Super Mario Odyssey

Tervetuloa Fintendoon!

Fintendo on suomalaisten Nintendo-pelaajien keskustelupaikka.

J

Jonelink

Vieras
Läpäisin pelin tänään. Positiivinen kokemus jäi enemmän mieleen kun mitään ristiriitaista.

Kaikki tasot olivat mukavaa tutkiskella ja etsiä salaisuuksia, joita en ole paljon löytänyt, mutta varmasti löytyy kun pelaan vielä pitkälle. Power moon kerääminen oli ehkä turhankin helppoa, kun näitä ilmestyi mistä sattuikin. Tunnissa sain kerättyä 30 kappaletta jokaisesta tasosta. Pelin boss taistelut oli sitä samaa, kun muutkin mario pelit, liiankin helppoa. Viimeinen oli aika haastava ja kerran sain surmani siinä.

Joka tapauksessa, peli on mahtava ja parasta tasohyppelyä. Suosittelen!
 

Kaura

Jäsen
8.6.2017
51
Vantaa
Olen nyt parin maailman vikoja kuita etsiessä yllättynyt tosi positiivisesti siitä, miten hyviä piiloja ja kohtalaisia haasteitakin sekaan on mahtunut. Ensivaikutelma pelistä on vain, että se on hurjan helppo, kun vaikeiden kanssa samanarvoiset helpot kuut on kaikki hollilla.

Hajosin kun keräsin kuun, jonka kuvaus oli tyyliin "hurja hyppy palmun latvasta". Siinä piti löytää palmu, kiivetä sen latvaan ja tehdä lehviltä mikä tahansa normaalia ykköshyppyä korkeampi loikka. Tulin vasta siinä ajatelleeksi, että kaikki ne sata kuuta, jotka itse vain nappailin kaiken maailman puiden, pilarien ja paalujen päältä sen kummemmin asiaa ajattelematta, voivat vaikka viisivuotiaan motoriikalle ja päättelykyvylle olla mysteerejä ja haasteita.

Kuiden hurjan vaikeusastevarianssin huomioon ottaen Odyssey voi hyvinkin olla tosi pätevä peli opettamaan uusi sukupolvi 3D-Marion pariin - eli pelaamaan itseään - kun lopputekstit nähdäkseen ei tarvitse kuin nuo veteraanipelaajalle hädin tuskin maininnan arvoiset kuut.
 
Viimeksi muokattu:

Andyliini

Tyhmä
Toimitus
30.4.2017
358
Tampere
Olen pelannut hitaasti, ja olen vasta Sand Kingdomissa menossa. Pelaan kompletionistin elkein, eli kerään kaikki mahdolliset kuut ja erikoiskolikot ennen kuin siirryn seuraavaan maailmaan. Aikaa tähän kuluu, mutta onneksi kolikoilla ja amiiboilla pystyy tähdentämään kuiden olinpaikat, ettei tarvitse neulaa heinäsuovasta joka kuun kohdalla etsiä.
 

bËst

Jäsen
30.4.2017
322
Nyt kun tässä on pelaillut, niin alkaa pelin kokonaisanti pikkuhiljaa pakkautua. Laitanpa muutaman risun ja ruusun nyt ilman sen syvempää katsausta:

Ruusut:
+ Liikkuvuus on pääasiassa hyvä ja Marion ohjaaminen on luontevaa
+ Kentät ovat monipuolisia ja laajempia kuin mitä ensisilmäys näyttää
+ Etsimisen iloa kun power mooneja riittää.
+ Vapauden tunne kentissä seikkaillessa
+ Pelitunteja riittää

Risut
- Isoimpana miinuksena HUB-worldin puute.
- Tästä seuraamuksena pelin kokonaisuus on vähän turhan sekava ja matkustelu tympii.
- Johon liitännäisenä, pelin markkinointi SM64:n tai Sunshinen tyyliin palaavana on harhaanjohtavaa. Molemmissa peleissä pää HUB-Alue on kuitenkin erittäin keskeinen.
- Perus-Marion ongelmat: Huonot bossit ja päälleliimattu juoni
- Kamera paikoitellen todella huono
- Osa power mooneista käytännössä turhia, kun käytännössä odottavat tiellä noukkijaansa.
- Liikkumisessa Marion momentumi ja sutiminen myös jääalueiden ulkopuolella ärsyttävää.

Loppusitaattina pelissä on myös paljon parantamisen varaa, vaikka erittäin nautinnollinen onkin. Annan anteeksi aika paljon siinä, että vertauskohtana Switchin potentiaalista on täydellisyyttä hipova Breath of the Wild ja odotukset ovat keskimäärin paljon korkeammalla kuin muiden Nintendon muiden pelien kohdalla on viime vuosina ollut.
 

