Politiikka

[bdbdbd]

Bdbdbd, tosissasiko vähättelet minun ja Genkun näkemyksiä alle kymmenen vuoden ikäeroon vedoten? Sanotaan että jos olisit käyttänyt ne vuodet vaikka politiikan tutkijaksi tai yhteiskuntatieteilijäksi opiskelemiseen niin voisin niellä asian. Mene itseesi, tuo ei ole pätevä argumentti.

Eletään totuuden jälkeistä aikaa niin hyvässä kuin pahassa, jokainen joutuu tekemään omat tulkintansa sikäli kun asiantuntijoita ja "asiantuntijoita" löytyy tukemaan kantaa kuin kantaa. Minusta on kuitenkin surkuhupaisaa että ihmiset hakevat itselleen miellyttäviä ja helppoja vastauksia kysymyksiin, joihin ei ole olemassa yksinkertaisia tai kansantajuisia ratkaisuja. On vain parhaita tämänhetkisiä käsityksiä ja tulkintoja, jotka yleensä on parhaiten hallussa, ylläripylläri, niillä asiantuntijoilla.

Miksi ihmeessä erikoislääkäri opiskelee 6+5 vuotta alaansa jos jokainen kaduntallaaja Googlettamalla tietää asiantuntijaa paremmin? Jokainen saa olla asioista sitä mieltä kun on, etenkin arvokysymyksissä toisen pään kääntäminen on miltei mahdotonta ja poliitikotkin joutuvat elämään kompromissien kanssa. Se on oikein. Tieteellisen konseksuksen idiootinomainen kyseenalaistaminen ilman kummoisempaa vihkiytymistä:

"Never argue with an idiot. They will only bring you down to their level and beat you with experience."

Kärjistetysti. Toistan vielä että kaikilla totta kai on oikeus omiin käsityksiinsä ja siihen että niitä myös kunnioitetaan. Hyvähän se on pysyä kärryillä kuplansa ulkopuolisesta elämästä. Kaverini ei usko evoluutioon ja hän on silti hyvä tyyppi ja todellakin kaverini.

EDIT: Also, koska keskustelu ajautui valtamedian suuntaan, en tosiaankaan väitä etteikö vaikka Ylellä jätettäisi ryöstäjän etnisyys mainitsematta, se luultavasti kuuluu poliisin/heidän eettiseen säännöstöönsä - väitän että "vaihtoehtomediassa" epäpätevät leikkivät toimittajaa ja usein keskittyvät agendansa mukaisesti esim. juhlimaan tällaisilla somali ryösti K-marketin -jutuilla ja luomaan niillä yksipuolisen negatiivista kuvaa maahanmuutosta. Sillä puolella ollaan minusta vielä enemmän puolueellisia ja vinoutuneita uutisoinnin suhteen, vaikka valtamediakin syyllistyy piilotteluun.

Luulin teitä Genkun kanssa noin kaksikymppisiksi, en noin kolmekymppisiksi. Se nyt vain on niin, että nuoret ovat naivistisia. En suinkaan vähättele, väitän, että ne näkemykset tulevat ajan myötä muuttumaan.
Pelkkä tieto ei riitä, vaan sitä pitää osata myös soveltaa (plus ymmärtää seuraukset). Muistan joskus nuorena kun yhdellä hip-hoppari-kaverillani oli kaksi teesiä: a) pysäyttäkää fasismi b) tappakaa eläkeläiset. Ei, se ei ollut huumoria sen enempää kuin noilla vastaavaa retoriikkaa käyttävillä "antifasisteilla" nykypäivänäkään.

Se vaihtoehtomedia, tai millä nimellä sitä kutsuukin, tekee ihan samoja virheitä valtamedian kanssa; kertoo yksipuolisia näkemyksiään asioista, siihen ei tarvita toimittajan koulutusta. Pata kattilaa soimaa.
Mitä taas totuuden jälkeiseen aikaan tulee, niin sitähän on eletty koko 2000-luku. Osin tämä johtuu internetin yleistymisestä, jonka vuoksi uutisjakokanavat ovat joutuneet uudenlaisen kilpailun kohteeksi, joka on synnyttänyt klikkijournalismin. Se taas käytännössä tarkoittaa sitä, että joko otsikot ovat niin päättömiä, että niitä klikkaillaan tai/ja uutisoidaan vain lukijakuntaa miellyttäviä asioita. Toki toimittajien oma maailmankuva värittää uutisia.

Niin, asiantuntijoista puhuttaessa pitää ymmärtää asiantuntijuuden rajat. Suomessa valitettavasti istuu sellainen käsitys, että korkeakoulututkinto "missä tahansa" tekee "joka alan" asiantuntijaksi. Ja toisaalta jos se tutkinto puuttuu, niin olit minkä tason asiantuntija tahansa, sinua ei nähdä asiantuntijana.
Ja kyllä, lehdethän haastattelevat juuri niitä asiantuntijoita ketkä sanovat mitä lehti haluaa lukijoilleen kirjoittaa.

Tieteellisen konsensuksen kyseenalaistaminen on ensiarvoisen tärkeää vietäessä tiedettä eteenpäin. Tiesitkö, että 1800-luvun lopulla tiedettiin jo kaikki, se oli tieteellinen konsensus siihen aikaan. Toinen juttu on se, että onko sitä väitettyä konsensusta oikeasti olemassakaan. Nollahypoteesi ei välttämättä tue paradigmaa ollenkaan.

 

[Xylitol]

Siittä mistä kaikki alkoi kärjistymään ja kuinka Venäjä eikä Putin ollutkaan yksin syyllinen kaikkeen niin kuin meille on pitkän aikaa mediassa paukutettu.

En nyt lähde mitään muuta politiikasta erittelemään, mutta kuulostaa aika kovalta väitökseltä, että suomalaisilla suurena ihmisryhmänä olisi jotenkin epäreilun negatiivinen suhtautuminen itänaapuriin. Putinin peli pitää Venäjä edes jonkinasteisena maailmanvaltana on kovaa, mutta niin on ihan samalla mitalla länsivaltojen peli torpata tällaisia aikeita. Suomesta katsottuna on ihan aiheellista tarkkailla ja seurata, millaisia puheita ja tekoja itärajan takana harrastetaan, mutta toisaalta Venäjä on Suomelle myös tärkeä kauppakumppani ja naapurin kanssa olisi syytä tulla muutenkin toimeen. En usko siihen, että täällä mikään varsinainen ryssäviha olisi vallalla (etkä näin kärjistetysti sentään väittänytkään). Tai ainakin vaatisin jotain mittavaa mielipidetutkimusta pöytään, oma pienen piirin henk. koht. kokemus kertoo ihan toista tarinaa.

 

[Spike]

Nyt internetin ja verkostojen aikakaudella on vähän ongelmallista, että mille tahansa argumentille löytyy todisteensa ja puolustajansa, kunhan viitsii etsiä, mikä tukee paremmin kuin mikään sosiaalisia kaikukammioita ja kuplia, joista jokainen välttämättä löytää itsensä. On sinänsä sääli, miten asiantuntijuuden arvon sivuuttamisesta on tullut jokseenkin trendi, sillä kyseessä on suunnilleen ainoa tiedonlähde, jonka todenmukaisuudesta on jonkinlaisia takeita.

Realistisesti ajatellen mitä kauempana näkemys jostakin asiasta on kompromissista, sitä todennäköisimmin se on väärä. Vahvat väitteet kuten "valtamediat ovat valetta/propagandaa" on aika kaukana keskitieltä.

Ihmisen vanhentuessa mm. sosiaaliset verkostot yksipuolistuu ja vakiintuneet arvot muokkaavat näkemyksiä voimakkaammin. On hupsua väittää että ihmisen maailmankatsomuksesta tulisi iän myötä sen realistisempi kuin nuorena aikuisenakaan, ja keskustelijoiden vähättely iän perusteella on hieman turhan helppo ja naiivi tapa pönkittää väitteitään.

Putini kannatus on myös Venäjällä äärimmäisen kova eikä täällä euroopassa kyllä ymmärretä nykyään venäläisten kansanluonteesta mitään.

Mitä tarkoitat, että mistä Putinin kannatus Venäjällä kertoo?

 

[Wilbur wals]

Toiset ammattitoimijat ovat aktivisteja eivätkä puolueettomia asioiden kirjoittelijoita. Suomen toimittelija kunta on hyvinkin suuresti painottunut tuonne vasemanvihreen laidalle.Kirjoittavat maahanmuutosta pelkästään positiiviseen sävyyn ja jättävät tosiasiat kertomatta. Sellaisia henkilöitä jotka sitten tuovat julki epäkohtia jahdataan kuin DDR:ssä kommunismin vastustajia. Sitten kun joku laittaakin nämä "ammattilaiset" tiukoille ensimmäistä kertaa työtehtävässään mennään paniikkiin. Eivät kaikki "valemediat" kirjoita ilkeyttään asioista vaan herättääkseen ihmisten todellisuuteen ennen kuin on liian myöhäistä. Monessa länsi euroopan maassa on tämä tilanne. Eivätkä nämä kaikki valemedioiden julkaisijat leiki toimmittajia vaan lähinnä kääntävät ulkoimaisia juttuja joita suomalaismedia tietenkään tee. Näistä ammattilaisista löytyy hyvinkin paljon yhden näkökulman toimittelijoita jotka kirjoittavat omaa moku ideologiaansa todella yksipuoleisesti. Onneksi on löytynyt vastavoima tälle yksipuolisille kirjoittelulle joka laittaa myöskin nykyisen median tarkastelemaan toimintaansa. Jotenkin särähtää pahasti korvaan tämä viime aikainen ylessä hoettu valemedia. Porukka joka itse jättää totuudet kertomatta ja unohtelee asioita.

Monikulttuurisuus on unelma joka on ajamassa pahasti karille. Siinähän sitä voidaan pohtia kuinka saadaan sopeutuminen toteutumaan kun yhdessäkään euroopan maassa se ei ole onnistunut. Sitä ei paljo kaavotuksella paranneta ja sillä että kumarrellaan tulijoiden vaatimuksille. Ei kai se niin mene että enemmistö sopeutuu vähemmistöön. Suomi on 20 vuotta jäljessä mutta perässä mennään ja kovaa. Miten sopeuttaa jos sopeutettava ei sitä itse halua. Mitä monikulttuurillisuuteen tulee niin haittojen ja tosiasioden lista olisi todella pitkä jos sitä alettaisiin listaamaan. En minäkään vastusta työperäistä maahanmuuttoa jos se ei vie Suomalaisten työpaikkoja ja aiheuta turvattomuutta ynnä rikollisuutta. Tämä nykyinen maahanmuutto aiheuttaa karuja seuraamuksia joista kantaväestö joutuu kärsimään. Unelmat on kivoja mutta todellisuus voi olla jotain ihan muuta. Länsinaapuri on hyvä esimerkki mitä tapahtuu kun päättäjät raahavat tulijoita maahan jotta saavat itse hyvän oman tunnon. Nämä samaiset ihmiset sitten asuvatkin omilla suojatuilla asuinalueillaan jossa eivät pääse nauttimaan rikastuttamisestaan.

