Arvostelussa Xenoblade Chronicles 3D

Takana loistava tulevaisuus

Tuhansia vuosia sitten kaksi valtavaa titaania, Bionis ja Mechonis, ottivat toisistaan mittaa. Taistelun päätyttyä miekkojen lävistämien jättien päälle alkoi muodostua hiljalleen elämää. Mechoniksen kansoittivat erilaiset koneet, ja Bioniksen päällä kehittyi orgaanisia eliöitä. Vuosien saatossa kansojen väliset jännitteet kasvoivat, ja Mechoniksen robottien sekä Bioniksen homs-ihmisrodun välille syttyi sota, josta Wiiltä New 3DS:lle käännetty Xenoblade Chronicles 3D -roolipeli kertoo.

Xenobladen päähenkilö on nuori poika nimeltä Shulk, joka tutkii mystistä Monado-miekkaa. Sen kerrotaan olevan ainoa mechon-koneisiin tehoava ase, ja eräänä päivänä poika joutuu tarttumaan itse miekan kahvaan mechonien hyökätessä yhteen ihmisten tukikohdista. Shulk huomaa Monadon lähettävän kantajalleen välähdyksiä tulevasta, mikä antaa tälle taktisen edun vastustajiaan vastaan. Uusien kykyjensä avulla hän päättää lähteä kavereineen kostamaan roboteille menetetyt ihmishenget, joihin lukeutuu myös Shulkin paras ystävä.

Bioniksen ja Mechoniksen päällä tallustellessa pelaajan ohjastama retkikunta ajautuu usein tukkanuottasille tien tukkivien mechonien ja kaikenlaisten hirviöiden kanssa. Taisteluissa pelaaja ja maksimissaan kaksi tekoälyapuria suorittavat hyökkäyksiä automaattisesti täyttäen samalla erikoisliikkeiden mittareita. Erikoishyökkäykset tekevät vihollisiin perusliikkeitä enemmän vahinkoa, ja näiden aktivoimisjärjestyksellä on toisinaan merkitystä isompien mörköjen päihittämisessä. Lisäksi taistelua maustetaan helpoilla sorminäppäryystesteillä, joiden avulla on mahdollista väistää iskuja ja täyttää sankareita hyödyntävän ryhmähengen palkkia.

Voitetuista vihollisista tarttuu mukaan parempia varusteita ja kokemuspisteitä, joilla voi päivittää omia kykyjä. Monadoa heiluttavan Shulkin lisäksi pelaaja voi halutessaan ohjastaa muitakin aseita ja erikoiskykyjä käyttäviä sankareita, mutta käytännössä Monadon uniikkeja, aikaa venyttäviä ja ainoastaan mechoneihin toimivia kykyjä tarvitaan niin usein, että päähenkilöstä muodostuu pelaajan ensisijainen hahmo. Henkilögalleria on muuten varsin värikäs, ja mieleen jäävät erityisesti Shulkin isokokoinen ja höyrypäinen kaveri Reyn sekä velkojensa anteeksiannon vuoksi taisteleva lintuheimon suuri soturi Riki.

Vihollisia astelee vastaan paljon, mutta kaikkia ei ole pakko kohdata, sillä valtavan pelimaailman avoimuudesta johtuen susilaumat, petolinnut ja kumppanit voi myös kiertää kauempaa. Etenkin korkeatasoisten jättiläisten kanssa painimista kannattaa mieluummin lykätä suosiolla myöhempään ajankohtaan. Taistelujen ohella tärkeitä kokemuspisteitä saa myös esineiden toimittamista ja hahmojen etsimistä sisältävistä sivutehtävistä sekä yksinkertaisesti liikkumalla pidemmälle kartalla. Eteneminen voi tyssätä ainoastaan liian korkeaan tasoeroon oman joukon ja pomovastusten välillä, mutta ylimääräiseltä kokemuspisteiden keräämiseltä välttyy hoitamalla sivutehtävät mahdollisimman nopeasti pois alta.

Jo Wiillä vakuuttanut valtava maailma on saatu mahtumaan New 3DS:lle melko vaivattomasti. Luonnollisesti graafisista yksityiskohdista on jouduttu hieman tinkimään, eikä käsikonsolin pieni näyttö tee oikeutta kauneimmille ympäristöille, mutta latausajat ovat sukkelia, eikä ruudunpäivityskään takkuile kuin muutamassa intensiivisemmässä taistelussa. Taskukäännöksestä vastannut Monster Games ei ole aivan saanut toistettua Monolith Softin isolla ruudulla toiminutta visiota jylhien maisemien ihastelusta eeppisen viulumusiikin soidessa taustalla, vaikka peli ottaakin nähtävästi jo ensimmäisenä New 3DS:n omana pelinä kaiken irti alustasta.

Bioniksen ja Mechoniksen massiivisuudesta on myös pientä haittaa, sillä kävellen liikkuessa pitkät etäisyydet taittuvat hitaasti. Erityisesti pelin loppupuolella on muutama naurettavan pitkä tyhjä käytävä ja kiipeilyseinä. 60-tuntinen, muutamia herkullisia juonenkäänteitä ja kiinnostavia hahmoja sisältävä pääjuoni ei olisi tarvinnut yhtään ylimääräistä pitkitystä. Vanhoille tapahtumapaikoille voi kuitenkin onneksi palata pikamatkustamalla.

Yhteenveto

Xenoblade Chronicles 3D on kiinnostava tieteisfantasia ja roolipeli. Taistelumekaniikat toimivat moitteetta, ja titaanien ruumiiden päälle luotu maailma on tavanomaisesta poikkeava. Käsikonsolin rajoitteista johtuen peli ei pääse täysin ansaitsemaansa graafiseen loistoon, mikä näkyy esimerkiksi kivikasvoisissa hahmomalleissa ja muutamissa yksinkertaisissa ympäristöissä. Tekemistä ja tutkittavaa riittää kymmeniksi tunneiksi vielä tarinan läpi kahlaamisen jälkeenkin.

Hyvää:
– Koukuttava tarina
– Kiehtova miljöö
– Musiikki

Huonoa:
– Juonen turha pitkittäminen
– Grafiikka ei pääse loistamaan