Arvostelussa Metroid: Other M

M niin kuin MAHTAVA!

Kuulkaapas nyt kaikki internetin lampaat ja muut narun päässä roikkuvat otukset. On aika nostaa katse sieltä Kotakun, IGN:n ja muiden valemedioiden ääreltä ja tarkastella asioita siltä kantilta kuin ne oikeasti ovat. Lukkojen taakse pitäisi viedä moisten lehtien toimittajat… Olen nääs sitä mieltä, että jo vuosikymmenen ajan demokraattien noitavainon kohteena ollut Metroid: Other M ei ole läheskään niin kelvoton tekele kuin mitä kovaääniset totuuden torvet huutavat pitkin foorumeita ja sivustoja. Minun mielipiteeni on paljon oikeampi kuin kaikkien heidän yhteensä, joten kuunnelkaapa presidenttiänne kuuliaisesti.

Yleisesti ottaen katsotaan tämän hyvän ystäväni Yoshio Sakamoton tekeleen olevan maailman kamalin asia siksi, että se kuvastaa pelin naispäähenkilön negatiivisessa valossa. Hän kehtaa oikein puhua ja näyttää hieman tunteitaan. Hei haloo! Jopa maailman kovettamat palkkasotilaat voivat saada posttraumaattisia lieveilmiöitä kauan tapahtumien jälkeen… Mutta ei amerikkalaiset sotilaat, he ovat karskeja miehiä… Joten turha lähteä mussuttamaan jostain, mistä ette mitään tiedä. Päähenkilö on nainen, ja hän käyttäytyy kuten useimmat sukupuolensa edustajat, onko se niin kamalaa sitten?

Okei, myönnetään, pelaaminen ei itsessään ole maata kaatava saavutus. Sen valkoisen kaukosäätimen piteleminen poikittain ei ole kenties se kaikkein mukavin kokemus. Eikä peliä voi pelata television kaukosäätimellä… Toisaalta se myös avaa mahdollisuuksia, joita ei muutoin todennäköisesti koskaan käytettäisi. Lopultakin saimme 3D-Haloihin päähenkilön, joka ei tunnu ohjautuvan kuin joku hemmetin tankki! Tai no, amerikkalaiset tankit ovat kyllä ketteriä ja nopeita. Ketteryyshän nimenomaan on voimakkaiden, itsenäisten naisten tehokeino pahoja vihollisia vastaan, joten miksi tästäkin nyt sitten piti alkaa valittamaan? Lisäksi Matrix-elokuvista tutut hidastusväistöt näyttävät komeammilta kuin Niagaran putoukset jäätyneinä. Minulla on muuten kaunis hotelli siellä. Viiden tähden hotelli. Melkein yhtä kaunis kuin Meksikon muuri. Ettäs tiedätte sitten.

Ja että yksinäisyys on hyvästä? Siitä onkin puhuttu niin maan mielettömästi, että Metroidissa ei saa koskaan olla mitään dialogia, kaikki pitää olla puhtaasti tarinatonta. Mikä teitä vaivaa? Onko yksinäisyys teidän mielestänne joku juhlimisen arvoinen asia? Niin monet ihmiset potevat yksinäisyyttä nykyään, ja te teette siitä jonkun ihmeellisen juhlinnan arvoisen elementin. Ei, ei, ei. On kerrassaan hienoa, että voimakas patrioottimme Samus Aran pystyy ja kykenee toimimaan ryhmässä ja kommunikoimaan kuin muutkin yhteiskunnan jäsenet… Eikä hän poista sähköposteja kuten kiero Hillary… Yhdessä olemme vahvoja. Yhdessä teemme Amerikasta mahtavan. Yhdessä täällä ja Twitterissä.

Yhteenveto

Kaikille on jo varmaankin tässä vaiheessa auennut, kuinka väärässä he ovat kaikki nämä vuodet olleet. Älkää kuitenkaan tunteko oloanne pahaksi, niin moni muukin on joutunut samaan tilanteeseen kuin te. On siis korkea aika nostaa pää pois sieltä vihakuplasta ja juhlia tätä huippupeliä pelaamalla se uudelleen ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen, kokonaan uusin silmin. Tai sitten ihan ensimmäistä kertaa, ja luoda mielipide täysin itse. Kovin moni ei sitä tänä päivänä nimittäin tee. God bless America!

Hyvää:
– Loistavaa tarinankerrontaa yllättävillä juonenkäänteillä
– Pissii demokraattien muroihin
– Minä pidän siitä

Huonoa:
– Ei ole