Arvostelussa Potionomics: Masterwork Edition

Aineidenvaihdantaa

Tehokkain tapa saada nuori ihminen aikuistumaan on antaa hänelle perintönä kuolleen sukulaisen huonosti tuottava yritys. Tuttua ja toimivaa kaavaa on noudatettu jo ammoisista Harvest Moonin alkuajoista asti, eikä velkavuoren merkitystä aikuistumisen kannustimena sovi vähätellä. Näissä merkeissä pelaaja pääsee sukeltamaan myös Potionomicsin maailmaan Switchille julkaistun Masterwork Editionin merkeissä. Onko taikajuomien myymisestä elämäntyöksi, vai odottaako sopankeittäjääkin vääjäämätön velkavankeus?

Pelin päähahmona toimii aloitteleva taikajuomakauppias Sylvia, joka perii Oswald-setänsä ränsistyneen taikajuomapuodin. Perintöön kuuluu valitettavasti myös mittava velka, josta selviytyäkseen Sylvian on voitettava tasaisin väliajoin järjestettävät taikajuomakilpailut. Ryysyistä rikkauksiin ponnistamisessa pelaajaa auttaa Oswaldin kumppanina toiminut puhuva pöllö sekä liuta muita värikkäitä hahmoja.

Pelattavuudeltaan Potionomics muistuttaa korttipelin, elämäsimulaattorin ja deittailupelin yhdistelmää. Simulaattoriosuus vie leijonanosan pelistä, sillä taikajuomien valmistus ja kaupusteleminen vie reippaasti aikaa ja resursseja. Mikään ei tapahdu itsestään, vaan kaikki on tehtävä itse ainesten hankkimisesta alkaen. Jokainen pelin päivä koostuu kuudesta aikajaksosta, joita voi kuluttaa kaupungilla kuljeskelemiseen ja keitosten kauppaamiseen. Polku valmiiseen taikajuomaan koostuu ainesten hankinnasta joko kaupasta tai etsintäretkiä rahoittamalla, ja vaivalla ansaittujen ainesten täytyy myös antaa hautua padassa ennen kuin juomaa voi myydä.

Erilaisia taikajuomia on alusta alkaen hyvänkokoinen lajitelma, ja erilaisia aineksia vielä enemmän. Jokainen ainesosa sisältää yhtä tai useampaa magitamiinia, joiden suhteet määrittävät, minkälainen juoma padassa syntyy. Alun yksinkertaiset litkut vaihtuvat suhteellisen nopeasti haastavampiin keitoksiin, ja tarvittavien ainesosien määrä- ja laatuvaatimukset kasvavat todella nopeasti. Ainesosilla voi olla negatiivisia ja positiivisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat suoraan taikajuoman hintaan.

Putiikin avaamiseksi pelaajan on ensin täytettävä hyllyt taikajuomilla ja valmisteltava korttipakkansa, jota tarvitaan tinkimistilanteissa. Rakennetusta pakasta nostetaan kortteja jokaisen asiakkaan kohdalla. Korteilla vaikutetaan asiakkaan kiinnostukseen ja yritetään nostaa taikajuoman hinta mahdollisimman korkeaksi. Hidastelemalla asiakas saattaa lähteä ulos tai kasvattaa Sylvian stressitasoja, jolloin pakasta saattaakin nousta nuorelle yrittäjälle haitallisia kortteja. Korttipeli ja pakan optimointi onkin pelin kiinnostavin mekaniikka, joten myyntityössä aika vierähtää nopeasti. Jos laput pelaa oikein, voi taikajuomasta saada huomattavasti odotettua isomman hinnan asiakkailta. Tämä on myös suotava lopputulos, koska rahaa uppoaa tasaiseen tahtiin ainesosiin ja päivityksiin, joita myös tarvitaan nousevan vaikeusastekäyrän hännillä pysymiseen.

Köpöinen myymälä ja reikäinen kattila eivät riitä keitosten tekoon kauaa, joten apua on haettava ammattilaisilta. Vilkkaassa kaupungissa on onneksi monenlaisia kauppiaita, joilta saa niin päivitettyjä apuvälineitä kuin remontti- tai markkinointiapua. Eksentristen kauppiaiden kanssa aikaa viettämisestä palkitaan hahmon taitoihin ja persoonaan liittyvillä korteilla sekä alennuksilla hahmon tarjoamiin palveluihin. Itse keräilin ystävyyspisteitä lähinnä pakon sanelemana, enkä saanut hahmoista kovin kummoista otetta lyhyehköjen keskusteluiden aikana. Ystävystymiseen liittyvät kanssakäymiset eivät häikäise juonen osalta, ja deittailuosuuskin tuntuu hieman päälle liimatulta, vaikka Masterwork Editioniin lisätty kaikenkattava ääninäyttely antaakin hahmoille hieman lisää särmää.

Oletusvaikeusasteella pelatessa tuntuu siltä, että aika ja raha eivät ikinä riitä kaikkeen tarpeelliseen. Ruudulle ilmestyy jatkuvalla syötöllä liikaa tavaraa, vaikka edellisistäkin tavoitteista on vaikeaa pitää kiinni. Laastarina tähän Masterwork Editioniin on lisätty simulaattoriuntuvikoille paremmin sopiva Cozy-helpotusaste sekä entistä haastavampi Capitalism-tila, jos peruspeli ei ollut jo tarpeeksi vaikea. Veteraanit voivat kokeilla onneaan myös balatromaisesti loputtomassa pelitilassa, jossa keittelyä ja kaupittelua saa jatkaa hamaan ikuisuuteen.

Potionomicsissa vietetään paljon aikaa erilaisissa valikoissa, mikä ei sinällään ole huono asia. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin valikoiden väliin jäävät lataustauot, sillä ne ovat usein luokattoman pitkiä. Sulava liikkuminen valikoissa ja niiden välillä on elinehto hyvälle simulaatiopelille, mutta Switch-versio yskii ja korisee koko ajan. Ruudunpäivityskään ei ole kummoisella tasolla, ja pelin saa totaalijumiin helposti liikuttamalla valintakursoria latausruudun päättyessä, jolloin kursori katoaa täysin. Tekniset ongelmat tekevät pelikokemuksesta huomattavasti ikävämmän, ja vievät tiuhaan tahtiin toistuessa peli-ilon tehokkaasti.

Yhteenveto

Potionomics: Masterwork Edition on peli, jossa on hyviä ideoita ja mainio konsepti. Ideat eivät korttipeliä lukuun ottamatta kanna liian pitkälle, ja suloisen ulkokuoren alla on haastava simulaatio, jota vaivaavat vakavat suorituskykyongelmat. Isot odotukseni pelille eivät saaneet vastakaikua, joten suosittelen eli genrejä risteyttävästä konseptista innostuneiden sulkemaan eShopin ja harkitsemaan Potionomicsin muita PC- tai konsoliversioita.

Hyvää:
– Toimiva korttipeli ja pakanrakennus
– Hieno idea…

Huonoa:
– …jota ei saada kunnolla maaliin
– Pahat suorituskykyongelmat