Norsukampa

"His coconut gun, can fire in spurts"
Toimitus
8.5.2017
609
Turku
Arvelin jo alkuvuodesta että GOTY-kamppailu tullaan käymään BOTW:n ja Odysseyn välillä ja kyllä taitaa käydä niin että vaakakuppi kallistuu Zeldan suuntaan. Odyssey on aivan poskettoman hyvä peli mutta siitä puuttuu se sama WAU!-fiilis joka Breath Of The Wildissa oli päällä alituiseen ennen kun lopputekstit rullasivat ruudulla. Mariossa näitä hetkiä on paljon vähemmän (esim. New Donkin festivaali kun Jump Up Superstar soi taustalla ja/tai loppumyllyt kuussa sekä se lopputekstien jälkeen aukeava sangen tuttu pelialue) mutta pelaaminen on silti omalla tavallaan yhtä hauskaa ja hienoa kuin "villin hönkäyksessäkin". Pienet nyanssierot mutta näin se vaan on nähtävä. Kova temppu kuitenkin Nintendolta laittaa noinkin isolla laadulla kaksi avainsarjaansa kauppoihin saman kalenterivuoden (tässä tapauksessa jopa puolivuotisen) sisään. Tämä tulee myös tuottamaan ensi vuonna ongelmia mutta siitä lisää jossain toisessa ketjussa...
 

Tingle

Paavo
1.5.2017
465
Turku
Mihin peli oikein tarvitsisi hubia? Onhan moni kentistä rakenteeltaan kuin yksi iso hubi itsessään.

Samaa mieltä edellsten kanssa. Odyssey on erittäin hyvä collect-a-thon collect-a-thonien ystäville. Se on kekseliäs ja kehittää kaavaa, muttei missään vaiheessa riko sitä. Toisin kuin Zelda, jonka kaikin tavoin onnistunutta uudelleenkäynnistystä ei videopelien historiassa olla ennen nähty.
 

bËst

Jäsen
30.4.2017
322
HUB on suhteellisen oleellinen osa itselle näitä parhaita seikkailupelejä. Kuiten ongelma on siinä, että peliä mainostettiin Sunshinen ja SM64:n 'kaltaisena'. Maailmat yhdistävän HUB:n puutos on mielestäni aika keskeinen verrattaessa näitä pelejä ja pelin rakenne on paljon lähempänä esim. Galaxy kakkosta
 

ville111

Yksinkertaisen yksikäsitteinen yksilö
Toimitus
30.4.2017
646
- Liikkumisessa Marion momentumi ja sutiminen myös jääalueiden ulkopuolella ärsyttävää.
Mielestäni yksi Marion liikkuvuuden parhaista puolista Odysseyssa on juurikin se, että Mariolla on tuntuvaa liikemäärää. Alamäissä rullaaminen on paljon tyydyttävämpää, kun vauhtia kertyy ja se myös säilyy jonkin aikaa. En ole aivan varma, mitä tarkoitat sutimisella.

Muutenkin pidän kovasti Marion liikkuvuudesta. Ohjaus tuntuu hyvältä ja Marion moveset on ihailtavan monipuolinen.

- Isoimpana miinuksena HUB-worldin puute.
No jaa. Mielestäni Hub-maailma ei olisi tuonut mitään lisäarvoa Odysseyhin. Maailmojen laajuus ja pelin rakenne tekevät hubista melko tarpeettoman. Siitä olen myös erittäin tyytyväinen, että peli ei pakota pelaajaa palaamaan hubimaailmaan jokaisen kuun jälkeen (kuten SM64:ssä).

On totta, että Odysseyta on markkinoitu Super Mario 64:n ja Sunshinen kaltaisena. Tämä on perusteltavissa ihan vain maailmojen avoimuutena (kentät ovat "hiekkalaatikoita"), joka on mielestäni edellä mainittujen pelien keskeisin piirre.
 

bËst

Jäsen
30.4.2017
322
"sutiminen" näkyy vahvasti esim. Sivuhyppyä tehdessä. Liikettä pitää olla pohjalla sen sijaan että voisi pikaisella stickturnilla sitä performoida. Sama pätee long jumppiin: sutivan momentumin vuoksi siihenkin tarttee vauhtia pohjalle.

Mitä lisäarvoa maailmojen seilaaminen tällä Odysseyllä sitten tuo? Lataustaukoja ja pakollista palaamista sen pariin aina kun haluaa vaihtaa pelialuetta.

Ja miksei HUB:ia vois toteuttaa myös niin, että siihen ei tarvi palata aina uuden kuun saatua? Vrt Banjot.

