Arvostelussa Pode

Vain kivenheiton päässä kotia

Mitä tapahtuu, kun yhdistetään pulmien ratkontaa, yhteistyötä vaaliva moninpelitila ja skandinaavisen maalauksellista mystiikkaa? Todennäköisesti jotain Poden kaltaista, jonka norjalainen studio Henchman & Goon on nyt tuonut yksinoikeudella Nintendo Switchille. Podessa on paljon kekseliäitä ideoita sekä herkkää viehätysvoimaa, mutta aivan täydelliseksi kombinaatioksi peliä ei voi kuvailla.

Pode kertoo minimalistisen mutta viehättävän tarinan. Taivaalta pudonnut Glo-tähti kohtaa Bulder-nimisen kivenjärkäleen, ja kaksikko ystävystyy välittömästi. Bulder päättää auttaa Glon takaisin kotiinsa taivaalle, joten matka kohti korkean vuoren huippua käynnistyy. Tarinassa ei ole mitään valtavia juonenkäänteitä tai edes dialogia, mutta kyseessä on joka tapauksessa kaunis kertomus ystävyydestä. Kivenmurikan ja tähden välinen toveruus kasvaa jokaisen pulman myötä, mikä käy hyvin yhteen sen kanssa, että pulmissa molempien kyvyt pääsevät hyötykäyttöön.

Pelaajan vastuulla on sekä Glon että Bulderin ohjastaminen. Glo pystyy muun muassa luomaan elämän olosuhteet karuihin luoliin valonsa avulla sekä kävelemään veden pinnalla, kun taas Bulderin tehtävänä on erilaisten kappaleiden suussaan kantaminen sekä kytkimien aktivoiminen. Tarinan edetessä parivaljakko saa myös uusia kykyjä käyttöönsä. Pelattavia hahmoja ohjataan erikseen, eikä kumpikaan ole koskaan tekoälyn ohjastama, joten ongelmien ratkaisu on ainoastaan pelaajan omissa käsissä. Huoneen uloskäynnin saavuttamisen jälkeen matka jatkuu seuraavassa huoneessa samaa kaavaa noudattaen, uusien ongelmien merkeissä.

Glon valo tekee seiniin piirretyistä vihjeistä näkyviä, ja usein vihjeet ovatkin käytännössä välttämättömiä etenemisen kannalta. Monet pelin pulmat ovat melko kryptisiä, joten pelkkä Boolen algebra ja looginen päättelykyky ei auta ratkaisemaan niitä. Iso osa kokemusta on ymmärtää, mitä vihjeiden kuviot oikein tarkoittavat. Aivopähkinät ovat etenkin loppua kohti miellyttävän haastavia ja kekseliäitä, vaikka välillä vaikeimmat arvoitukset saattavatkin hieman turhauttaa. Mukaan on sekoitettu hieman myös tasohyppelyä, mutta se on Poden heikointa antia. Toiminta on melko hidasta, ja monien hyppyjen kohdalla syvyyden arviointi on hankalaa kuvakulmien ja etäisyyksien takia.

Pode on selvästi suunniteltu kahta pelaajaa ajatellen, sillä kahden hahmon ohjaaminen on yksin melko kömpelöä. Yksin pelatessa hahmojen välillä pitää vaihdella jatkuvasti, joten ylimääräinen käsipari tekee kokemuksesta paljon sujuvamman. Myös ongelmien pähkäily on hauskempaa yhteistyönä. Switch on loistava valinta Poden alustaksi, sillä myös kannettavana pelatessa moninpeli toimii yksinkertaisesti ojentamalla Joy-Conia kaverille, kuten kliseisimmissä Switch-mainoksissa konsanaan. Kovin pitkäksi aikaa riemua Pode ei kuitenkaan tarjoa, sillä tarinan läpäisy kestää vain viitisen tuntia. Kaiken keräilyroinan haaliminen voi kuitenkin venyttää kokemusta hieman.

Värikäs ulkoasu tukee Poden satumaista tarinaa hyvin. Ulkoasu on ottanut vaikutteita norjalaisesta kansantaiteesta ja luonnosta. Etenkin valon ja varjon kanssa leikittely sekä elämää täyteen kasvaneet onkalot tekevät vaikutuksen. Suorituskyvyn kanssa on pieniä ongelmia silloin kun ruudulla tapahtuu paljon, mutta pelin hitaan luonteen vuoksi pieni tökkiminen ei juuri häiritse. Sen sijaan suurempi ongelma on lattian läpi putoaminen ja jumiin jääminen tiettyihin paikkoihin, mikä vaatii tallennuksen lataamista uudelleen. Nämä ongelmat on kuitenkin varmasti mahdollista korjata päivityksellä. Viulun säestämä musiikkiraita on ilmeisesti sekin norjalaista alkuperää, ja kyllähän se ihan kauniilta ja tunnelmalliselta kuulostaa. Laadukasta musiikkia olisi kuitenkin voinut olla enemmänkin.

Yhteenveto

Pode on lyhyt mutta kaunis kertomus ystävyydestä. Värikkään ulkokuoren taakse on kätketty haastava pulmapeli, jonka haasteet vaihtelevat palkitsevasta pähkäilyistä turhauttavan kryptisiin ongelmiin. Pienet tekniset ongelmat ja tasohyppelyn kankeus eivät onneksi juuri häiritse aivopähkinöihin pureutuessa. Harmillisesti seikkailu on rakennettu niin vahvasti moninpelin ympärille, että se on yksinpelinä melko kömpelö kokemus. Toisaalta puhtaana kimppapelinä Pode tarjoaa ainakin kiviä kiinnostavaa viihdettä.

Hyvää:
– Kekseliäät pulmat
– Toimiva moninpeli
– Tyylikäs ulkoasu ja kaunis äänimaailma

Huonoa:
– Yksinpelinä melko kömpelö
– Tasohyppelyn kankeus
– Pienet tekniset ongelmat