Konsolin kolme kirkkainta [#24: Nintendo Switch]

Tervetuloa Fintendoon!

Fintendo on suomalaisten Nintendo-pelaajien keskustelupaikka.

Xylitol

sylidoll
30.4.2017
195
Vaasa
Wario Land 4
Vähän Jonssinsaaren tyylinen seikkailutasoloikka, jossa varsinaisen hyppytaiteilun sijaan käytetään hahmon kykyjä tasojen täydelliseen tonkimiseen aarteiden ja siten hiscoren toivossa. Graafisesta tyylistä ja musiikista huokuu asennetta, joita ei punapaidan peleistä aina löydä. Näennäisesti vähän kenttiä, mutta ai että niissä on nähty vaivaa.

Mega Man Zero 2
Näin tehdään jatko-osa. Ykkösen turhakkeeksi jäänyt yhtenäinen maailma on poissa, mutta tasonvalintaruudun olemassaolosta huolimatta peli pitää tehtävärakenteen ja klassisia megamanneja vähän suoraviivaisemman pelin kulun. Muilta osin kaikki on isompaa; enemmän kenttiä ja pomoja, enemmän ja laajennettuja turhia sivusysteemejä kuten ne kybertontut, enemmän haastetta.

Pokermans Rubiini/Safiiri/Smaragdi
Maailmanlaajuinen Pokemon-buumi lähti hiljenemään kolmosgeniin astuttaessa, ja moni sarjan fanikin vielä 15 vuotta jälkikäteen kiroaa sitä, ettei Game Boy-pelien otuksia voinut siirtää eteenpäin Advance-aikakauteen. Ruby/Sapphire ovat silti kaikin puolin onnistunut päivitys sarjaan vakuumissa tarkasteltuna. Hemmetti että se kaikkien monsujen kerääminen osasi olla vaikeaa kolmosgenin aikoina, ja hemmetti että siitä yrittämisestä on jäänyt hyviä muistoja.
 

Andyliini

Tyhmä
Toimitus
30.4.2017
358
Tampere
Castlevania: Aria of Sorrow
Näin jälkijunassa ajateltuna todennäköisesti paras Castlevania-peli ikinä. Yksi niistä peleistä, jonka ansiosta "löysin" Castlevanian uudelleen 2000-luvun puolessa välissä. Tässä pelissä yhdistyy kaikki IGAvanioiden parhaat puolet kenttäsuunnittelusta vihollisiin ja erityisesti bosseihin. Tarinakin on mielekäs ja yllättävä (Castlevanian mittapuulla). En voi olla mainitsematta tätä, kun puhutaan GBA:n parhaista peleistä.

Metroid: Zero Mission
Siinä missä Aria of Sorrow on paras Castlevania, tämä lienee paras Metroid. Kenttäsuunnittelu parantaa ykkösosan sokkeloisuutta, ja lopultakin kontrollitkin saatiin Metroidin maailmassa onnistumaan. Jos jotain nipotettavaa pitäisi etsiä, niin vähän lyhythän tämä peli on. Onneksi typeriä ratkaisuja on vähennetty aiempiin 2D-osiin nähden, eikä peli tunnu turhan ahdetulta. Valitettavaa, ettei tämä näkynyt myynneissä alkuunkaan.

The Legend of Zelda: The Minish Cap
3DS:n oma Zelda sai inspiraatiota A Link to the Pastista ja Four Swordsin ulkonäöstä. Capcomin kehittämä peli on laadukas, joskaan ihan Zeldojen huippuluokkaan ei päästä, kiitos pelin lyhyyden. Tutkittavaa toki löytyy ja kompletionistille tekemistä riittää. Valitettavasti nykypäivänä GBA:n äänipiiri alkaa näyttää ikäänsä, ja musiikit alkavat kuulostaa pelissä kuin pelissä rohisevilta. Uusintajulkaisuja modernimmille konsoleille odotellessa.
 

ville111

Yksinkertaisen yksikäsitteinen yksilö
Toimitus
30.4.2017
646
Alkoi tuntumaan sille, että pitäisi pitäisi tutustua noihin GBA:n (ja DS:n) Castlevanioihin.
Ainakin tuo Andyliinin mainitsema Aria of Sorrow on todella hyvä. Sen maailma oli yllättävänkin laaja ja siinä on ihan hauska hahmonkehitysjärjestelmäkin. Minulla se tosin jäi hieman kesken, kun jäin jumiin yhteen pomovastukseen, kunnes motivaatio siirtyi muihin peleihin.

Muita GBA:n tai DS:n Castlevanioita en olekaan pelannut. Super Castlevania IV sen sijaan on tuttu SNES Minin kautta.
 

