Arvostelussa Ace Attorney Investigations Collection

Erään syyttäjän muistelmat

Ace Attorney -faneilla ei ole ollut helppoa. Edellisestä pääsarjan pelistä on kulunut kahdeksan vuotta, eikä Capcom ole hiiskunut uudesta jatkosta sanallakaan sen jälkeen. Kokoelmajulkaisut ovat lievittäneet tuskaa hieman, ja kolme vuotta sitten julkaistu The Great Ace Attorney Chronicles toi jopa aiemmin Japanin rajojen sisällä vankina olleet Dai Gyakuten Saiban -pelit länteen. Vastaavanlaisia helpotuksen hetkiä on luvassa myös nyt, kun Miles Edgeworthin seikkailuja seuraavat Nintendo DS:n Ace Attorney Investigations -pelit pakataan yhteen pakettiin päivitetyllä ulkoasulla. Toinen kokoelman kahdesta pelistä julkaistaan myös ensimmäistä kertaa lännessä. Onko vanhassa vara parempi?

Phoenix Wrightin lapsuudenystävä ja kilpakumppani Miles Edgeworth on ollut fanien suosikkihahmoja jo pitkään. Armottoman Manfred von Karman oppipoikana Edgeworthista kasvoi säälimätön ja täydellisyyttä etsivä syyttäjä, jonka ensimmäisten pelien pelattava ässäjuristi palautti takaisin oikeudenmukaisuuden tielle. Alkuperäisen trilogian jälkeen aina yhtä charmikas Edgeworth on pyörähtänyt silloin tällöin syyttäjän penkillä fanipalvelun nimissä, mutta Investigations -sivupeleissä asianajaja joutuu nousemaan ylös ja lähtemään liikkeelle etsivän roolissa. Ajallisesti pelien tapahtumat sijoittuvan aikaan piakkoin Ace Attorney: Trial and Tribulationsin jälkeen. Edgeworthin toimistossa tapahtunut murha sysää liikkeelle suuren juttuvyyhdin, jonka selvittelyssä kuluu mukavasti kymmeniä tunteja.

Ace Attorney -veteraanille mukana on niin tuttuja kuin uusia elementtejä: rikoksien ratkominen ja todistajien kanssa debatoiminen on edelleen tärkeä osa peliä. Investigations-lisänimi ei kuitenkaan ole turha, sillä pääosa ajasta vietetään yläviistosta kuvatuissa ympäristöissä, joissa harmaahapsinen mestarisyyttäjä ja kumppanit pääsevät itse tutkimaan rikospaikkoja. Laajennettuun rikospaikkatutkintaan kuuluu edelleen esineiden tutkiminen ja ristiriitojen etsiminen, mutta kursorin tökkimisen ja todisteiden etsimisen lisäksi päästään käyttämään Edgeworthin salaista asetta – logiikkaa. Todistusaineiston lisäksi rikospaikalta löytyy johtolankoja, joita yhdistelemällä tapauksen salat alkavat selvitä. Uutta todistusaineistoa syntyy myös logiikkapulmia ratkomalla.

Oikeussaliosioita ei tällä kertaa ole mukana, vaan todistajia kuullaan kentällä. Todistajien haastattelu toimii sinällään vanhan kunnon ristikuulustelun tavoin, mutta nyt debatointia harrastetaan lyhyemmissä pätkissä keskellä tutkintaa. Mullistava muutos ei ole, mutta pelin rytmitys paranee ja tasoittuu huomattavasti, kun syyttäjän penkin takana ei istuta pitkiä aikoja kerrallaan.

Ykkösosa Ace Attorney Investigations: Miles Edgeworth oli itselleni pelikaksikosta entuudestaan tuttu, ja se on edelleen koko Ace Attorney -sarjan parempia pelejä. Edgeworthin rinnalla päähahmokaartissa loistavat mestarivaras Kay Faraday ja etsivä Dick Gumshoe, ja ilmeikkään kolmikon edesottamuksia on ilo seurata, vaikka ääninäyttely rajoittuukin vain kuulusteluosuuksien huudahduksiin. Investigationsin tapahtumat sijoittuvat tiiviille ajanjaksolle, jolloin pienen hahmokaartin käyttö useissa paikoissa tehostaa pidemmän tarinakaaren merkitystä.