Kyllä HUB on iso osa kokonaisuutta mikä erottaa seikkailun ja platformingin toisistaan. Ja mitä haittaa siitä olisi?
 

Tingle

Paavo
1.5.2017
465
Turku
HUBi otettiin Galaxy 2:ssa pois, koska se oli vain epäkäytännöllinen kenttävalikko. HUBista kenttään warppailu ei tee pelistä seikkailua vaan Skyward Swordin.

Odysseyssa Mario on matkalla maailman ympäri. Ei sellainen oikein onnistu, jos jokaisen jakson päätteeksi palataan Tampereelle kuin Frangenin Simo.
 

Garo

Jäsen
4.5.2017
177
Joensuu
Pelin teemana on matkustaminen, mihin hubi ei oikein sovi. Tuntuisi aika typerältä, että kohteesta kohteeseen lentämisen sijaan joutuisi aina palaamaan tiettyyn paikkaan. Sunshinessa tämä toimi, koska kaikki kentät olivat saman saaren eri alueita. Eipä Marioiden hubit sinänsä ole palvelleet muuta tarkoitusta kuin kentästä toiseen siirtymisen pitkittäminen. Salaisuuksia ja kerättäviä löytyy peruskentistäkin.

E: Tingle'd.
 

ville111

Yksinkertaisen yksikäsitteinen yksilö
Toimitus
30.4.2017
646
Mitä lisäarvoa maailmojen seilaaminen tällä Odysseyllä sitten tuo? Lataustaukoja ja pakollista palaamista sen pariin aina kun haluaa vaihtaa pelialuetta.
Jonkinlainen navigointijärjestelmä on välttämätön kenttien välillä liikkumiseen. Odyssey (alus) on yksinkertaisesti temaattisesti aiheeseen sopiva kenttävalikko.

Mitä lataustaukoihin tulee, niin ihan samalla tavalla hubimaailmassakin on lataustauot. Itse asiassa se saattaisi jopa lisätä odottamista.

Ja miksei HUB:ia vois toteuttaa myös niin, että siihen ei tarvi palata aina uuden kuun saatua? Vrt Banjot.
Voi toki. Mainitsin vain ohimennen pitäväni Odysseyn toteutuksesta; en tarkoittanut, että kyseessä olisi jokin hubimaailman ominaisuus.

Kyllä HUB on iso osa kokonaisuutta mikä erottaa seikkailun ja platformingin toisistaan. Ja mitä haittaa siitä olisi?
Mielestäni hubimaailma on olennaisesti yhtä arvokas maailma kuin kaikki muutkin maailmat, jos se sisältää yhtä paljon sisältöä kuin muut maailmat. Usein näin ei ole, koska hubimaailman keskeisin funktio on johdattaa pelaajaa maailmasta toiseen (vaikka toki esim. SM64:ssä hubimaailmassa on muutamia tähtiäkin).

Lienee turvallista olettaa, että hubimaailman ja tavallisen maailman rakentamiseen kuluu suunnilleen yhtä paljon resursseja. Valitsisitko tällöin tavallisen maailman (varustettuna lukuisilla kerättävillä ja tasohyppelyllä) vai hubimaailman (joka koostuu lähinnä maalauksesta toiseen siirtymisestä)? Minä ainakin valitsisin ennemmin tavallisen maailman.

Pointtini on se, että hubimaailma voi toimia ihan hyvin (vaikkakaan ei ehkä tässä kontekstissa, ks. Garon ja Tinglen viestit), mutta itse panostaisin ennemmin varsinaisiin maailmoihin. Ne ovat Mario-pelien suola.
 

bËst

Jäsen
30.4.2017
322
Otetaan huomioon, että esim. Rare on peleissään luonut HUB:t täysin onnistuneeksi osaksi kokonaisuutta joka linkittänyt alueet toisiinsa niiden erilaisuudesta riippuen ja itse HUB on ollut vuorovaikutuksessa kenttien kanssa.

SM64 ja Sunshine eivät tätä toteuttaneet läheskään yhtä laadukkaasti, mutta siksi kai haaveilinkin että nyt kaikki olisi isompaa ja parempaa kun on opittu lisää ja Nintendo selkeästi ottanut isomman vaihteen pelien laadun kanssa.

Omasta mielestä koko Odysseyksen tympeintä antia on tuo itse odyssey-lentohärveli ja sen kautta tapahtuva kenttä navigointi. Saman olisi voinut toteuttaa kuten Super Mario Bros 3 ja world tekivät (joskin 3:ssä ja worldissakin oli orastava vuorovaikutus "HUB":n kanssa"). Tästä samasta syystä Galaxy 2 oli erittäin huono. Erittäin teennäinen ja ylimääräinen kenttäsiirtymä "maapallo" mitä käytettiin kun saman asian olisi ajanut perinteinen map screen mikä oli jo SM3:n aikaan.

