Arvostelussa Super Mario Maker

Tee se itse putkimies

Nintendon punalätsäinen putkimies Mario on ihastuttanut meitä jo 30 vuoden ajan. Viiksivallu on vuosien varrella ajellut kartingia, pelannut tennistä, vieraillut avaruudessa ja heitellyt noppaa, mutta parhaiten tämä sieniä popsiva kaveri tunnetaan varmasti sivuttain rullaavista 2D-tasohyppelyistään. Super Mario Bros. -pelit ovat loikintagenren uranuurtajia ja lähes poikkeuksetta puhdasta laatua. Pyöreiden vuosien kunniaksi Nintendo on päättänyt tuoda Wii U -pelaajille hartaasti toivotut työkalut omien Mario-kenttien tekoon Super Mario Makerin muodossa. Unelmien loihtiminen on nyt mahdollista.

Super Mario Maker ei sisällä lainkaan perinteistä Mario-pelien maailmankarttaa tai tarinaa, vaan kyseessä on puhtaasti alusta kenttien luomiseen, jakamiseen ja kokeiluun. Tutoriaali on ohi muutamassa minuutissa, minkä jälkeen päästään suoraan selaamaan kenttäluetteloa tai aloittamaan ensimmäisen oman tason luominen.

Nintendo kannustaa pelaajia vahvasti mielikuvituksen käyttöön ja editorityökalun rajojen testaamiseen. Pelistä löytyy sähköinen käyttöohje ja muutama kourallinen kiotolaisfirman omia pelattavia esimerkkejä, joista voi kopioida ideoita. Kenttien teko on kuitenkin niin intuitiivista, ettei manuaalia tarvitse juuri vilkuilla, eikä vinkkejä onneksi edes tuputeta silmien eteen jatkuvasti. Muokkaustila on yhtäaikaisesti näkyvillä sekä televisiossa että GamePadin ruudulla, ja lähes kaikki toiminnot suoritetaan ohjaimen kosketusnäytöllä. Esimerkiksi kentän profiilin voi luoda yksinkertaisesti valitsemalla palikan ja sijoittamalla niitä sitten riviin ruudukkoon. Koopa-kilpikonnat, Boo-kummitukset, Bowserit, tulipallot ja muut esteet saa oikeille paikoille hinaamalla ne ulos valikosta. Elementtejä on tietenkin mahdollista myös poistaa, monistaa tai jopa pinota päällekkäin. Varsinainen pelaaminen onnistuu GamePadin lisäksi muillakin ohjaimilla.

Kentät voivat sijoittua joko NES:n ensimmäisen tai kolmannen Marion, Super Nintendon Mario Worldin tai modernin New Super Mario Brosin maailmoihin. Tyyliä voi vaihtaa muokkaimessa lennosta, ja se muuttaa luonnollisesti samalla tason ulkonäön ja Marion liikkeet toisenlaisiksi. Vanhempien pelien ulkoasua on päivitetty teräväpiirtoaikakaudelle sopivammaksi, joten pikselit näyttävät paremmalta kuin koskaan. Ilahduttavasti Mario Makerissa on mahdollista nähdä myös, miltä vaikkapa ensimmäisestä pelistä puuttuva kummitustaloteema tai Bowser Jr. näyttäisivät kahdeksanbittisinä versioina. Erikoiskyvyt ovat kuitenkin enimmäkseen sidottuja tiettyyn peliin, joten ykkös-Mariossa ei ole mahdollista liidellä pesukarhupuvulla tai ratsastaa Yoshilla.

Kaikki työkalut eivät ole välittömästi pelaajan käytettävissä, joten kummitustaloa tai Bowserin linnaa ei pääse rakentamaan heti. Ennakkoon hämmennystä aiheuttanut päivämääriin perustunut sisällön avaaminen korjattiin onneksi jo julkaisupäivänä käyttäjäystävällisemmäksi. Kaikki tasoelementit ja -efektit on nyt mahdollista saada käyttöön yhden illan aikana pelkästään editorilla leikkimällä. Rajoitus on sinänsä ymmärrettävä, sillä kenttäeditorissa on todella paljon piilotettuja ominaisuuksia, joihin pelaajan on syytä perehtyä. Näin esimerkkinä Bowserille voi antaa siivet, melkein mitä tahansa voi laittaa laatikon tai putken sisälle, Goomban voi kasvattaa isoksi syöttämällä sille sienen ja lihansyöjakasvin saa sylkemään tulipalloja ravistamalla sitä. Aivan kaikkeen editori ei taivu, sillä palikkarajoitus estää kaikkein monimutkaisimpien viritelmien luomisen, uudemmista emopeleistä tuttuja liukumäkiä ei ole mahdollista tehdä ja erityisesti Super Mario Worldin maailmasta uupuu muutama merkittävä vihollinen. Puutteita ei kuitenkaan jää erityisemmin kaipaamaan, sillä muokkaustyökalut ovat vähintään riittävät.