Myös länsidebyyttinsä tekevä Ace Attorney Investigations 2: Procecutor’s Gambit ansaitsee paikan oman Ace Attorney -listani kärkipäästä. Jatko-osa rakentaa vahvasti edellisen pelin päälle, mutta toimii myös itsenäisenä teoksenaan todella hyvin. Pelin kantavat teemat oikeudenmukaisuudesta ja erilaisista rooleista ja vaikutusvallasta oikeuslaitoksen sisällä on toteutettu uskomattoman hyvin, ja etenkin Edgeworthin kehityskaari on suorastaan ällistyttävän hyvin kirjoitettu. Paljon ruutuaikaa saavat myös Milesin isän kanssa työskennellyt puolustusasianajaja Eddie Fender, oikeuslaitoksessa suurta valtaa käyttävä tuomari Verity Gavélle ja nuori tähtisyyttäjä Eustace Winner, eikä hahmonkehitystä ole unohdettu heidänkään sarallaan.

Procecutor’s Gambitissa uutuudenviehätystä luo myös Mind Chess -pelimekaniikka, jonka kautta Edgeworth koettaa kalastella todistajista uusia lausuntoja näiden puheisiin reagoimalla. Todistajan käyttäytymisen tarkkailu, sopivaa iskupaikkaa odottaminen ja edellisten lausuntojen käyttäminen todistajaa vastaan yhdistettynä tiukasti niskassa tikittävään kelloon on sarjan gimmick-mekaniikoista mielenkiintoisin ja parhaiten hyödynnetty, ja myös sen visuaalinen toteutus ilmassa leijuvine shakkinappuloineen on oikein onnistunut.

Kokonaisuutena pelikaksikko vertautuu The Great Ace Attorney -peleihin: sivuosat ovat pienemmälle huomiolle lännessä jääneitä pelejä, joiden jälkipuoliskot tarjoilevat koko Ace Attorney -sarjan parhaat skenaariot. Investigations kirii omissa kirjoissa muiden edelle huikean hahmokaartinsa, tiiviin aikajanansa sekä rakkaudella toteutetun fanipalvelunsa ansiosta. Kyseessä on siis tarinallisesti parasta, mitä pelisarjalla on tarjota. Halutessaan molemmat murhamysteerit voi myös ”katsoa läpi” erillisessä tarinatilassa, jossa oikeat vastaukset annetaan pulmatilanteissa suoraan pelaajalle. Saavutusten ja viimeistenkin pelillisten ominaisuuksien menettämisen vuoksi en voi kuitenkaan suositella tätä tapaa kokea peliä. Normaalitilassa pelatessa tulee varmasti tehtyä virheitä, mutta koska tilanteen voi tallentaa milloin vain, ei väärien vaihtoehtojen valitsemisesta sakoteta liiallisella takapakilla.

Kokoelman suuriin uudistuksiin kuuluu tietenkin graafisen ulkoasun päivitys. Vanhojen pikseligrafiikoiden lisäksi valittavana on myös HD-versio, jossa tutkimusosioissa on nähtävillä täysin uudet chibi-hahmomallit. Phoenix Wright -trilogiassa kaipasin peliin säröä ja kulmaa ilmeikkäämmän pikseligrafiikan muodossa, mutta Investigationsissa uudempi on parempi, ja pelasin käytännössä koko pelin uusilla ehostetuilla grafiikoilla. Mukaan on saatu ahdettua myös kasa konseptitaidetta, musiikkisoitin uusien sovitusten kera sekä saavutukset, joten kyse on myös ylimääräisen tilpehöörin kannalta hyvästä paketista. Julkaisupäivän alla suorituskyvyssä oli enemmän ongelmia, mutta ensimmäisen päivityksen myötä ongelmat korjaantuivat pääosin.

Yhteenveto

Ace Attorney Investigations Collection on uskomattoman hyvä pelikokoelma, jonka myötä koko Ace Attorney -pelisarja on nyt helposti saatavilla nykykonsoleilla. Sarjan parhaimmiston saapuessa Switchille graafisesti päivitettynä en voi olla kuin iloinen siitä, että pääsin viimein kokemaan Investigations 2:n. Ace Attorney -fanille paketti on pakkohankinta, mutta aloittelevan juristin kannattaa pelata ainakin pari ensimmäistä Phoenix Wright -peliä ennen Edgeworthin mielen sisään uppoutumista.

Hyvää:
– Uskomattoman hyvä tarina
– Investigations 2, viimein lännessä!
– Runsas fanipalvelu
– Monipuolinen galleriatila

Huonoa:
– Hienoiset nykimiset silloin tällöin