Odysseyksen ainoa funktio on sen sisustaminen... Jee
 
J

Jonelink

Vieras
Peli on nyt läpäisty 100%. Salainen lopetus ei ollut mikään kova yllätys, mutta sopiva oli päättää seikkailut.
 

Andyliini

Tyhmä
Toimitus
30.4.2017
358
Tampere
Olen pelannut peliä jo jonkin verran. Saavuin juuri Seaside Kingdomiin, mutta en ehtinyt sitä vielä lähteä tutkimaan. Tähän mennessä on maittanut hyvin, ja New Donk City on ollut suosikkimaailma tähän saakka. Kyseisestä maailmasta löytyi monta erilaista salaisuutta, ja vertikaalisuuttakin löytyi kiitettävästi. Ainoa miinuspuoli oli naruhyppelyn vaativampi kuu, meinasi närvi pettää sen kanssa.
 

Wilbur wals

SW-8065-2970-1519
30.4.2017
946
Tullut kerättyä 620 kuuta. Aivan loistava peli ja kunhan saan kerättyä kaiken niin sitten tulen kirjoittamaan enemmän omia mietteitä pelistä.
 

bËst

Jäsen
30.4.2017
322
Sinänsä ikävää, että pelin edetessä löytyy enemmän asioita, jotka tuottavat enemmän pettymystä kuin riemua.

Peliä on edelleen nautinto pelata ja tutkittavaa riittää, mutta pari asiaa ovat alkaneet todenteolla harmittaa pelin suunnittelussa:

1. Power Moonien luovuuden puute: Joka kentässä järjestäänsä toistuu samat asiat:
- Osta kuu kaupasta
- Löydä turisti
- Löydä maalaus
- nappaa jänis
- Löydä captain toad
- Kalasta Lakitulla
- jne.

kaiken tämän olisi voinut käyttää niin paljoa luovemminkin, että tällainen ratkaisu lähinnä itkettää. Jos vertaa SM64:een, sunshineen tai vaikka banjoon, niin niissä keskeiset toistuvat teemat olivat lähinnä Red Coins challenge ja bonuksena 100 kolikon tähti / shine. Banjossa näitä toistoja ei sitten koskaan ollutkaan. Tällainen suunnitelmallinen köyhyys harmittaa. Olisivat jättäneet nämä power moonit vaikka kokonaan pois pelistä.

2. Hiekkalaatikkomalli ei monessa kentässä oikein toimi. Monissa kentissä korostuu erilliset "platformit" joiden välillä pitää matkustella sähkövaijereilla sun muilla. Avoimuus kärsii siinä pahasti ja esim. Bowsers Castle olisi voinut olla paljon mieluummin iso kartano (Kuten Mansion SM64:ssa) mutta olikin vain kasa erillisiä leijuvia linnakkeita. Tämäkin todella huono ratkaisumalli
 

Wapazi

Jäsen
30.4.2017
25
Joensuu
Hyvin paljon samoja ajatuksia bEstin kanssa. Hiomisen varaa on, mutta kyllä tämä kelpaa, kun vuosien odotuksen jälkeen vihdoin saatiin uusi sandbox Mario. Ansaitsee ehdottomasti 9/10 arvosanan.
 

Norsukampa

"His coconut gun, can fire in spurts"
Toimitus
8.5.2017
609
Turku
Koska putkipellelle ei omaa yleisotsikkoa ole olemassa niin laitetaan tämä vaikka tänne jos saisi hieman keskustelua väritettyä.

https://www.polygon.com/features/2017/11/8/16621744/the-best-mario-games

Homman nimi on siis linkin takana se että Retronauts-podcastistakin tuttu Jeremy Parish otti ja rankkasi Marion-tasoloikkapelit paremmuusjärjestykseen. Ennen kuin kukaan rullaa listan loppuun asti ja pyörtyy niin huomionarvoista on se että mies otti huomioon kaksi isoa tekijää; pelien laadun niiden ilmestyessä ja miten hyvin pelit toimivat tänä päivänä eli miten hyvin ne ovat kestäneet aikaa.

Lopputulos on erittäin mielenkiintoinen ja ensin ykkössijan nähtyäni olin valmis peruuttamaan Retronauts-tilaukseni mutta kyllähän tuo käy ihan järkeen kun sitä lähtee tarkemmin ajattelemaan. Mietteitä ja omaa järjestystä?