Norsukampa

"His coconut gun, can fire in spurts"
Toimitus
8.5.2017
609
Turku
Edistynyt pelipoika. Tuo laite josta omistan kaikki kolme eri versiota mutta jota en silti arvosta kauhean korkealle konsolihierarkiassani. Läjäpäin hyviä pelejä laitteelle kuitenkin tuli vuosien saatossa ja niitä onkin täällä jo jengi ehtinyt namedroppailemaan hyvällä tahdilla. Itse olisin aikoinaan pärjännyt ihan pelkästään SNES-käännöksillä fanipoikasyndroomastani johtuen mutta äärettömän mukavaa oli että pienelle laitokselle tuli myös useita muitakin loistavia yksinoikeusnimikkeitä.

Jätän Mother 3:n pois koska olen sitä pelannut vain suuren rikoksen avittamana ja en saa tämän takia unta öisin kun tiedän syyllistyneeni kansanmurhaan verrattavissa olevaan rikokseen kaikkine emulaatiotiedostoineni. En myöskään ota mukaan SNES-käännöksiä koska muuten lista olisi niitä täynnä vain siksi koska SNES.

Metroid Fusion
Ei aivan ikiklassikko Super Metroidin tasoinen pelialan merkkiteos mutta ei se paljon siitä kyllä jää. Ilmestymisaikanaan narratiivisin tekele Metroid-saagassa ja ehdottomasti myös "sci-fisin" joka oli aikoinaan iso asia kaltaiselleni pienelle Metroid-nörtille. GBA:n äärimmilleen vedetty suorituskyky pääsee omimmilleen pelin erittäin makoisten audiovisuaalien kanssa ja muutama uusi, Super Metroidissa kaivattu, jippo tuodaan myös mukaan peliin. Loistava peli kaikin puolin ja pärjää pienestä fyysisestä koostaan enemmän kuin hyvin myös isommille Metroid-peleille.

Advance Wars 2: Black Hole Rising
Sen verran röyhistelen hipsteririntaani että ilmoitan tässä pelanneeni Famicom Warseja jo vuosia ennen kuin ensimmäinen Advance Wars ilmestyi. Pelasin toki laittomasti emulaattorilla ja en ymmärtänyt sanaakaan nipponin slangista mutta silti, lasketaan pioneerihommiksi. Se leijumisesta ja takaisin itse asiaan. Advance Wars oli jo hemmetin kova ja koukuttava nimike (täydellinen käsikonsoliformaattiin) ja kakkososa teki juurikin sen minkä kakkososan pitääkin tehdä eli kaikkea paremmin ja enemmän. Erittäin hieno tapaus mutta enempää en halua aiheesta puhua sillä kaipuu sarjaan on hiljaisten vuosien aikana kasvanut niin isoksi.

Mega Man Zero 2
Paras Mega Man X-kopio mitä maailmasta löytyy ja se on tarpeeksi iso syy omissa kirjoissa minkä tahansa konsolin kolmen parhaan pelin joukkoon pääsemiseen.
 
J

Jonelink

Vieras
En ole koskaan omistanut GBA konsolia, mutta pelannut sille konsolille julkaistuja pelejä virtual consolen Wii U:lla. Nämä kaksi olen pelannut:

Super Mario Advance 4: Super Mario Bros. 3
Ei tästä ole paljon sanottavaa. Perinteinen tasoloikka uusilla grafiikoilla.

Zelda: Minish Cap
Vanhanaikaista menoa sanoisin. Musiikit kuulostaa siltä että oltaisiin vielä 16-bittisen puolella. Tutkittavaa ja pulmia riittää runsaasti.
 

Veizen

Muusikonrenttu, Game Master
Toimitus
30.4.2017
371
Turku
Edistynyt Beli Boiko on khyl yks meikäläisen lempparikonsoleista pitkälti laajan pelivalikoiman ja ihastuttavan grafiikan takia. Konsolille löytyy myös huonoja keräilykorttipelien videopeliversiota, kuten Duel Masters: Sempai Legends, joten Guilty pleasuret on taattu:ThisIsFine:

Sitten niihin oikeasti hyviin peleihin:
Metroid Fusion
Meikäläisen Metroid-uran aloittanut peli, jota pidän yhtenä parhaista pelaamistani peleistä. Fusionin tarinavetoisuus ja lineaarisuus vetoavat meikään omalla tenhollaan, ja SA-X:n kanssa kuumottelu on aika mahtava tunne.

Mario & Luigi: Superstar Saga
Sarjansa ensimmäinen osa, jota ennen pelasin kaikki muut M&L-pelit. Sarjan esikoiseen tutustuminen oli virkistävä paluu piirrettymäiseen grafiikkaan ja loistavaan huumoriin, joka on olennainen osa sarjan viehättävyyttä. Peli ei kuitenkaan ole virheetön; haastetta ei paikoin ole juuri nimeksikään, ja Bros. liikkeet eivät erotu tarpeeksi toisistaan.

