyttämään Breath of the Wildin pommi-, magneetti-, jääkuutio- ja aikaloitsuja, ei näitä ominaisuuksia hyödynnetä juuri taisteluiden ulkopuolella. Taisin törmätä koko pelin aikana vain yhteen pommitettavaan salaseinään, joita nähtiin edellisessä osassa siellä ja täällä. Jousilla ei ammuta kytkimiä, eikä jääkuutioilla surffata virtaavia jokia pitkin. Magneetilla voi nostaa ylös hiekkaan hautautuneita aarrearkkuja ja isommista kentistä voi etsiä asevaraston kokoa kasvattavia Korok-otuksia, mutta oikeastaan kaikenlaiset pulmat on siivottu pelistä pois. Pomotaisteluissa tarvittavan loitsun symboli välähtää hetki ennen hyökkäystä, mutta silkka raaka voimakin voi riittää voittoon. Nostan kuitenkin hattua Breath of the Wildin taisteluja elävöittäneen flurry rush -mekaniikan sisällyttämisestä myös Age of Calamityyn. Täydellisesti ajoitetun väistön tai torjunnan jälkeen aika hidastuu hetkeksi, jolloin pelaajalle tarjoutuu mahdollisuus takoa ilmaisia iskuja muutaman sekunnin ajan.

Hahmot poikkeavat taistelutyyleiltään merkittävästi. Ritarillinen Link on liikkeiltään tuttu Breath of the Wildia pelanneille, mutta esimerkiksi taikoja käyttävä Zelda ja ninjamainen Impa ovat astetta teknisempiä hahmoja, jotka vaativat R-napin oikea-aikaista käyttöä. Joillain hahmoilla on myös ladattavia erikoismittareita, mutta kontrollit ovat muuten universaalit kaikilla. Myös Hyrulen mestareiden kipparoimat mekaaniset eläimet ovat pelissä mukana omilla kentillään. Tuhansien tappojen kerryttäminen muutamassa sekunnissa Vah Medoh -linnun lasereiden ja muiden jättiläiskoneiden avulla on hauskaa vaihtelua ensimmäisellä kerralla, mutta pakolliset tehtävät alkoivat maistua loppua kohti pakkopullalta, kun kartalla välkkyy samaan aikaan runsaasti tekemättömiä sivutehtäviä palkintoineen.

Yhteenveto

Onnistunut yhteistyö saa jatkoa Nintendo Switchillä. Breath of the Wildin DLC-tehtävät eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin, mutta Age of Calamity sijoittuu samaan universumiin ja oikeaan aikaan. Vaikka tarina Calamity Ganonin ylösnoususta ei olekaan lopulta kovin ihmeellinen, onnistuu Age of Calamity silti erottumaan ensimmäisestä Hyrule Warriorsista ja viihdyttämään erityisesti Breath of the Wildin faneja. Hahmogalleria on laajempi kuin aluksi kuvittelin, eikä tekeminen lopu kesken lopputekstien näkemisen jälkeen.

Hyvää:
– Breath of the Wildista on kopioitu oikeita yksityiskohtia
– Paljon erilaisia pelattavia hahmoja
– Aseiden päivittäminen

Huonoa:
– Vaisu juoni
–  Ei zeldamaisia pulmia