Tulihan taas kirjoitettua vaikka piti lopettaa tänne osastolle kirjoittaminen. Nyt saapi riittää. Siirryn olennaiseen eli Nintendoon.

 

[Wilbur wals]

En nyt lähde mitään muuta politiikasta erittelemään, mutta kuulostaa aika kovalta väitökseltä, että suomalaisilla suurena ihmisryhmänä olisi jotenkin epäreilun negatiivinen suhtautuminen itänaapuriin. Putinin peli pitää Venäjä edes jonkinasteisena maailmanvaltana on kovaa, mutta niin on ihan samalla mitalla länsivaltojen peli torpata tällaisia aikeita. Suomesta katsottuna on ihan aiheellista tarkkailla ja seurata, millaisia puheita ja tekoja itärajan takana harrastetaan, mutta toisaalta Venäjä on Suomelle myös tärkeä kauppakumppani ja naapurin kanssa olisi syytä tulla muutenkin toimeen. En usko siihen, että täällä mikään varsinainen ryssäviha olisi vallalla (etkä näin kärjistetysti sentään väittänytkään). Tai ainakin vaatisin jotain mittavaa mielipidetutkimusta pöytään, oma pienen piirin henk. koht. kokemus kertoo ihan toista tarinaa.

En tässä tarkoittanut sitä että suomalaisilla olisi jotenkin yltiö negatiivinen suhtautuminen itänaapuriin. Heihin toki on aina suhtaudutava pienellä varauksellaTarkoitin sitä että tuossa dokumentissa ensi kertaa näytettiin vähän toisestakin näkökulmasta venäjän ja sen johdon toimia. Putini oli hyvinkin länsi myönteinen alkuun mutta euroopan unionin aj amerikan tietty toiminta aikaan sai kehityksen mikä on johtanut nyky tilanteeseen. Onko ihme että venäjä lisää rajojensa läheisyyteen joukkoja kun Nato raahaa kalustoaan toiselle puolelle ja että tilanne on kireä. Mietitäämpä tilanne toisin päin että Venäläiset siirtelisivät joukkojaan amerikan rajalle. Mitähän tapahtuisi. Ehdottomasti Venäjän suhteet pitää pitää mahdollisimman hyvässä kunnossa niin kaupan kuin muunkin osalta. Suomihan on kärsinyt ihan kohtuuttomasti venäjän pakotteista.

 

[Wilbur wals]

Nyt internetin ja verkostojen aikakaudella on vähän ongelmallista, että mille tahansa argumentille löytyy todisteensa ja puolustajansa, kunhan viitsii etsiä, mikä tukee paremmin kuin mikään sosiaalisia kaikukammioita ja kuplia, joista jokainen välttämättä löytää itsensä. On sinänsä sääli, miten asiantuntijuuden arvon sivuuttamisesta on tullut jokseenkin trendi, sillä kyseessä on suunnilleen ainoa tiedonlähde, jonka todenmukaisuudesta on jonkinlaisia takeita.

Realistisesti ajatellen mitä kauempana näkemys jostakin asiasta on kompromissista, sitä todennäköisimmin se on väärä. Vahvat väitteet kuten "valtamediat ovat valetta/propagandaa" on aika kaukana keskitieltä.

Ihmisen vanhentuessa mm. sosiaaliset verkostot yksipuolistuu ja vakiintuneet arvot muokkaavat näkemyksiä voimakkaammin. On hupsua väittää että ihmisen maailmankatsomuksesta tulisi iän myötä sen realistisempi kuin nuorena aikuisenakaan, ja keskustelijoiden vähättely iän perusteella on hieman turhan helppo ja naiivi tapa pönkittää väitteitään.


Mitä tarkoitat, että mistä Putinin kannatus Venäjällä kertoo?

Se kertoo kansan luottamuksesta ja tuesta Putinille. Venäjä on mahtivaltio ja Putini on tuonut sen taas sellaiseksi pitkän alistumisen ajan jälkeen. Ryssät ei enään suostu kumartelemaan Amerikkalaisten ja eurooppalaisten edessä. Lännessä luultiin pakotteiden ja talouslaman hajottavan Venäjän valtion ja kansan mutta se toimikin toisin päin ja kansa tuli entistä yhtenäisemmäksi. Koettiin että länsi syrjii Venäläisiä ja näinhän siinä kävikin. Venäläisten kansallistunto vain nousi.

 

[Don]

Mielenkiintoista. Muutamia venäläisiä työn puolesta ja muuten tavanneena kuullut erilaista. Nimenomaan sisäänpäin käpertymistä ja sananvapauden vähentymistä ja ylipäänsä Putinin henkilökultin buffausta. Ylipäänsä epäluottamuksen siivittämää alistuneisuutta, eli perisuomalaista kyräilyä omissa nurkissa. Lienee tsaarien ja Neuvostoliiton peruja, että kansa on semihelppo pitää vahvan johtajan lieassa.

Toki yksilöitä ja eri agendoja löytyy aina mutta pidän kyllä ns first-hand tietoa suht luotettavana, tietyllä varauksella tietenkin.

 

[StarDust]

"Nalle ei enää voimaannu jymyhunajasta! Luin siitä juuri internetistä!"

Ketjussa on nyt keskusteltu aika monesta asiasta, joten tätä viestiä varten pitää ehkä hieman rajata aiheita ja valikoida mihin haluan erityisesti vastata.

Halla-ahon vahvuutena on halu palauttaa puolue takaisin teeseihin millä se suosio hankittiinkin, siinä missä Terho on jo valmiiksi hallituksessa korruptoitunut

On erittäin ikävää että Soinin ministeri salkun vuoksi persut myivät kaikki periaatteensa ja lähtivät kapitalistien juoksupojaksi niin kuin SDP edellisellä kaudella. [...] Halla-aho on Persun ainoa toivo pelastaa Persut ja palata niihin asioihin ja periaatteisiin miksi puoluetta äänestettiin.

Minusta luottamus perussuomalaisiin, etenkään Halla-ahoon (josta tarkemmin seuraavissa kappaleissa), oikeistolaisen talouspolitiikan vastavoimana ei ole perusteltua. Perussuomalaiset ovat käyttäneet valtaa vähän, mutta edes puolueen retoriikka ei ole ideologialtaan kovin vasemmalla. Soinin talouskäsityksiä määrittelee "anti-sosialismi" yhtä paljon kuin "anti-kapitalismi". Puolueen ohjelmaan kuuluu Soinin kautta politiikan isolle pelikentälle aktualisoitunut merkittävä vasemmistolainen kritiikki talousjärjestelmän suurista kuvioista, muun muassa euroalueen pankkijärjestelmän luomista uhista. Nämä teemat olivat erityisesti puolueen nousun taustalla 2011 vaaleissa. Kuitenkin kun mennään yksilön toimeentuloon ja hyvinvointiin vaikuttaviin ratkaisuihin liittyen esimerkiksi julkisiin palveluihin, tai markkinatalouden pelisääntöjen yksityiskohtiin, puolueen kannat muuttuvat epäselviksi tai kääntyvät oikealle. Soinin kielikuvista ei voi aina suoraan sanoa, miten ne heijastuvat varsinaisesti päätöksenteossa, mutta tämä (taidokkaasti esitetty) kohta hänen viimeisestä puheestaan puolueen puheenjohtajana kuvaa aika hyvin hänen suhdettaan vasemmistolaisuuteen:

(punavihreästä politiikasta) "[Se] ei ymmärrä taloudesta yhtään mitään: ei ymmärrä miten kakku tehdään, miten se leivotaan, mutta ymmärtävät tulla syömään, kun sen joku on tehnyt."

Perussuomalaisten hallitusyhteistyötä kuvataan laajalti "takinkäännöksi", mutta oikeastaan puoleen voi olla aivan luontevaa ajaa niin sanotun vaurauden luojan asiaa. Soinin johtamia perussuomalaisia on kuitenkin vaikea luokitella oikeistopuolueeksi. Sen sijaan mahdollinen Halla-ahon puheenjohtajuus veisi puoluetta rajusti kohti porvaripuolueita.

Suosituimpina puheenjohtajaehdokkaina Terho ja Halla-aho olivat viime kuussa Ylen A-Studion vaaliväittelyssä. Väittelyssä tuli selväksi, että etenkin Halla-aho on selvästi oikealla ja pitkälti linjassa porvariston kanssa talouspolitiikassa. Talouslinjaansa Halla-aho kuvaa keskustelussa seuraavasti:

"Minä olen fiskaalisesti hyvin konservatiivinen ihminen, jota voidaan pitää tietyssä mielessä vanhan liiton oikeistolaisuutena. Kannatan vastuullista julkisen rahan käyttöä; tämä on minulle aivan kaiken A ja O. Monilla muilla arvoihin liittyvillä mittareilla epäilemättä olen huomattavasti enemmän oikealla kuin vasemmalla."

Vaikka hän sanoi puolueen korostavan "kansakunnan sisäistä solidaarisuutta", hän sanoi: "Toisaalta minun mielestäni on virheellistä profiloida perussuomalaiset köyhien puolueeksi." Hän perusteli asian sillä, että heidän kannattajansa on "sinänsä hyvin toimeen- tai ei hyvin toimeentuleva mutta toimeentuleva" äänestäjä, joka ei voi hyväksyä tapaa, jolla hänen verorahojaan käytetään.

Samassa väittelyssä toimittaja kysyi Halla-aholta tasaverosta (mitä ilmeisemmin siis sovellettavaksi tuloverotukseen), johon hän vastasi: "Minusta olisi hölmöä sanoa, että tasavero ei ole mahdollisuus. Se on käytössä monissa Euroopan unionin jäsenmaissa, ja siitä on hyviäkin kokemuksia."