Pokémon Emerald
Meinasin itsekin vastata Advance Wars 2: Black Hole Rising, mutta Nintendon käsikonsoli ei ole kunnollinen ilman Pokémonia. Emerald on konsolin pokémoneista paras liikkuvine Pokémon-spriteineen, ja RS-päivityksenä iskee muutenkin todella lujaa. Emerald on myös yksi ensimmäisiä pelikokemuksiani: Ennen omaa konsolia vedin toistuvasti serkun konsolilla Emeraldin suunnilleen ykkössalin kohdalle uudestaan ja uudestaan serkkujen tallennusta poistamatta.

Kunniamainintana pakko sanoa Crash Badicoot XS. Sonyn tasoloikkamaskotti loikkasi PS1:n jälkeen GBA:lle, ja toimii 2D-tasoloikkana todella viihdyttävästi.
 

Rush

Hovifyysikko
Super Fintendo
1.5.2017
560
Jyväskylä
Metroid Fusion oli yksi ensimmäisiä pelaamiani Metroideja. Vaikka siitä edelleen pidänkin, sen osakkeita on laskenut skippaamattomissa olevat dialogipätkät. Viimeksi kun speedrunnasin Fusionin, tuli dialogeista ja huonetransitioista n. 25 minuuttia eroa ingame-ajastimen ja real time -aikojen välille. Kutakuinkin neljännes peliajasta siis tuli istuttua ja näppäiltyä dialogilaatikoita läpi.
Zero Missionissa ei tarvitse istuskella, voi vain paahtaa. Ai että. : )
 

ville111

Yksinkertaisen yksikäsitteinen yksilö
Toimitus
30.4.2017
646
Metroid Fusion oli yksi ensimmäisiä pelaamiani Metroideja. Vaikka siitä edelleen pidänkin, sen osakkeita on laskenut skippaamattomissa olevat dialogipätkät. Viimeksi kun speedrunnasin Fusionin, tuli dialogeista ja huonetransitioista n. 25 minuuttia eroa ingame-ajastimen ja real time -aikojen välille. Kutakuinkin neljännes peliajasta siis tuli istuttua ja näppäiltyä dialogilaatikoita läpi.
Zero Missionissa ei tarvitse istuskella, voi vain paahtaa. Ai että. : )
Ehkä tämä myös kertoo siitä, että Fusionissa on oikea tarina, toisin kuin Zero Missionissa. #TeamFusion :wink:

Molemmat ovat ehdottomasti laitteen kärkipäässä. Mielestäni Fusion onnistuu tunnelmassaan ja tarinassaan paljon paremmin kuin Zero Mission, mutta tuo pointti dialogin määrästä ja sen ohittamisen mahdottomuudesta on ihan totta. Toisaalta näin kasuaalina pelaajana, joka ei harrasta speedrunnausta, katsoisin ne dialogit joka tapauksessa.

E:
Ei minulla Fusionin tarinaa vastaan mitään ole. Se on varsin toimiva sellaisenaan.
Haluaisin vain, ettei minun tarvitsisi jokainen kerta rämpiä sen läpi uudestaan.
Joo, ymmärrän hyvin. Eihän mahdollisuudesta ohittaa keskustelut mitään haittaakaan olisi.
 

Rush

Hovifyysikko
Super Fintendo
1.5.2017
560
Jyväskylä
Ei minulla Fusionin tarinaa vastaan mitään ole. Se on varsin toimiva sellaisenaan.
Haluaisin vain, ettei minun tarvitsisi jokainen kerta rämpiä sen läpi uudestaan.
 

AXU

Jäsen
9.10.2017
41
Pokemon Ruby and Sapphire
Pokemon muuttui valtavasti, kun se saapui kolmanteen sukupolveen. Tuli naturet, abilityt, berryt ja double battle.
Hoenn alue itsessän on todella hieno ja Pokemon desingit ovat todella luovia. Esim. Wailmer, Gardevoir ja Beautifly kuuluvat lempi pokemon listaani.

Mother 3
Mother 3 tekee kaiken paljon paremmin kuin edeltäjänsä Mother 2 (Earthbound).
Parempi tarina, paremmat hahmot joilla on enemmän persoonallisuutta kuin pelisarjan aikaisemmilla hahmoilla.
Mother kolmosessa on myös parempi gameplay, taistelusysteemi ja bossit.

Legend of zelda Minish cap
Minish cap on uniikki, sillä se on ainoa zelda peli missä Link voi kutistua ja tutkia maailmaa pienikokoisena.
Pelin pulmat myös hyödyttävät tätä mekaniikkaa monilla eri tavoilla.
 