Ennen kentän lataamista muiden pelaajien kokeiltavaksi se on ensin läpäistävä itse. Näin ollen täysin mahdotonta loikkahirvitystä ei voi suunnitella, mutta pikselintarkkoja hyppyjä, kymmeniä vierekkäisiä liekkipilareita ja näkymättömiä palikoita sisältävillä kryptisillä rakennelmilla voi viedä kenen tahansa hermot äärirajoille. Nintendo ilmeisesti siivoaa täysin asiattomat tuotokset tehokkaasti pois, sillä en törmännyt sellaisiin lainkaan.

Tasoja voi filtteröidä Course World -tietokannasta vaikeusasteen, arvosanojen, maanosan ja julkaisuajan mukaan. Parhaiden tekijöiden profiileja voi seurata, ja Nintendo myös nostaa satunnaisesti hyviä loikintaratoja esille. Yksittäisten pelaajien tai tiettyjen kenttien hakeminen on hieman hankalaa, sillä ne täytyy etsiä 16-numeroisen koodin avulla. Siksipä esimerkiksi kavereiden tilit on parasta lisätä omalle seurantalistalle. Kenttien tilastoista näkee muun muassa vaikeusasteen määrittävän läpäisyprosentin, eniten elämiä kuluttaneet kohdat ja tietysti pelaajien kommentit. Lisäksi Super Mario Makerin käynnistymisen ohessa kerrotaan edellisen pelikerran jälkeen eniten suosiota keränneistä omista latauksista.

Luettelon lisäksi muiden pelaajien tuotoksiin voi tutustua sadan elämän haastetilassa. Tässä kolme eri vaikeustasoa sisältävässä pelimuodossa pelaajalle annetaan tehtäväksi suorittaa tietty määrä satunnaisesti valikoituja kenttiä. Satunnaisuuden vuoksi kenttien laatu vaihtelee todella paljon pelkästään yhden vaikeusasteen sisällä. Puolimahdottomien rakennelmien tai puhtaiden trollauskoneistojen tilalle pystyy onneksi arpomaan uudet, joko paremmin tai huonommin suunnitellut tasot. Mikäli haasteen suorittaa kunnialla, avautuu Super Mario Bros. -teemaisissa kentissä käytettäväksi Marion toiseksi tutuksi pelihahmoksi muuttava mysteerisieni. Erilaisia pelattavia pikselisankareita on Super Mario Makerissa peräti sata kappaletta, joista osan voi avata myös amiibo-figuureilla. Jokaisella hahmolla on omat uniikit ääniefektinsä ja poseerauksensa, esimerkiksi Link-Mario soittaa maalissa Zelda-teemaa ja kaivaa esiin Triforcen suuntaohjainta ylöspäin painamalla.

Yhteenveto

Super Mario Maker on nostalginen matka lapsuuden ensimmäisiin Mario-hetkiin. Pelien ulkoasu ja fysiikat voivat olla tuttuja, mutta kentät ovat täysin uudenlaisia kokemuksia. Kaikkia toimintoja ei selitetä pelaajalle välittömästi, vaan pieniä salaisuuksia ja oivalluksia on piilotettu vähän joka paikkaan. Pelin yhteisö koostuu eri-ikäisistä ihmisistä, joten kenttien laatu ja vaikeusaste voivat heitellä rajusti. Sopivan haastavan tai hyvin suunnitellun kentän läpäisy tuottaa suurta nautintoa ja omien kenttien tekeminen on koukuttavaa puuhaa, mikä takaa sen, ettei Super Mario Makerissa lopu tekeminen koskaan.

Hyvää:
– Helppokäyttöinen kenttäeditori
– Yksityiskohdat ja salaisuudet
– Koukuttava

Huonoa:
– Tasojen vaihteleva laatu
– Editorin pienet puutteet