Terho tuli keskusteluun väliin yrittäen ottaa eroa Halla-ahon oikeistolaisuuteen ja esitti, että tasavero olisi suuri muutos puolueen linjaan. Vaikka progressiivisessa (rahasumman mukaan asteittain kasvavassa) verotuksessa on perusteltavissa olevia ongelmia, tasavero (yksilöillä tai yrityksillä sama veroprosentti tuloista huolimatta) on käytännössä keino alentaa korkeimpien veroluokkien verotusta, mikä tarkoittaisi vallitsevista veroluokista ja veroprosenteista riippuen jopa massiivia verohelpotuksia kaikkein rikkaimmille. Tuloveron muuttaminen tasaveroksi olisi tietenkin äärimmäisen oikeistolainen toimi.

Halla-aho on Euroopan parlamentissa äänestänyt miltei aina oikeistolaisittain, eli muun muassa markkinoiden (ei yksilön) edun mukaisesti (paitsi tietyissä verotusta koskevissa kysymyksissä). Laitan seuraavaksi olennaisia äänestystilastoja vihreiden Heidi Hautalan "Miten meppi äänesti -sivustolta". Laitan mukaan vertailuksi Suomen vasemmalle kallistuvien puolueiden edustajien äänet (vihreät, SDP ja vasemmistoliitto).

Lisäävätkö palkkaerot eriarvoisuutta?

Tarkennus: "EU-talouspolitiikan tulisi torjua työssäkäyvien köyhyyttä ja tukea kysynnän elpymistä."

Vihreät: puolesta, SDP: puolesta, vasemmistoliitto: puolesta, Halla-aho (ps): vastaan.

Vastaan on tässä voimakas oikeistolainen ideologinen valinta, tai ainakin se välittömästi näyttäytyy sellaisena.

Tulisiko EU-maiden lopettaa asevienti maihin, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia?

Vihreät: puolesta, SDP: puolesta, vasemmistoliitto: puolesta, Halla-aho (ps): vastaan.

(Erillisessä äänestyksessä "Tulisiko EU:n kieltää aseiden vienti Saudi-Arabiaan?" ainoastaan perussuomalaisten mepit [Halla-aho ja Ruohonen-Lerner] olivat vastaan.)

Vastaan on näissä kysymyksissä ehdottoman oikeistolainen kanta, jossa vapaat markkinat (suurten yritysten voitot, ei pienyrittäjien) laitetaan poliittisten seuraamusten edelle.

Pitäisikö yritysten verotiedot julkistaa maittain?

Tarkennus: "Yritysten tulisi raportoida tuloksensa, veronsa ja valtiontukensa niiden maiden osalta, joissa niillä on toimipaikka." Verovälttelyn vastaista sääntelyä.

Vihreät: puolesta, SDP: puolesta, vasemmistoliitto: puolesta, Halla-aho (ps): vastaan.

Mikäli keskiluokkainen äänestäjäkunta äänestäisi Halla-ahoa toiveissa saada edustuksellinen hallitus, sitä voisi miltei verrata Trump-ilmiöön, jossa helposti sisäistettävällä populismilla (muukalaisvastaisuus) johdatettiin antamaan ääni erehdyksessä oikeistolle.

Trump vakuutti olevansa "erilainen republikaani", joka ei leikkaisi vanhusten terveydenhuollosta (medicare), matalatuloisten terveydenhuollosta (medicaid) tai eläkkeistä. Todellisuudessa kaikista näistä ohjelmista leikataan suuresti ja Yhdysvaltojen kaikista rikkaimmille perheille tarjotaan historiallisen suuret veroleikkaukset (ilmaista rahaa). Trump kritisoi äänekkäästi "rikkinäistä systeemiä" (korruptoitunutta vaalirahoitusjärjestelmää). Valtaan päästyään hän kuitenkin nimitti Goldmansachsin (yksityinen pankki, jota Trump itse kritisoi) entisen toimitusjohtajan suoraan valtiovarainministeriksi ja ExxonMobilen (maailman suurin öljy-yhtiö) sen hetkisen toimitusjohtajan ulkoministeriksi (Yhdysvaltojen ulkomaanpolitiikkaa hallitsee öljyresurssien ohjaaminen). Kampanjassaan Trump antoi käsittää olevansa tarvittaessa kriittinen myös Yhdysvaltojen liittolaisia, kuten Saudi-Arabiaa kohtaan. Presidenttinä hän suhteiden alkuun solmi sopimuksen tuottaa 440 miljardin dollarin edestä aseita kyseiselle sotarikoksia harjoittavalle diktatuurille. Pariisin ilmastosopimuksesta jättäytyminen oli lähes täysin varma asia, eikä ollut luultavasti edes harkinnassa. Öljy- ja kaasuteollisuus on erityisesti republikaanipuolueen uskollinen rahoittaja (sivuston Open Secrets -tilastoista) siinä missä monet muut alat ovat siirtyneet hiljalleen demokraatteihin. Puolueella ei ole varaa menettää näitä tukia.

Sivuhuomatuksena: koska Trumpin hallinto kuitenkin ehdottomasti jakautuu puolueliittiin ja populistisempaan, protektionistiseen osaan, puolue tuskin on aivan tyytyväinen hankalasti käyttäytyvään ja skandaaleihin ajautuvaan Trumpiin. Yritys erottaa Trump virasta tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, jos puolueliitti, erityisesti alahuoneen puhemies Paul Ryan (joka vastaa ilmeisesti virasta erottamisen varsinaisesta käynnistämisestä), tulkitsee ajoituksen sopivaksi.

Oikeistopopulismin potentiaalia arvioidaan väärin perustein. Sen mahdollisuus muodostuu sosiaalidemokraattisten puolueiden nykyisestä heikkoudesta puolustaa äänestäjäkuntaansa ja vakiintuneen oikeiston talouspolitiikasta, joka tarjoaa helpon kohteen hyökkäyksille. Moni nettiaktivisti tulkitsee, että potentiaali syntyisi ilmiöstä, jossa liberaalius ja tasa-arvo olisivat menneet liian pitkälle, ja se alettaisiin laajalti nähdä uhkana yhteiskunnan toimivuudelle. Mitä ilmeisemmin Yhdysvalloista peräisin oleva sosiopoliittinen sota netissä on levinnyt vähän koko läntiseen maailmaan, varmaan koska vähän kaikkialla luetaan englanninkielisiä sivustoja. Tosin jopa mediassa on alettu käyttää termejä kuten "poliittinen korrektius" (viitaten sanoman tai ratkaisujen liialliseen hienovaraisuuteen). Tulkinta liberaaliuden äärimmäisyydestä ja sen vastavoiman laajuudesta on kuitenkin täysin yliammuttu. Amerikkalaisista miltei puolet (Washingon Post) sanoo olevansa feministejä tai vahvoja feministejä, ja vain noin 3,5% kuvailee itseään antifeministeiksi. Nettikeskustelusta voisi luulla, että miltei puolet on antifeministejä. Ruotsin valtio on avannut erillisen sivun selventääkseen ulkomaalaisille lukijoille, "ettei Ruotsi ole romahtamassa". (Ruotsi on itse asiassa hyvin vakaa ja yksi hyvinvoivimmista maista tällä hetkellä.)

Suomessa valtamedian ongelma ei ole valheellisessa tiedossa, vaan melko laajasti tulkittuna liian varovaisissa uutisnäkökulmissa. Media yleensä välttää näkökulmia, jotka voitaisiin nähdä vasemmistolaisina (tai ideologisina ylipäätään). Hegemonia (vallitseva ideologia) kuitenkin vaikuttaa ensisijaisesti median näkökulmiin. Suomessa vaaliväittelyitä dominoi keskustelu oikeasta tavasta toteuttaa austerismi (YLE:n väittelyssä oli velkakello taustalla), siitä huolimatta että akateeminen taloustiede on hylännyt lähes kokonaan austerismin toimimattomana (YLE:n MOT-juttu aiheesta) ratkaisuna talouskriisin hoitoon. Monimutkaisista yhteiskunnallisista asioista kirjoittaessa uutisoinnilla on aina jokin ideologinen näkökulma. Koska hegemonia on oikeiston, media ei näe oikeistolaista näkökulmaa varsinaisesti ideologisena.

Esimerkiksi Trumpin lanseeraama "fake news" ei tarkoita sitä, että itse uutiset olisivat vedetty stetsonista, vaan "fake news" on sitä miten uutisointi saa asian näyttämään ihan toiselta kuin mitä oikeasti on tapahtunut.

Valeuutinen ei ollut oikeastaan Trumpin lanseeraama termi, vaan median, joka yhdisti sen kampanjan aikaan levitettyyn virheelliseen tietoon ja salaliittoteorioihin. Trump ja nettiaktivistit mukana käänsivät sen hyvin nopeasti tarkoittamaan uutismedian vahingoittavia juttuja Trumpista. Oikeastaan valeuutinen terminä ikään kuin uutena asiana on hieman kehnosti kuvattu, koska ilmiö on luonteeltaan tavallaan vain poliittista propagandaa, jossa ei ole mitään uutta. Ilmiön laajuus ja harrastelijamaisuus taas ovat uusia asioita.

Tässä on muuten hauska sarjakuva valeuutisista.

 

[bdbdbd]

En nyt lähde mitään muuta politiikasta erittelemään, mutta kuulostaa aika kovalta väitökseltä, että suomalaisilla suurena ihmisryhmänä olisi jotenkin epäreilun negatiivinen suhtautuminen itänaapuriin. Putinin peli pitää Venäjä edes jonkinasteisena maailmanvaltana on kovaa, mutta niin on ihan samalla mitalla länsivaltojen peli torpata tällaisia aikeita. Suomesta katsottuna on ihan aiheellista tarkkailla ja seurata, millaisia puheita ja tekoja itärajan takana harrastetaan, mutta toisaalta Venäjä on Suomelle myös tärkeä kauppakumppani ja naapurin kanssa olisi syytä tulla muutenkin toimeen. En usko siihen, että täällä mikään varsinainen ryssäviha olisi vallalla (etkä näin kärjistetysti sentään väittänytkään). Tai ainakin vaatisin jotain mittavaa mielipidetutkimusta pöytään, oma pienen piirin henk. koht. kokemus kertoo ihan toista tarinaa.

Luulen Wilburin tarkoittavan NATOa markkinoivaa uutisointia, mikä esittää Venäjän yksinomaan uhkana. Kun uutisointi on kärjistettynä, että "Putte kusi Suomen suuntaan - ryssät tulee" ja "Putte ei kussut Suomen suuntaan - ryssät tulee", siinä missä perinteisesti on NATO nähty Suomessa rasitteena, koska NATO-jäsenyys tuo mukanaan velvoitteita osallistumisesta NATO-operaatioihin, kun taas turvatakuisiin suhtaudutaan skeptisesti koska ei uskota tositilanteessa sitä apua saatavan jos Venäjä päättäisi hyökätä.

Nyt internetin ja verkostojen aikakaudella on vähän ongelmallista, että mille tahansa argumentille löytyy todisteensa ja puolustajansa, kunhan viitsii etsiä, mikä tukee paremmin kuin mikään sosiaalisia kaikukammioita ja kuplia, joista jokainen välttämättä löytää itsensä. On sinänsä sääli, miten asiantuntijuuden arvon sivuuttamisesta on tullut jokseenkin trendi, sillä kyseessä on suunnilleen ainoa tiedonlähde, jonka todenmukaisuudesta on jonkinlaisia takeita.

Realistisesti ajatellen mitä kauempana näkemys jostakin asiasta on kompromissista, sitä todennäköisimmin se on väärä. Vahvat väitteet kuten "valtamediat ovat valetta/propagandaa" on aika kaukana keskitieltä.

Ihmisen vanhentuessa mm. sosiaaliset verkostot yksipuolistuu ja vakiintuneet arvot muokkaavat näkemyksiä voimakkaammin. On hupsua väittää että ihmisen maailmankatsomuksesta tulisi iän myötä sen realistisempi kuin nuorena aikuisenakaan, ja keskustelijoiden vähättely iän perusteella on hieman turhan helppo ja naiivi tapa pönkittää väitteitään.


Mitä tarkoitat, että mistä Putinin kannatus Venäjällä kertoo?

Kun ikää tulee lisää tiedon karttuessa näkökulma laajenee. Aiemmin tiukan subjektiiviset asiat opitaan näkemään uusista näkökulmista.

Tottakai joka näkökulmalle löytyy puolustaja, ja se on hieno juttu, muuten asioita on mahdoton viedä eteenpäin ja oppia uusia.
Internet on mullistanut tiedonvälityksen ja lähes jokainen pystyy sen vuoksi hankkimaan asiantuntijuuden valtaosalla aloista, mitkä ennen vaativat opiskelua oppilaitoksissa ylipäätään päästäkseen käsiksi tietoon - lisäksi netin kautta pääsee usein käsiksi ajantasaisempaan tietoon kuin mitä muutaman vuoden vanhassa opintosuunnitelmassa pääsisi (eivät nämä toisiaan tietysti poissulje).

Ei asiantuntijuus ole mikään tae tiedon oikeellisuudesta, samalla tavalla henkilökohtaiset preferenssit (ideologia, poliittinen kanta, palkan maksaja, paradigma) vaikuttaa asiantuntijoiden mielipiteisiin kuin kaikkien muidenkin. Lisäksi organisaatioista puhuttaessa on syytä pitää mielessä, että nämä ovat lähes poikkeuksetta poliittisia elimiä. Asiantuntijoita pitääkin kyseenalaistaa, sillä jos asiantuntija ei kykene perustelemaan näkemystään, ei kyseessä edes ole mikään asiantuntija.

Valtamedian syytteleminen valheista, tai ainakin vääristelystä, ei tarvitse olla objektiivista, se voidaan tehdä ihan puhtaasti subjektiivisistakin lähtökohdista. Kyse on siitä, että lähteitä tarkastamalla ihan jokainen pystyy monesti toteamaan uutisen olevan valheellinen, tai vähintään antavan väärän kuvan asiasta. Lisäksi lähes poikkeuksetta uutinen kerrotaan vain yhden intressiryhmän vinkkelistä millä luodaan kuva siitä miten huonosti ryhmän Y asiat ovat asiassa A, vaikka myös ryhmät X ja Z (eli kaikki muutkin) kärsivät samoista asioista. Se on ihan kelpo tapa ryhmästä Y kertovassa jutussa, mutta kun se on tapa kertoa asia asiasta A kertovassa jutussa.

 

[bdbdbd]

"Nalle ei enää voimaannu jymyhunajasta! Luin siitä juuri internetistä!"

Ketjussa on nyt keskusteltu aika monesta asiasta, joten tätä viestiä varten pitää ehkä hieman rajata aiheita ja valikoida mihin haluan erityisesti vastata.




Minusta luottamus perussuomalaisiin, etenkään Halla-ahoon (josta tarkemmin seuraavissa kappaleissa), oikeistolaisen talouspolitiikan vastavoimana ei ole perusteltua. Perussuomalaiset ovat käyttäneet valtaa vähän, mutta edes puolueen retoriikka ei ole ideologialtaan kovin vasemmalla. Soinin talouskäsityksiä määrittelee "anti-sosialismi" yhtä paljon kuin "anti-kapitalismi". Puolueen ohjelmaan kuuluu Soinin kautta politiikan isolle pelikentälle aktualisoitunut merkittävä vasemmistolainen kritiikki talousjärjestelmän suurista kuvioista, muun muassa euroalueen pankkijärjestelmän luomista uhista. Nämä teemat olivat erityisesti puolueen nousun taustalla 2011 vaaleissa. Kuitenkin kun mennään yksilön toimeentuloon ja hyvinvointiin vaikuttaviin ratkaisuihin liittyen esimerkiksi julkisiin palveluihin, tai markkinatalouden pelisääntöjen yksityiskohtiin, puolueen kannat muuttuvat epäselviksi tai kääntyvät oikealle. Soinin kielikuvista ei voi aina suoraan sanoa, miten ne heijastuvat varsinaisesti päätöksenteossa, mutta tämä (taidokkaasti esitetty) kohta hänen viimeisestä puheestaan puolueen puheenjohtajana kuvaa aika hyvin hänen suhdettaan vasemmistolaisuuteen:

(punavihreästä politiikasta) "[Se] ei ymmärrä taloudesta yhtään mitään: ei ymmärrä miten kakku tehdään, miten se leivotaan, mutta ymmärtävät tulla syömään, kun sen joku on tehnyt."

Perussuomalaisten hallitusyhteistyötä kuvataan laajalti "takinkäännöksi", mutta oikeastaan puoleen voi olla aivan luontevaa ajaa niin sanotun vaurauden luojan asiaa. Soinin johtamia perussuomalaisia on kuitenkin vaikea luokitella oikeistopuolueeksi. Sen sijaan mahdollinen Halla-ahon puheenjohtajuus veisi puoluetta rajusti kohti porvaripuolueita.

Suosituimpina puheenjohtajaehdokkaina Terho ja Halla-aho olivat viime kuussa Ylen A-Studion vaaliväittelyssä. Väittelyssä tuli selväksi, että etenkin Halla-aho on selvästi oikealla ja pitkälti linjassa porvariston kanssa talouspolitiikassa. Talouslinjaansa Halla-aho kuvaa keskustelussa seuraavasti:

"Minä olen fiskaalisesti hyvin konservatiivinen ihminen, jota voidaan pitää tietyssä mielessä vanhan liiton oikeistolaisuutena. Kannatan vastuullista julkisen rahan käyttöä; tämä on minulle aivan kaiken A ja O. Monilla muilla arvoihin liittyvillä mittareilla epäilemättä olen huomattavasti enemmän oikealla kuin vasemmalla."

Vaikka hän sanoi puolueen korostavan "kansakunnan sisäistä solidaarisuutta", hän sanoi: "Toisaalta minun mielestäni on virheellistä profiloida perussuomalaiset köyhien puolueeksi." Hän perusteli asian sillä, että heidän kannattajansa on "sinänsä hyvin toimeen- tai ei hyvin toimeentuleva mutta toimeentuleva" äänestäjä, joka ei voi hyväksyä tapaa, jolla hänen verorahojaan käytetään.

Samassa väittelyssä toimittaja kysyi Halla-aholta tasaverosta (mitä ilmeisemmin siis sovellettavaksi tuloverotukseen), johon hän vastasi: "Minusta olisi hölmöä sanoa, että tasavero ei ole mahdollisuus. Se on käytössä monissa Euroopan unionin jäsenmaissa, ja siitä on hyviäkin kokemuksia."

Terho tuli keskusteluun väliin yrittäen ottaa eroa Halla-ahon oikeistolaisuuteen ja esitti, että tasavero olisi suuri muutos puolueen linjaan. Vaikka progressiivisessa (rahasumman mukaan asteittain kasvavassa) verotuksessa on perusteltavissa olevia ongelmia, tasavero (yksilöillä tai yrityksillä sama veroprosentti tuloista huolimatta) on käytännössä keino alentaa korkeimpien veroluokkien verotusta, mikä tarkoittaisi vallitsevista veroluokista ja veroprosenteista riippuen jopa massiivia verohelpotuksia kaikkein rikkaimmille. Tuloveron muuttaminen tasaveroksi olisi tietenkin äärimmäisen oikeistolainen toimi.

Lähdetään nyt tuosta tasaverosta liikkeelle, niin sitähän on ujutettu perustulomalliin, ja ainoa tätä tietääkseni vastustava puolue on SDP. Väittäisin Terhon puhuvan puuta heinää, siilä PS on muistanut toki väläytellä kannattavansa perustuloa. Olet toki aivan oikeassa, ja nokitan vielä sen verran, että tuo perustulo-tasaverohan paitsi laskisi rikkaimpien verotusta, ilmeisesti vielä siirtäisi myös työnantajamaksut työntekijöiden itsensä maksettavaksi.
Progressiivinen verotus toki kuuluu lähinnä vain sosiaalidemokraattiseen yhteiskuntaan, sekä oikealla että vasemmalla kannatetaan kummassakin tasaveroa - vain veroprosentti ratkaisee.

Punavihreää käsitystä taloudesta Halla-ahon kommentti kuvasi kyllä osuvasti. Punavihreä talouspolitiikka on keskiluokan alasajoa; tulonsiirtoja keskiluokalta sekä köyhimmille että rikkaimmille. Tämä kohta kertookin sen keitä Halla-ahon viesti puhuttelee. Vastuullista rahankäyttöä Perussuomalaiset ovat peräänkuuluttaneet jo 20 vuotta, lisäksi Halla-ahon johdonmukaisuus huomioonottaen kansallisella solidaarisuudella tarkoitettaneen turvapaikkaturismin kustantamisen lopettamista, mutta kuitenkin sosiaaliturvaa suomalaisille.

Käy lukemassa Halla-ahon blogista, ehkäpä herra siellä kertoo tarkemmin mitä noilla tarkoittaa.

Halla-aho on Euroopan parlamentissa äänestänyt miltei aina oikeistolaisittain, eli muun muassa markkinoiden (ei yksilön) edun mukaisesti (paitsi tietyissä verotusta koskevissa kysymyksissä). Laitan seuraavaksi olennaisia äänestystilastoja vihreiden Heidi Hautalan "Miten meppi äänesti sivustolta". Laitan mukaan vertailuksi Suomen vasemmalle kallistuvien puolueiden edustajien äänet (vihreät, SDP ja vasemmistoliitto).

Lisäävätkö palkkaerot eriarvoisuutta?

Tarkennus: "EU-talouspolitiikan tulisi torjua työssäkäyvien köyhyyttä ja tukea kysynnän elpymistä."

Vihreät: puolesta, SDP: puolesta, vasemmistoliitto: puolesta, Halla-aho (ps): vastaan.

Vastaan on tässä voimakas oikeistolainen ideologinen valinta, tai ainakin se välittömästi näyttäytyy sellaisena.

Tulisiko EU-maiden lopettaa asevienti maihin, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia?

Vihreät: puolesta, SDP: puolesta, vasemmistoliitto: puolesta, Halla-aho (ps): vastaan.

(Erillisessä äänestyksessä "Tulisiko EU:n kieltää aseiden vienti Saudi-Arabiaan?" ainoastaan perussuomalaisten mepit [Halla-aho ja Ruohonen-Lerner] olivat vastaan.)

Vastaan on näissä kysymyksissä ehdottoman oikeistolainen kanta, jossa vapaat markkinat (suurten yritysten voitot, ei pienyrittäjien) laitetaan poliittisten seuraamusten edelle.

Pitäisikö yritysten verotiedot julkistaa maittain?

Tarkennus: "Yritysten tulisi raportoida tuloksensa, veronsa ja valtiontukensa niiden maiden osalta, joissa niillä on toimipaikka." Verovälttelyn vastaista sääntelyä.

Vihreät: puolesta, SDP: puolesta, vasemmistoliitto: puolesta, Halla-aho (ps): vastaan.

Mikä ryhmäkuri noilla ryhmillä on? Näytti siltä, että asioita vastustettiin ryhmittäin. Mitä asioita Halla-aho sitten on kannattanut?

Mikäli keskiluokkainen äänestäjäkunta äänestäisi Halla-ahoa toiveissa saada edustuksellinen hallitus, sitä voisi miltei verrata Trump-ilmiöön, jossa helposti sisäistettävällä populismilla (muukalaisvastaisuus) ääni annettiin erehdyksessä oikeistolle.

No mutta tuohan kuvaa juuri sitä miten viime eduskuntavaaleissa kävi Perussuomalaisia äänestäneille. Vahvaan keskiluokkaan näkisin Halla-ahon pikemminkin nojaavan.

Trump vakuutti olevansa "erilainen republikaani", joka ei leikkaisi vanhusten terveydenhuollosta (medicare), matalatuloisten terveydenhuollosta (medicaid) tai eläkkeistä. Todellisuudessa kaikista näistä ohjelmista leikataan suuresti ja Yhdysvaltojen kaikista rikkaimmille perheille tarjotaan historiallisen suuret veroleikkaukset (ilmaista rahaa). Trump kritisoi äänekkäästi "rikkinäistä systeemiä" (korruptoitunutta vaalirahoitusjärjestelmää). Valtaan päästyään hän kuitenkin nimitti Goldmansachsin (yksityinen pankki, jota Trump itse kritisoi) entisen toimitusjohtajan suoraan valtiovarainministeriksi ja ExxonMobilen (maailman suurin öljy-yhtiö) sen hetkisen toimitusjohtajan ulkoministeriksi (Yhdysvaltojen ulkomaanpolitiikkaa hallitsee öljyresurssien ohjaaminen). Kampanjassaan Trump antoi käsittää olevansa tarvittaessa kriittinen myös Yhdysvaltojen liittolaisia, kuten Saudi-Arabiaa kohtaan. Presidenttinä hän suhteiden alkuun solmi sopimuksen tuottaa 440 miljardin dollarin edestä aseita kyseiselle sotarikoksia harjoittavalle diktatuurille. Pariisin ilmastosopimuksesta jättäytyminen oli lähes täysin varma asia, eikä ollut luultavasti edes harkinnassa. Öljy- ja kaasuteollisuus on erityisesti republikaanipuolueen uskollinen rahoittaja (sivuston Open Secrets -tilastoista) siinä missä monet muut alat ovat siirtyneet hiljalleen demokraatteihin. Puoluella ei ole varaa menettää näitä tukia.

Sivuhuomatuksena: koska Trumpin hallinto kuitenkin ehdottomasti jakautuu puolueliittiin ja populistisempaan, protektionistiseen osaan, puolue tuskin on aivan tyytyväinen hankalasti käyttäytyvään ja skandaaleihin ajautuvaan Trumppiin. Yritys erottaa Trump virasta tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, jos puolueliitti, erityisesti alahuoneen puhemies Paul Ryan (joka vastaa ilmeisesti virasta erottamisen varsinaisesta käynnistämisestä), tulkitsee ajoituksen sopivaksi.

Toisaalta republikaanit saavat Trumpista hyvän syntipukin joka hylätä sopivalla hetkellä. Erottamiseen en jaksa uskoa.
Toit kyllä hyvän pointin esiin, että riippumatta siitä kuka sielläkin presidenttinä istuu, nämä tosielämän realiteetit, kuten vaalirahoittajat, sanelevat minkä verran liikkumavaraa puolueilla kulloinkin on.

Oikeistopopulismin potentiaalia arvioidaan väärin perustein. Sen mahdollisuus muodostuu sosiaalidemokraattisten puolueiden nykyisestä heikkoudesta puolustaa äänestäjäkuntaansa ja vakiintuneen oikeiston talouspolitiikasta, joka tarjoaa helpon kohteen hyökkäyksille. Moni nettiaktivisti tulkitsee, että potentiaali syntyisi ilmiöstä, jossa liberaalius ja tasa-arvo olisivat menneet liian pitkälle, ja se alettaisiin laajalti nähdä uhkana yhteiskunnan toimivuudelle. Mitä ilmeisemmin Yhdysvalloista peräisin oleva sosiopoliittinen sota netissä on levinnyt vähän koko läntiseen maailmaan, varmaan koska vähän kaikkialla luetaan englanninkielisiä sivustoja. Tosin jopa mediassa on alettu käyttää termejä kuten "poliittinen korrektius" (viitaten sanoman tai ratkaisujen liialliseen hienovaraisuuteen). Tulkinta liberaaliuden äärimmäisyydestä ja sen vastavoiman laajuudesta on kuitenkin täysin yliammuttu. Amerikkalaisista miltei puolet (Washingon Post) sanoo olevansa feministejä tai vahvoja feministejä, ja vain noin 3,5% kuvailee itseään antifeministeiksi. Nettikeskustelusta voisi luulla, että miltei puolet on antifeministejä. Ruotsin valtio on avannut erillisen sivun selventääkseen ulkomaalaisille lukijoille, "ettei Ruotsi ole romahtamassa". (Ruotsi on itse asiassa hyvin vakaa ja yksi hyvinvoivimmista maista tällä hetkellä.)

Tuossa oli nyt niputettu aika monta asiaa yhteen. Olet aivan oikeassa siitä kuinka oikeistopopulismi hyötyy sosiaalidemokraattien heikkoudesta, mutta toisaalta myös vihervasemmisto on ollut samoista syistä sos. dem apajilla. Jos katsotaan Suomen poliittista kenttää 70-luvulla, tuntuu pöyristyttävältä kuinka paljon politiikka on siirtynyt oikealle. Varsinaisia vasemmistopuolueitahan ei Suomessa edes enää ole.

Tasa-arvo ei liene kenenkään mielestä mennyt liian pitkälle, mutta suurta valtion roolia kannattava populismi toimii kyllä vastavoimana pienen valtion roolin liberalismille; yhteiskuntarauha vastaan anarkismi.

Poliittista korrektiutta muistan käytettäneen 30 vuotta sitten, mutta ehkäpä tuossa nyt oli joku ajatus takana mikä meni ohi?

Tuosta tutkimuksesta ei muuten voida vetää esittämääsi johtopäätöstä. Toki tuo feministeiksi itsensä lukevien määrä tuntuu epäilyttävän korkealta, mutta lähdetään nyt tuosta tutkimuksesta liikkeelle, niin ei-feministejä ja feministejä oli sen mukaan lähes yhtä paljon. Tutkimusasettelun vuoksi femismin vastustajat olivat neutraaleita ja antifeministejä.
Antifeministejä tuntuu nettikeskusteluissa löytyvän paljon siksi, että tasa-arvon kannattajat yleensä älähtävät siinä vaiheessa kun feministit ovat vaatimassa itselleen etuoikeuksia.

Suomessa valtamedian ongelma ei ole valheellisessa tiedossa, vaan melko laajasti tulkittuna liian varovaisissa uutisnäkökulmissa. Media yleensä välttää näkökulmia, jotka voitaisiin nähdä vasemmistolaisina (tai ideologisina ylipäätään). Hegemonia (vallitseva ideologia) kuitenkin vaikuttaa ensisijaisesti median näkökulmiin. Suomessa vaaliväittelyitä dominoi keskustelu oikeasta tavasta toteuttaa austerismi (YLE:n väittelyssä oli velkakello taustalla), siitä huolimatta että akateeminen taloustiede on hylännyt lähes kokonaan austerismin toimimattomana (YLE:n MOT-juttu aiheesta) ratkaisuna talouskriisin hoitoon. Monimutkaisista yhteiskunnallisista asioista kirjoittaessa uutisoinnilla on aina jokin ideologinen näkökulma. Koska hegemonia on oikeiston, media ei näe oikeistolaista näkökulmaa varsinaisesti ideologisena.

Austerismi on Suomenkin talouspolitiikassa päällimmäisenä, koska EU:n talouskuri tähän pakottaa. Vaihtoehtoina on joko hyväksyä se talouskuri tai sitten ottaa Persujen johdolla suunnaksi Fixit.

Ei, vaan se ideologia tulee sekä toimittajien että (joissain tapauksissa) mediatalon omasta ideologiasta. Eikä nyt ole kyse vain monimutkaisista yhteiskunnallisista asioista, vaan myös ihan yksinkertaisista, ilman sen kummempaa yhteiskunnallista ulottuvuutta, siis ennen kuin se toimittaja sellaisen sinne jostain keksii.
Jos aihe kiinnostaa, niin suosittelen tutustumaan suomettumisen ajan lehtikirjoitteluun, miten lehdet saivat uutisoitua haluamansa asiat ilman, että hallitukselta tuli noottia Neuvostovastaisesta kirjoittelusta. Lehdistöllä on edelleen jokseenkin samat metodit käytössä, millä joka juttuun saadaan tavalla tai toisella ujutettua oman ideologian mukainen asia.

Valeuutinen ei ollut oikeastaan Trumpin lanseeraama termi, vaan median, joka yhdisti sen kampanjan aikaan levitettyyn virheelliseen tietoon ja salaliittoteorioihin. Trump ja nettiaktivistit mukana käänsivät sen hyvin nopeasti tarkoittamaan uutismedian vahingoittavia juttuja Trumpista. Oikeastaan valeuutinen terminä ikään kuin uutena asiana on hieman kehnosti kuvattu, koska ilmiö on luonteeltaan tavallaan vain poliittista propagandaa, jossa ei ole mitään uutta. Ilmiön laajuus ja harrastelijamaisuus taas ovat uusia asioita.

Tässä on muuten hauska sarjakuva valeuutisista.

Itse törmäsin termiin vasta jossain uutisoinnissa Trumpista, mutta hyvä tieto mistä se on alkunsa saanut.

Ihan oikeassa olet termin propagandatarkoituksesta, ja se todellakin kuvaa nykypäivän lehdistöä, kuten myös tuo viimeinen sarjakuva Hesarin toimituksesta.

 

[StarDust]

Lähdetään nyt tuosta tasaverosta liikkeelle, niin sitähän on ujutettu perustulomalliin, ja ainoa tätä tietääkseni vastustava puolue on SDP. Väittäisin Terhon puhuvan puuta heinää, siilä PS on muistanut toki väläytellä kannattavansa perustuloa.

Vastaan tässä joihinkin kohtiin myös erityisesti lainaamatta niitä.

En usko, että tuossa kontekstissa tasaverolla tarkoitettiin juurikaan perustuloa ja sen tasaveroa. Terho on oikeassa siinä, että perussuomalaiset ovat aikaisemmin vastustaneet tasaveroa. Tässä lainaus 2011 eduskuntavaaliohjelmasta (PDF): "Emme kannata kehitystä kohti tasaveroa, jossa rikkaat rikastuvat, mutta köyhät köyhtyvät." SDP:n lisäksi tietenkään ainakaan vasemmistoliitto ei tue tasaveroa tuloverotukseen. Vihreiden perustulomallissa on muuten korkeille vuosituloille oma veroprosentti.

Perussuomalaisten ryhmä EU:n parlamentissa on oikeistolainen ECR (European Conservatives and Reformists), johon kuuluu muun muassa Ison-Britannian konservatiivipuolue. Sen perustamisperiaatteisiin on kirjattu minimaalinen regulaatio (muun muassa eurokriisiin johtanut tekijä, kun pankit pelasivat ja menettivät astronomisen summan rahaa), matalampi verotus ja pieni hallitus (eli anti-sosialismi). Tämä ryhmä ei ole vastavoima oikeistolle vaan kuuluu siihen (tukien argumenttiani). Ryhmäkuri ei kuitenkaan ole ilmeisesti kovin absoluuttinen, koska perussuomalaistenkin mepit ovat äänestäneet joskus toinen puolesta ja toinen vastaan. Halla-aho on tukenut muun muassa tietovuotajien suojelua ja GMO-lajikkeiden pääsyä EU:hun (siis vastauksena siihen, mitä hän on tukenut). En löytänyt hänen blogistaan selailemalla oikeastaan erityisesti talouskysymyksiä koskevia juttua, joten blogi tuskin lienee hyvä lähde niille. Poliittisessa mielessä hänen tuskin edes kannattaisi käsitellä blogissaan oikeistolaisia käsityksiä huomioon ottaen tämänkin foorumin oikeistovastaiset tukikommentit hänelle. Wikipediassa perussuomalaisten ideologia on määritelty tällä hetkellä sosiaalisesti oikeistolaiseksi ja taloudessa keskusta-vasemmistolaiseksi. On kiinnostava nähdä, tuleeko tätä määritelmää jossain vaiheessa muuttaa Halla-ahon tultua puheenjohtajaksi.

Austerismi on Suomenkin talouspolitiikassa päällimmäisenä, koska EU:n talouskuri tähän pakottaa. Vaihtoehtoina on joko hyväksyä se talouskuri tai sitten ottaa Persujen johdolla suunnaksi Fixit.

Suomella on EU:n kanssa "vakaus- ja kasvusopimus" (eng. Wikipedia), ja sopimuksen rikkomisen seurauksista (siitä, että pian EU tulee päättämään Suomen asiat) peloteltiin televisioväittelyissä yhtenään niin toimittajien kuin poliitikkojenkin toimesta. "Suomen julkinen velka ylittää 60% bkt:stä ja EU tulee määräämään kurin." Todellisuudessa tilanne ei ole poikkeus, vaan suurin osa EU-jäsenmaista rikkoo asetetun rajan joko budjetin alijäämässä (eli kuinka paljon velkaannutaan, raja yli 3% bkt:stä) tai julkisen velan määrässä bkt:stä (tai molemmissa). Jopa isoimmat taloudet, kuten Saksa (2015 velka 71,2% bkt:sta), Iso-Britannia (2015 89,1%) ja Ranska (2015 96,2%) rikkovat selvästi kriteerejä, moni näistä maista ilman mitään merkityksellisiä seuraamuksia. Vakaus- ja kasvusopimus on hyvin merkityksetön.

Suomen velkatilanne on melko vakaa huolimatta siitä, että valtion velka suhteessa bkt:hen on noussut oikeistopolitiikan sopeutustoimien aikana vuosien varrella. Suomen "velkakriisiä" käytetään parhaillaan hyväksi muun muassa terveydenhuollon yksityistämiseen (yhtenä tärkeimmistä perusteista on säästöt), vaikka Suomen johtavien (akateemisten) taloustieteilijöiden mukaan lainalla (jonka ottamisesta sijoittajat maksavat Suomelle) talouteen sijoittaminen olisi ensisijaista. Ideologinen hegemonia määrittelee keskustelua huomaamattomasti, kun taas leikkauspolitiikan kyseenalaistaminen nähtäisiin ideologisena. Vaikka toimittaja olisi vasemmistolainen (ehkä harvinaista), tehdään tietoinen valinta olla tuomatta vasemmistolaiseksi (eli ideologiseksi) tulkittua näkökulmaa liikaa keskusteluun.

Gallupeissa konservatiivit johtavat joillakin prosenteilla (noin 4%), mutta labourilla on trendi vahvasti puolellaan (johto oli vain kuukausi sitten noin 20%), joten vaalien tulos on vähintäänkin epäselvä. Rajun muutoksen johdosta labour voi voittaa vaalit, joiden piti olla konservatiivien varma, strateginen vallankahmaisu. Vaikka Corbyn ei saisi käännettyä hyvin lyhyellä kampanja-ajalla varattuja ennenaikaisia vaaleja, hän edustaa periaatteellisena vasemmistolaisena sosiaalidemokraattisten puolueiden tulevaisuutta aikana, jona äänestäjä ei näe enää paljon eroa siinä, ketä äänestää.

Jeremy Corbyn on vakiinnuttanut edustamansa vasemmistolaisen suunnan labourille voittamalla puolueelle isoimman ääniosuuden lisäyksen sitten 1945 vaalien ja riistämällä konservatiiveilta enemmistöhallituksen. Tulos oli 42,4% konservatiiveille ja 40,0% labourille; paikat ovat 318 konservatiiveille (-13) ja 262 labourille (+30).

Kun Theresa May huhtikuussa julisti ennenaikaiset (video) vaalit, konservatiivien oli tarkoitus saada "kansan mandaatti" odotetulla jättimäisellä voitolla sopivasti brexit-neuvotteluja varten. "Uusi labour" (muun muassa Blairin edustama keskusta-oikeistolainen siipi puolueesta, joka hävisi puheenjohtajavaalit kahdesti Corbynille) koki edelleen Corbynin johtamisen hulluna ideana, ja labour nähtiin tuhoon tuomittuna. Corbynin vasemmistopopulistinen kampanja kiri kuitenkin gallupeissa lyhyessä ajassa noin 20% kiinni konservatiiveja. Vaikka labour ei voi muodostaa hallitusta, vaalit jättivät konservatiivipuolueen pirstaleiksi. May (joka ei ainakaan vielä ole eronnut) yrittää nyt muodostaa hätäratkaisuna hallituksen pohjoisirlantilaisen nationalistipuolueen, DUP:in, kanssa. Tilanne vaatii kuitenkin mahdollisesti pian uudet vaalit, joissa Corbynin labour saa äärimmäisen vahvan hyökkäysaseman konservatiiveja vastaan.

Mielenkiintoisesti eurokriittinen oikeistopopulistipuolue UKIP romahti näissä vaaleissa menettäen yli 80% kannatuksestaan ja ainoan edustajapaikkansa. (Vaikka paikkoja oli vain yksi, ääniosuus oli vielä 2015 jopa 12,6%.) Ilmeisesti brexitin jälkeen puolueelle ei ole kysyntää. Toisaalta merkillepantavaa on se, että Trumpin voiton jälkeen oikeistopopulistipuolueet ovat yleisesti menestyneet huonommin kuin gallupeissa (eli päinvastoin kuin aikaisemmin). Tämä antaa ymmärtää, että äänestäjät eivät tuesta huolimatta tohdi enää äänestää oikeistopopulisteja kuten ennen.

Vaalitulos on aika erikoinen, sillä vaikka Mayn konservatiivit tuloksen pohjalta "voittivat", vaalien poliittiset seuraamukset ovat jokseenkin päinvastaiset. Corbyn palautti kansan uskon labouriin ja samalla profiloitui Britannian vahvimmaksi poliitikoksi (voittopuheeksi tulkittava puhe), kun taas konservatiivit ahneuksissaan menettivät hallituksensa ja pääministeri maineensa.

 

[bdbdbd]

Vastaan tässä joihinkin kohtiin myös erityisesti lainaamatta niitä.

En usko, että tuossa kontekstissa tasaverolla tarkoitettiin juurikaan perustuloa ja sen tasaveroa. Terho on oikeassa siinä, että perussuomalaiset ovat aikaisemmin vastustaneet tasaveroa. Tässä lainaus 2011 eduskuntavaaliohjelmasta (PDF): "Emme kannata kehitystä kohti tasaveroa, jossa rikkaat rikastuvat, mutta köyhät köyhtyvät." SDP:n lisäksi tietenkään ainakaan vasemmistoliitto ei tue tasaveroa tuloverotukseen. Vihreiden perustulomallissa on muuten korkeille vuosituloille oma veroprosentti.

En ole kovin tarkkaan tuota perustulokeskustelua (tai sen puutetta) seurannut, kun en ainakaan oletuksellisesti perustulomallin kannattaja ole (en tietysti voi kategoriseksi vastustajaksikaan itseäni kutsua), mutta kiitos kun oikaisit.
Perustulomallissahan tasavero on ollut sikäli avainasemassa, kun mallia yleensä pidetään hankalana toteuttaa muulla tavoin.

Vastaan tässä joihinkin kohtiin myös erityisesti lainaamatta niitä.
Perussuomalaisten ryhmä EU:n parlamentissa on oikeistolainen ECR (European Conservatives and Reformists), johon kuuluu muun muassa Ison-Britannian konservatiivipuolue. Sen perustamisperiaatteisiin on kirjattu minimaalinen regulaatio (muun muassa eurokriisiin johtanut tekijä, kun pankit pelasivat ja menettivät astronomisen summan rahaa), matalampi verotus ja pieni hallitus (eli anti-sosialismi). Tämä ryhmä ei ole vastavoima oikeistolle vaan kuuluu siihen (tukien argumenttiani). Ryhmäkuri ei kuitenkaan ole ilmeisesti kovin absoluuttinen, koska perussuomalaistenkin mepit ovat äänestäneet joskus toinen puolesta ja toinen vastaan. Halla-aho on tukenut muun muassa tietovuotajien suojelua ja GMO-lajikkeiden pääsyä EU:hun (siis vastauksena siihen, mitä hän on tukenut). En löytänyt hänen blogistaan selailemalla oikeastaan erityisesti talouskysymyksiä koskevia juttua, joten blogi tuskin lienee hyvä lähde niille. Poliittisessa mielessä hänen tuskin edes kannattaisi käsitellä blogissaan oikeistolaisia käsityksiä huomioon ottaen tämänkin foorumin oikeistovastaiset tukikommentit hänelle. Wikipediassa perussuomalaisten ideologia on määritelty tällä hetkellä sosiaalisesti oikeistolaiseksi ja taloudessa keskusta-vasemmistolaiseksi. On kiinnostava nähdä, tuleeko tätä määritelmää jossain vaiheessa muuttaa Halla-ahon tultua puheenjohtajaksi.

Yksittäisissä kysymyksissä ryhmäkuria saatetaan tietysti edellyttää. Itse en siihen osaa sen kummemmin sanoa.

En usko, että kovasti puolueen linja tuosta muuttuisi, jo ihan senkin takia, että vaikuttaa jokseenkin tyypilliseltä populistipuolueen sijoittumiselta poliittiselle kartalle ja lisäksi tuo on jokseenkin päinvastainen vihervasemmiston (sosiaalinen vasen, taloudellinen oikea, ts. "liberaalille") linjauksille.

Vastaan tässä joihinkin kohtiin myös erityisesti lainaamatta niitä.
Suomella on EU:n kanssa "vakaus- ja kasvusopimus" (eng. Wikipedia), ja sopimuksen rikkomisen seurauksista (siitä, että pian EU tulee päättämään Suomen asiat) peloteltiin televisioväittelyissä yhtenään niin toimittajien kuin poliitikkojenkin toimesta. "Suomen julkinen velka ylittää 60% bkt:stä ja EU tulee määräämään kurin." Todellisuudessa tilanne ei ole poikkeus, vaan suurin osa EU-jäsenmaista rikkoo asetetun rajan joko budjetin alijäämässä (eli kuinka paljon velkaannutaan, raja yli 3% bkt:stä) tai julkisen velan määrässä bkt:stä (tai molemmissa). Jopa isoimmat taloudet, kuten Saksa (2015 velka 71,2% bkt:sta), Iso-Britannia (2015 89,1%) ja Ranska (2015 96,2%) rikkovat selvästi kriteerejä, moni näistä maista ilman mitään merkityksellisiä seuraamuksia. Vakaus- ja kasvusopimus on hyvin merkityksetön.

Suomen velkatilanne on melko vakaa huolimatta siitä, että valtion velka suhteessa bkt:hen on noussut oikeistopolitiikan sopeutustoimien aikana vuosien varrella. Suomen "velkakriisiä" käytetään parhaillaan hyväksi muun muassa terveydenhuollon yksityistämiseen (yhtenä tärkeimmistä perusteista on säästöt), vaikka Suomen johtavien (akateemisten) taloustieteilijöiden mukaan lainalla (jonka ottamisesta sijoittajat maksavat Suomelle) talouteen sijoittaminen olisi ensisijaista. Ideologinen hegemonia määrittelee keskustelua huomaamattomasti, kun taas leikkauspolitiikan kyseenalaistaminen nähtäisiin ideologisena. Vaikka toimittaja olisi vasemmistolainen (ehkä harvinaista), tehdään tietoinen valinta olla tuomatta vasemmistolaiseksi (eli ideologiseksi) tulkittua näkökulmaa liikaa keskusteluun.

No siis Ranskallehan ei ole mielestäni ollut kovin harvinaista vaatia EU:n alueelle jotain tiettyä asiaa mitä se ei sitten itse noudata. Samaa linjaa olisi toivonut Suomenkin ajavan. Olennainen asia tuon talouskurin noudattamisen suhteen onkin se, että noudatetaanko sopimusta mihin ollaan sitouduttu. Toinen juttu taas, että mikä on valuuttakurssien vaikutus noihin velkoihin?

Vastaan tässä joihinkin kohtiin myös erityisesti lainaamatta niitä.
Jeremy Corbyn on vakiinnuttanut edustamansa vasemmistolaisen suunnan labourille voittamalla puolueelle isoimman ääniosuuden lisäyksen sitten 1945 vaalien ja riistämällä konservatiiveilta enemmistöhallituksen. Tulos oli 42,4% konservatiiveille ja 40,0% labourille; paikat ovat 318 konservatiiveille (-13) ja 262 labourille (+30).

Kun Theresa May huhtikuussa julisti ennenaikaiset (video) vaalit, konservatiivien oli tarkoitus saada "kansan mandaatti" odotetulla jättimäisellä voitolla sopivasti brexit-neuvotteluja varten. "Uusi labour" (muun muassa Blairin edustama keskusta-oikeistolainen siipi puolueesta, joka hävisi puheenjohtajavaalit kahdesti Corbynille) koki edelleen Corbynin johtamisen hulluna ideana, ja labour nähtiin tuhoon tuomittuna. Corbynin vasemmistopopulistinen kampanja kiri kuitenkin gallupeissa lyhyessä ajassa noin 20% kiinni konservatiiveja. Vaikka labour ei voi muodostaa hallitusta, vaalit jättivät konservatiivipuolueen pirstaleiksi. May (joka ei ainakaan vielä ole eronnut) yrittää nyt muodostaa hätäratkaisuna hallituksen pohjoisirlantilaisen nationalistipuolueen, DUP:in, kanssa. Tilanne vaatii kuitenkin mahdollisesti pian uudet vaalit, joissa Corbynin labour saa äärimmäisen vahvan hyökkäysaseman konservatiiveja vastaan.

Mielenkiintoisesti eurokriittinen oikeistopopulistipuolue UKIP romahti näissä vaaleissa menettäen yli 80% kannatuksestaan ja ainoan edustajapaikkansa. (Vaikka paikkoja oli vain yksi, ääniosuus oli vielä 2015 jopa 12,6%.) Ilmeisesti brexitin jälkeen puolueelle ei ole kysyntää. Toisaalta merkillepantavaa on se, että Trumpin voiton jälkeen oikeistopopulistipuolueet ovat yleisesti menestyneet huonommin kuin gallupeissa (eli päinvastoin kuin aikaisemmin). Tämä antaa ymmärtää, että äänestäjät eivät tuesta huolimatta tohdi enää äänestää oikeistopopulisteja kuten ennen.

Vaalitulos on aika erikoinen, sillä vaikka Mayn konservatiivit tuloksen pohjalta "voittivat", vaalien poliittiset seuraamukset ovat jokseenkin päinvastaiset. Corbyn palautti kansan uskon labouriin ja samalla profiloitui Britannian vahvimmaksi poliitikoksi (voittopuheeksi tulkittava puhe), kun taas konservatiivit ahneuksissaan menettivät hallituksensa ja pääministeri maineensa.

Eikös UKIP ollut yhden asian puolue? Nyt kun se ongelma mihin UKIP esitti itseään ratkaisuksi on poistunut, niin eihän puoluetta enää mihinkään tarvitse, joka jo itsessään selittää kannatuksen laskun.

Joko ei tohdita äänestää tai sitten kuvitellaan kannatuksen olevan korkea ilman omaakin ääntä, mikä monesti on vasemmiston äänestäjien kompastuskivenä; äänestetään kun ilma on niin hyvä että viitsii raahautua äänestyspaikalle tai krapula ei ole niin kova etteikö loiventavia kaupasta haettaessa voitaisi käydä äänestämässä. Oikeisto nyt äänestää joka kerta kun tietää ääntensä merkityksen. Toisaalta osa äänestäjistä varmasti haluaa tilanteen vakautuvan (Trump, brexit) ennen kuin äänestää muutoksen puolesta.

Mitä mieltä hallituskriisistä nyt Halliksen valinnan jälkeen? Matti Kyllöstä siteeratakseni "tilanne on kutkuttavan jännittävä".

 

[Genkku]

Mitä mieltä hallituskriisistä nyt Halliksen valinnan jälkeen? Matti Kyllöstä siteeratakseni "tilanne on kutkuttavan jännittävä".

Kyllä tästä vielä elokuva saadaan. Jos saan vielä veikata, niin uskon Muutos 2011 ym. jengien yhdistyvän halla-aholaisten taakse ja Väyrysen ilmestyvän jostain hieromaan diiliä Soinin kanssa. Sekin käänne on mahdollinen, että joku oikeusoppinut todistaa hallituksen olevan laiton, mikäli se toimii nyt sitten ilman eroa. (Sipilän tietojen mukaan kaikki kunnossa)

 

[bdbdbd]

Kyllä tästä vielä elokuva saadaan. Jos saan vielä veikata, niin uskon Muutos 2011 ym. jengien yhdistyvän halla-aholaisten taakse ja Väyrysen ilmestyvän jostain hieromaan diiliä Soinin kanssa. Sekin käänne on mahdollinen, että joku oikeusoppinut todistaa hallituksen olevan laiton, mikäli se toimii nyt sitten ilman eroa. (Sipilän tietojen mukaan kaikki kunnossa)

Luulen kyllä, että iso kasa "Soinilaisia" jatkaa edelleen Perussuomalaisissa/äänestämistä. Jos mennään 15-20 vuotta taaksepäin, niin aika lailla sama linja Soinilla silloin oli kuin Halla-aholla nykyään. Niin kauan kuin itse muistan, niin maahanmuuttokriittiset ovat äänestäneet Soinia. Kyllähän tässä moni paljasti todelliset kasvonsa; EU-kriittisten ja maahanmuuttokriittisten äänet kelpaavat kyllä, mutta tätä politiikkaa ei kuitenkaan olla kiinnostuneita noudattamaan.

On toki mahdollista, että ensi vaaleihin mennessä Uusi vaihtoehto on sulautunut Keskustaan (mikä tietysti olisi harmi, kun uusi keskikokoinen puolue toisi mielenkiintoa puoluekentälle).

Ei se varmastikaan laiton ole, mutta loikkareiden vuoksi varmastikin muutama uusi ministerinsalkku vielä avautuu. Kuitenkin:
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005252626.html
Väitän kyllä, että homma oli jo etukäteen sovittu ihan vain varasuunnitelmana. Olisihan tuo melkoista pelisilmän puutetta muuten ollut Sipilältä kaataa hallitus johonkin näennäiseen syyhyn perustuen.

E: Aika niukka enemmistö hallituksella kyllä on. Ilmeisesti 108-92. Saavat tosiaan luottaa ryhmäkuriin ja siihen ettei oppositio osaa olla asioista samaa mieltä.

 

[Mauno]

Presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio odottaa vauvaa helmikuulle 2018.

Presidentinvaalit järjestetään 28. tammikuuta, sattumaako, ei minusta. Toivottavasti lapsi syntyy terveenä ja Niinistö pitää isyysvapaansa.

 

[Mewtwolover]

Presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio odottaa vauvaa helmikuulle 2018.

Presidentinvaalit järjestetään 28. tammikuuta, sattumaako, ei minusta. Toivottavasti lapsi syntyy terveenä ja Niinistö pitää isyysvapaansa.

Kansahan voisi auttaa Niinistöä pitämään isyysvapaansa äänestämällä jonkun muun presidentiksi. Harmi että Ilja Janitskinin kannattajakorttien keräys on sujunut huonosti, häntä voisi hyvin äänestää protestiksi.

 

[Hynät/Rahat & Ruplat]

Kansahan voisi auttaa Niinistöä pitämään isyysvapaansa äänestämällä jonkun muun presidentiksi. Harmi että Ilja Janitskinin kannattajakorttien keräys on sujunut huonosti, häntä voisi hyvin äänestää protestiksi.

Aika huono provo, mut vastasin kuitenkin.

2/5

 

[Mauno]

Ilja Janitskin ei valitettavasti ole riittävän marginaalia että äänestäisin edes vitsillä. Samat sanat Laura Huhtasaarelle.

Presidentti tekee näköjään lainoppineiden mukaan 100 % työaikaa, eikä ole minkään loma- tai vapaaoikeuden piirissä. Kyllä minäkin ajattelin äänestää vaikka sitten Pekka Haavistoa että Niinistö pääsee nauttimaan perheukon elämästä. Hyvää työtä tuo on tehnyt mutta olisi tyylikästä laittaa asiat tärkeysjärjestykseen kun ikäluokan elinajanodotetta riittää reiluksi kymmeneksi vuodeksi.

 

[rocknroll]

Viime vaaleissa 10 turkulaista oli sen kannalla, että olen paras mies Turun kunnanvaltuustoon.

 

[StarDust]

"Voiko lehmä enää näyttää onnellisemmalta?" -Ylen uutisvideon teksti

Yle julkaisee nykyään vuosittain uutisjutun siitä, kuinka Viikin opetus- ja tutkimustilan lehmät Helsingissä päästetään laitumille. Viime vuosina tapahtuma on videoitu ja lähetetty suorana lähetyksenä Areenassa. "Ulos pääseminen pitkän talven jälkeen on lehmille tärkeä tapahtuma", kirjoitetaan tämän vuoden jutussa. Vuonna 2014 tekstissä luki: "Monelle pienelle kaupunkilaislapselle laitumelle loikkivat lehmät olivat ensikosketus maaseutuun." Sen lisäksi että se on ensikosketus monelle, sen on tarkoitus hyvin varmasti olla yleisölle ainut kosketus maaseutuun ja eläinteollisuuteen.

Näky laitumella keväisin juoksevasta lehmästä tuntuu ja näyttää oikealta, mutta laitumet eivät ole ainut vuosittainen tapahtuma lypsylehmälle. Jotta nisäkäs kuten lehmä voi tuottaa jatkuvasti taloudellisessa mielessä merkittäviä määriä maitoa, sen täytyy tulla raskaaksi noin kerran vuodessa. Jotta tavallisesti poikaselle tehty maito voidaan kerätä teollisuuden käyttöön, emo ja poikanen erotetaan toisistaan miltei heti syntymän jälkeen. Lehmät ovat mieleltään hienostuneita ja herkkätunteisia olentoja (kokoelma tutkimustietoa lehmien psykologiasta). Erottaminen saa aikaan korkean asteen levottomuutta ja hätää niin emossa kuin poikasessakin (etsivät ja kutsuvat toisiaan). Luonnossa emo ja poikanen rakentaisivat läheisen ja pitkän suhteen. Lehmän eliniäksi luonnossa on voitu määritellä noin 20 vuotta. Eläinteollisuus tappaa yleensä nautaeläimen 1-6 vuoden ikäisenä. Tuotanto tapahtuu talouden ehdoilla, ja eläin määrätään tapettavaksi, kun se on tehokasta. Eläinten elämään tuotannossa vaikuttavat taloudelliset ja poliittiset ulottuvuudet (ei lähtökohtaisesti niiden psykologia).

Maitoteollisuutta modernissa maailmassa voi pitää eräänlaisena huijauksena, sillä ihmisellä ei ole ravitsemuksellista käyttöä lehmänmaidolle. Noin 65% maailman ihmisistä menettää varhaislapsuuden jälkeen kyvyn käsitellä laktoosia (sokeri useimpien nisäkkäiden maidossa). Se johtuu siitä, että ihmisen keho kytkee hiljalleen pois käytöstä LCT-geenin, joka ohjaa laktaasin tuotantoa. Laktaasi on entsyymi, joka pilkkoo laktoosia hyödynnettävään muotoon. Laktoosin sietäminen aikuisena ylipäätään johtuu geenimutaatiosta, joka kehittyi alunperin tuhansia vuosia sitten lehmiä kasvattaneiden kansojen keskuudessa Balkanilla ja Keski-Euroopassa. Se tarkoittaa, että maidon juominen (esimerkiksi nälänhädän aikana) on oletettavasti karsinut voimakkaasti väestöä. (Tällainen geenimutaatio kehittyy nopeasti vain äärimmäisen valintapaineen alla.) Sen lisäksi, että useimmille maidosta pitää poistaa laktoosi, myös siinä luontaisesti esiintyviä rasvoja tulee poistaa, jotta ravintosuositusten perusteella sitä voi suositella ollenkaan ruokavalioon. Ihmisapinat (myös ihmiset) saavat kalsiumia kasveista.

Suomalainen yhteiskunta kokee erityisesti politiikan (ei esimerkiksi akatemian) kautta suurta painetta ylläpitää maidontuotantoa ja kulutusta. Suomessa jaetaan kouluille EU:lta Valion kautta yhteensä miljoonia euroja vuodessa tukea maitotuotteista vastineeksi niiden menekinedistämisestä (käytännössä mainosjulisteita, joista saa palkkion), puhumattakaan suoraan kasvattajille maksettavista Suomen valtion ja EU:n antamista tuista, jotka siirtyvät tavallaan suoraan maidon jalostajien (kuten Valion) säästöiksi (ja mahdollistavat maidon alhaisen hinnan). Kaikki tämä tehdään voimakkaan poliittisen lobbauksen avulla voittojen eteen, ei kansanterveydellisistä (ei lääketieteellistä näyttöä) tai eläimien vuoksi. Mikään puolue eduskunnassa tai suuri mediaorganisaatio ei yleisellä tasolla vastusta maitoteollisuutta, koska sillä on niin suuri taloudellinen asema (tuottajien määrässä ja maidonjalostusyhtiöiden liikevaihdossa). Valtioiden tulisi tukea maanviljelijöiden siirtymistä eläinten kasvattamisesta vastuulliseen viljelyyn.

Koska yleisö ei altistu erityisemmin eläintuotannon yksityiskohdille, merkittävä osa ihmisistä omaa (julkisesta keskustelusta päätellen) puhtaasti tietämättömyydestä kumpuavia käsityksiä, kuten että lehmät hyötyvät ihmisten avusta (lypsämisestä, asiaa käsitelty toisessa kappaleessa), tai että lehmien saaminen irti maataloudesta olisi jollain tavalla väärin ("Mitä kaikille lehmille tapahtuisi?"). Maatalous luo jatkuvasti uusia eläimiä ainoastaan taloudellisesta intressistä, eikä tee palvelusta lehmille alistamalla niitä tuotantoeläimiksi. Maidoton ruokavalio määritellään median kuten Ylen taholla ideologiseksi määritellyn ihmisryhmän elämäntavaksi. Se on harhaanjohtavaa, sillä maidontuotantoa ja kulutusta ei voi sovittaa yhteen laajalti vallitsevien modernien moraalikäsitysten kanssa (tarpeettoman kärsimyksen välttämisestä ja ehkäisemisestä). Yle edustaa valtiota (maa- ja metsätalousministeriötä), jonka näkökulmat syntyvät hyvin lyhytkatseisesta suunnitelmasta kansantalouden varalle. Positiivisten mielikuvien levittäminen maitoteollisuudesta mediassa on tapa turvata alaa tyydyttämällä yleisön uteliaisuus tuotannon moraalisuudesta.

Lehmän (video: pelastettu lehmä) itseisarvo elävänä olentona ei ole kiisteltävissä eikä sen tarpeeton vahingoittaminen tai hyväksikäyttö moraalisesti oikeuttettavissa. Vastuullinen maidontuotanto ei ole mahdollista tiedon valossa. Se on myös syy siihen, miksi maitoteollisuus tarvitsee vuosittaisia uutisjuttuja lehmistä laitumilla.