Jack

Viikin kreivi
3.5.2017
140
Itselle Gameboy Advance jäi muutaman pelin konsoliksi. Advance Wars pelisarjaa tuli pelattua kylläkin todella paljon.

Advance Wars 2: Black Hole Rising
Oli vaikea valita laitanko tähän ykkös vai kakkos osan, mutta vaaka kallistui kakkosen puolelle. Molempia pelejä pelasin aikanaan paljon ja kaksinpeli yhdellä konsolilla oli kutkuttavaa ajanvietettä.

Mario Kart: Super Circuit
Kannettava Mario Kart tuntui aikanaan mullistavalta peliltä ja ratoja tahkottiin hyvinkin paljon.

Super Mario Advance
En keksinyt muutakaan mainitsemisen arvoista peliä joka tuli omistettua.
 

Turjake

Hail to the King, baby!
12.5.2017
46
Ööh ääh ööh

Mario & Luigi: Superstar Saga

Tosi hauska kevytroolipeli, jossa on kiva määrä puzzleja, kivaa tekemistä ja hurttia huumoria.

Metroid: Zero Mission
Tiukasti suunniteltu paketti, joka tarjoaa yllättäviä käänteitä. Törkeän addiktoiva.

Warioland 4
Kekseliäs keräilytasoloikka, jossa on omat kivat twistinsä ja tutkiskeltavaa riittämiin.
 

Loota

Kermakostaja
Ylläpitäjä
12.4.2017
284
  • Viestiketjun aloittaja
  • Staff
  • #218
Hei, vauhtia siihen ketjun päivittäm-

Suosituimmiksi selviytyi Metroid Fusion, Pokémon R/S/E ja The Legend of Zelda: Minish Cap, Zero Mission olisi myös ollut mukana, mutta Fusion löi tämän yhdellä äänellä samasta sarjasta.

Seuraavaksi vuorossa Xbox. Täytyy sanoa, että en henkilökohtaisesti liiemmin osaa edes laitteelta nimetä pelejä Haloja lukuunottamatta.
 

Norsukampa

"His coconut gun, can fire in spurts"
Toimitus
8.5.2017
609
Turku
Xbox oli hienoilla ulkokuorilla ja raa'an vahvoilla sisukaluilla varustettu mötikkä jolle ilmestyi tukuittain mainioita pelejä joita ei muualla olla koskaan nähty. Kaikin puolin hieno konsoli vaikka se ei mitenkään myyntiensä puolesta noussutkaan mihinkään mainittaviin lukemiin josta on "kiittäminen" kakkospleikkarin totaalidominanssia. Tässä kolme omaa suosikkiani:

Panzer Dragoon Orta
Konsolin ehkä audiovisuaalisesti kaunein peli ja peli jota kuvaa parhaiten sana "eeppinen" vaikka sana onkin kokenut massiivisen inflaation viime vuosina. PDO on sarjalle ominainen kiskoilla kulkeva ammuskeluvuoristorata joka pitää jokaisen sekunnin aikana huolta että pelaaja on jatkuvasti hereillä ja tietoinen ruudulla näkyvistä asioista ja tämä siis vain hyvällä tavalla. Huikea peli ja yksi iso syy omistaa Xbox.

Jade Empire
Biowarea parhaimmillaan ja mielestäni eka Mass Effect ja eka KOTOR jäävät tämän hienon japsimytologiaa ammentavan roolipeliseikkailun jalkoihin. Gameplay ja juoni kulkevat käsi kädessä kauniilla kukkapellolla ja eipä pelin miltään muultakaan osa-alueelta löydy mitään moittimisen sijaa. Jos Biowaren nykymeno oksettaa niin ei muuta kuin Jade Empire haltuun ja muistelemaan niitä hyviä aikoja erinomaisen pelin parissa.

The Chronicles of Riddick: Escape from Butcher Bay
On kerrassaan sääli että tämä erinomainen lisenssipeli otti markkinoilla osumaa vain siitä syystä että lisenssi oli elokuvana aivan onneton tapaus. Vin Dieselin esittämän kulttihahmon peliedesottamukset ovat kuitenkin tässä pelissä mitä hienointa hupia ja vaikka voisi luulla pelin olevan silmitöntä mättöä lähdemateriaalista johtuen, on peli oikeastaan lähempänä Metroid Primen kaikelle kansalle esittelemää First Person Adventurea. Erinomainen peli kaikin puolin ja yksi 2000-luvun parhaista lisenssipeleistä.

Honorable mentions: Halo 2, Richard Burns Rally, Steel Battalion, Ninja Gaiden
 
Viimeksi muokattu: