Ennakossa Dragon Ball Xenoverse 2

Aika parantaa haavat

Testattu PC:llä

Dragon Ball tekee uutta tulemista Japanissa pyörivän Super-lisänimellisen tuoreen animaatiosarjan myötä, ja englanniksi dubattu versiokin on saatu käyntiin. Kenties animen ja elokuvien myötävaikutuksella 2015 ilmestyneestä Dragon Ball Xenoverse -pelistä tuli iso myyntihitti, ja Bandai Namco näyttikin pian vihreää valoa jatko-osalle. Pikatahtia valmistunut Xenoverse 2 lainaa paljon elementtejä ykkösestä ja parantaa monella osa-alueella. Switch-versio ilmestyy noin vuosi alkuperäisen julkaisun jälkeen.

Visuaalisesti näyttävät hektiset tappelut ovat tietysti Dragon Ballin suola, mutta Xenoverset eivät ole puhtaita taistelupelejä, vaan mukaan on sotkettu roolipelielementtejä. Pelaaja ei tallustele universumissa Gokun, Vegetan tai muiden tuttujen kasvojen saappaissa, vaan luo aluksi oman hahmon. Avatar valitaan viidestä eri rodusta, jotka ovat kaikki ykkösosasta suoraan lainattuja. Roduilla on tietysti pieniä eroavaisuuksia taistelutyyleissä ja muissa ominaisuuksissa. Ihminen on tasapainoinen ja aloittelijaystävällinen vaihtoehto, saiyan on voimapesä, namekilaisilla ja majineilla on isoimmat energiapalkit ja frieza-soturit hyötyvät vikkelistä kintuista. Myös hahmon sukupuoli ja ruumiinrakenne vaikuttavat hienoisesti statistiikkaan. Luontityökalut eivät ole erityisen monipuolisia, mutta sankarin ulkonäköön voi vaikuttaa myöhemmin lisää vaatteilla.

Conton City -nimisen hubimaailman porteista sisään astuttuaan pelaaja kutsutaan aika-avaruutta hallinnoivien jumalien puheille. Pahat ajassa matkustavat henget sörkkivät aikajanaa ja yrittävät muuttaa historian kulkua, millä voi olla radikaaleja seurauksia myös nykyhetkessä. Konnuuksien takana vaikuttavat olevan ykkös-Xenoversessä esitelty Mira ja Towa -demonipariskunta ja läjä hieman tuntemattomampia Dragon Ball Z -elokuvien pahiksia. Pelaaja liittyy aikapoliisipartioon, jonka tehtävänä on palauttaa historia oikealle reitille nyrkkien avulla.

Tarinatilassa pelaaja osallistuu kolmantena osapuolena merkittävimpiin Dragon Ball Z -sarjan taisteluihin, joissa tilanne on vinksahtanut sankareille liian tukalaksi. Myös Superin alkua käsitellään hieman juonen loppupuolella, ja siinä esitellyt transformaatiot ja uudet persoonat ovat mukana. Toisenlaisen näkökulman avulla moneen kertaan kerrottu tarina saa pientä piristystä, mutta vaihtoehtoulottuvuuden kanssa olisi voinut hullutella vielä rajumminkin. Miksei esimerkiksi välillä taisteltaisi hyviksiä vastaan? Juoni on pätkitty muutaman yhteenoton mittaisiin episodeihin, joiden välillä nähdään joko lyhyitä animepätkiä tai pelin omalla moottorilla pyöriviä välinäytöksiä. Ääniasetuksista saa päälle joko japanilaisen tai englanninkielisen dubbauksen, ensimmäinen on näistä kahdesta laadukkaampi.

Noin kymmentuntisen kampanjan tehtävissä on tarkoitus yleensä joko mäiskiä tekoälyltä elämäpalkki tyhjäksi tai säilyä hengissä kunnes apujoukot saapuvat. Kentällä saattaa pyöriä yhtäaikaisesti useampia vihollisia tai apulaisia, mutta pelaaja ohjastaa vain omaa hahmoaan ja voi lukittautua yhteen vastustajaan kerralla. Kamera pysyy pelaajan selän takana, ja laajalla taistelualueella pystyy liikkumaan vapaasti kolmiulotteisella akselilla.

Hahmojen hyökkäysrepertuaarit koostuvat joko fyysisistä lähitaisteluliikkeistä tai ki-energiasäteistä. Kevyet iskut ja erillinen latausliike kasvattavat ki-palkkia, jota voi kuluttaa erikoisliikkeiden, kuten Kamehameha-aaltojen, potkusarjojen tai muodonmuutosten tekemiseen. Liikkeiden ketjuttaminen on tärkeää ja helppoa. Pelkästään yhtä nappia hakkaamalla saa aikaan peruskomboja, joiden perään voi uhrata hieman ki’tä. Komboja on kuitenkin mahdollista torjua tai paeta teleportilla, mikäli itsestään latautuva stamina-mittari ei ole tyhjä. Vastaavasti staminaa kuluu myös vastustajaa jahdatessa. Taisteluissa pystyy käyttämään myös Contonin kaupoista ostettavia taikakapseleita, jotka tulevat tarpeeseen erityisesti vaikeimmissa koitoksissa. Uusintayrityksiä jaellaan kitsaasti, ja yksi kuolema keskellä moniosaista tappelua saattaa palauttaa suoraan kappaleen alkuun. Kapseleilla voi esimerkiksi palauttaa runsaan määrän elämäpisteitä tai vahvistaa iskuja hetkellisesti.

Uusia liikkeitä pystyy puolestaan oppimaan opettajilta, joita ilmestyy kaupunkiin tarinan edetessä. Oma hahmo kerää taisteluista kokemuspisteitä, jotka nostavat voima-arvoja tai mittareiden kattoja entisestään. Sama vaikutus on myös tietyillä asusteilla, mutta halutessaan vaatteiden antamat pisteet voi ohittaa päälle laitettavalla taikakalulla. Taistelutaktiikoiden suunnittelussa saa siis käyttää paljon luovuutta.

Conton Cityssa tapaa myös muiden pelaajien luomuksia ja sivuhahmot tarjoavat lisätekemistä. Kaupunkiin on esimerkiksi piilotettu seitsemän lohikäärmekuulaa, jotka avaavat uusia hahmoja tai päällepantavaa. Kuulia etsitään myös muun muassa namekilaisten haasteryppäässä tikittävää kelloa ja häiritseviä vihollisia vastaan. Boltsien metsästystä ei jaksa loputtomiin, mutta samantyylisiä, luovempia tehtäviä olisi voinut ripotella myös pääjuonen sekaan.

Netissä voi haastaa muita pelaajia kaksintaisteluihin, jolloin pelattavana ovat kaikki Dragon Ball -hahmot, myös paikallista moninpeliä tuetaan. Sivutehtäviä on mahdollista tehdä yhteistyössä verkkoväen kanssa. Muut pelaajat helpottavat urakkaa huomattavasti ja tekevät pelaamisesta myös hauskempaa, mikäli yhteydet vain toimivat. PC-version testijakson aikana virheviestit ponnahtelivat ruudulle valitettavan usein jo pelaajahaun aikana, ja huono isäntäyhteys sai hahmot pomppimaan välillä ympäri ruutua. Yhden kerran viholliset lakkasivat kokonaan ilmestymästä, jolloin ainoaksi keinoksi poistua tehtävästä jäi pelin sammuttaminen.

PC-versiota vaivasivat vielä pari viikkoa julkaisun jälkeenkin useat bugit, jotka pahimmillaan saattoivat estää tarinassa etenemisen. Yhdessä pakollisessa tutoriaalissa vihollinen joko katosi kokonaan kentän ulkopuolelle tai tappoi kaikki hahmot yhdellä iskulla. Pääsin eteenpäin pienellä onnenkantamoisella ja pudottamalla grafiikka-asetukset niin alas kuin mahdollista. Lisäksi pelin käynnistäminen kesti välillä luvattoman kauan, mutta kummallisin ongelma oli ehkä ilmoitus yhteyden katkeamisesta offline-tilassa, josta siirryttiin Xenoversen alkuvalikkoon.

Yhteenveto

Dragon Ball Xenoverse 2:ssa on valtavasti sisältöä sarjan faneille. Kymmenet eri mentorit, liikkeet ja asusteet mahdollistavat oman Gokun ja kumppaneiden jalanjäljissä kulkevan unelmien sankarin luomisen. Erilaisia pelattavia hahmoja on kiitettävä määrä, joskin suurin osa on aluksi lukittuna. Taistelusysteemissä ja hahmonkehityksessä on syvyyttä, mutta tehtävien rytmityksessä ja monipuolisuudessa olisi hieman kehitettävää. Bugit ja verkko-ongelmat kielivät alkuperäisenä julkaisupäivänä viimeistelyn puutteesta. Pahimmat ongelmat saatiin lopulta korjattua, mutta kaikkiin pelimuotoihin ei riittänyt verkossa pelaajia, vaikka väkeä houkuteltiin takaisin vaihtuvilla raid-tehtävillä sekä ilmaisilla ja maksullisilla DLC-hahmoilla.

Switch-version erikoisuudet
Xenoverse 2:n Switch-versio ilmestyy noin vuosi alkuperäisen julkaisun jälkeen. Switch Edition sisältää kaikki aiemmin ilmaiseksi ladattavana olleet DLC-hahmot, myöhemmin julkaistut sankarit ovat edelleen maksumuurin takana. Kaikki 87 taistelijaa ovat suoraan auki, mutta ennakkotietojen mukaan vain niille, jotka hankkivat pelin lokakuuhun mennessä. Switch-versio sisältää myös ensimmäisen osan Demon God Demigra -tarinapätkän.

Tiettyjä erikoisiskuja, kuten Kamehameha-säteitä on mahdollista tehdä Joy-Conien ansiosta pelkillä käsiliikkeillä. Switch-versio tukee kuuden pelaajan moninpeliä lähiverkossa tai netissä. Telakoituna resoluutio on 900p ja kannettavassa tilassa 720p. Ruudunpäivitys on 1 vs. 1 -matseissa 60 fps, mutta useamman pelaajan peleissä se puolitetaan.

Dragon Ball Xenoverse 2
Alusta:
PC (testattu), PS4, Xbox One, Switch
Ilmestynyt: 28.10.2016, Switch: 22.9.2017
Kehittäjä: Dimps, QLOC
Julkaisija: Bandai Namco

Julkaistu arvosteluna alun perin IGN Suomessa.

Switch-version julkaisu voi poiketa kokemuksista PC-version kanssa.