Arvostelussa Outlast: Bundle of Terror

Voit vain juosta tai piiloutua

Kuvittele olevasi toimittaja, joka on saapunut epämääräisen vihjeen johdosta hylättyyn mielisairaalaan. Kauhuelokuville tyypilliseen tapaan saavut paikalle yöllä ja huomaat nopeasti jotain olevan pielessä jäädessäsi loukkuun synkkään kartanoon. Tiedät vaaran vaanivan kaikkialla, mutta heppoisena journalistina sinusta ei ole taistelijaksi. Red Barrelsin julkaiseman Outlast: Bundle of Terrorin kautta uskaliaimmat voivat kokea sairaalan kauhut nyt myös Switchillä.

Outlast seuraa Miles Upshur ‑nimisen journalistin tarinaa hänen saapuessaan Mount Massive Asylum ‑mielisairaalan luo nimettömän juttuvinkin perusteella. Työkaluinaan hänellä on vain uskollinen kamera sekä muistiinpanovihko. Saavuttuaan sisälle hän huomaa jotain hirveää tapahtuneen, sillä mielisairaala on kirjaimellisesti oikea kuolemanloukku. Pian Miles jää sairaalan käytäville ansaan kohdattuaan Chris Walkeriksi paljastuvan lihaskimpun raivon. Toimittajapolon tehtävänä on selvitä ensin sairaalasta hengissä ulos sekä lopulta paljastaa, mitä hirveyksiä rakennuksen seinien sisällä on tapahtunut.

Suuri osa pelin tarinasta aukeaa ympäri mielisairaalaa ripoteltujen asiakirjojen kautta. Niiden kautta avataan hullujen huoneen asukkaiden taustoja sekä kerrotaan tarinan keskiössä sijaitsevan Walrider-projektin yksityiskohdista. Nämä dokumentit kertovat paljon maailman historiasta ja hahmoista, mutta kokonaiskuvan ymmärtäminen vaatii pelaajalta vaivannäköä. Peli ei nimittäin kerro lainkaan, onko pelaaja löytänyt kaikkia papereita. Lisäksi Miles voi tehdä omia muistiinpanoja, mutta vain kameran ollessa käytössä. Alkuun Outlastin salaisuudet kiehtovat, mutta tarina jää silti verrattain pinnalliseksi. Parantolan historia sekä Walrider-suunnitelman kammottavat yksityiskohdat ovat kertomuksen parasta antia.

Outlast on ehdottomasti yksi tunnelmallisimmista ja pelottavimmista kokemistani peleistä. Mount Massive Asylum on pimeiden käytävien, epämääräisten äänien ja verta tihkuvien seinien tehostama laitos, joka laittaa rohkeimmillekin puput pöksyyn. Kehittäjä on selvästi ottanut tavoitteekseen pelotella pelaajaa yllättäen säikäyttävillä elementeillä, kuten yhtäkkiä katosta tippuvilla ruumiilla tai käytävän päähän ilmestyvillä varjoilla. Säikäytyksien tehoa lisäävät jykevät ääniefektit, joiden voimasta hypähtää helposti tuolillaan. Suuri osa Outlastin pelottavuudesta tulee kuitenkin tiedosta, että pimeillä käytävillä vaanii vaarallisia mielipuolia. Vaikka aavistaisikin jotain tapahtuvan, koskaan ei ole tietoa, mitä pitäisi varoa.

Outlast erottuu monista muista kauhupeleistä toimintansa tai oikeastaan sen rajoitteiden johdosta. Siinä missä esimerkiksi Resident Evileissä voi saapua kauhukartanoihin pyssyt laulaen, Outlast ei tarjoa mitään keinoja mielipuolien hyökkäyksiltä suojautumiseksi. Ainoa vaihtoehto selviytyä on piiloutua tai juosta pakoon niin nopeasti kuin jalat sallivat. Pimeydessä navigoiminen helpottuu kameran yökuvaustoiminnolla, jonka käyttöä rajoittaa ripeästi tyhjentyvä akku. Ilman virtaa yökuvaus toimii vain lyhyellä etäisyydellä, joten patterien kerääminen on alueiden tutkimisen keskiössä. Ilman pimeänäköä liikkuminen on haastavaa, joten peli kannustaa jokaisen huoneen koluamiseen. Kenttäsuunnittelu on muuten laadukasta, mutta joskus voi olla vaikea erottaa kiivettävät esteet.

Jännittävimpiä hetkiä Outlastissa ovat ehdottomasti tilanteet, joissa yksi tai useampi laitoksen asukeista vartioi käytävien muodostamaa sokkeloa selviytyjämme etsiessä esimerkiksi avaimia tai hissin sulakkeita. Tällöin pelaajan pitää hiipiä pimeydessä ja piiloutua esimerkiksi pukukaappeihin tai pöytien alle. Mikäli vaanija huomaa pelaajan, käynnistyy paniikkireaktion helposti aiheuttava takaa-ajo. Nämä tilanteet ovat aina jännittäviä ja jokseenkin haastavia, mutta niitä on pelissä lukuisia kappaleita. Erityisesti loppua kohden peli toistaa itseään hieman liikaa, vaikka alueet, jahtaajat ja piilopaikat vaihtuisivatkin.

Bundle of Terror sisältää varsinaisen pääkampanjan lisäksi aiemmin muille alustoille ilmestyneen Whistleblower-lisäsisältöpaketin. Whistleblower kertoo oman tarinansa, joka käsittelee pääkampanjaa edeltäviä tapahtumia eri päähenkilön näkökulmasta. Prologi on hyvin samankaltainen pääpelin kanssa, niin hyvässä kuin pahassa. Uudet alueet, sekopäät ja uhkat kiehtovat, mutta lisäsisältö ei tarjoa pelimekaanisesti oikeastaan mitään uutta.

Visuaalisesti Outlast on parinkympin indiepeliksi todella vaikuttava. Alueet ovat yksityiskohtaisia, valaistusefektit ovat näyttäviä ja ympäristöt ovat uskottavia. Huolella viilattu ulkoasu tehostaa pelin tunnelmaa entisestään. Mikä tärkeintä, peli pyörii niin kannettavana kuin telakoitunakin sulavasti ilman ylimääräisiä takkuilemisia. Outlast ei hyödynnä aivan kaikkia Switchin ominaisuuksia, sillä esimerkiksi kosketusnäyttö ja liikkeentunnistus eivät ole tuettuja. Pelissä hyödynnetään kuitenkin tehokkaasti ohjaimien tärinämoottoreita. Kun joku hakkaa kirveellä huoneen ovea rikki, sen tuntee käsissään.

Pääkampanja kesti minulla reilut kuusi tuntia ja Whistleblower hieman yli kaksi tuntia, joten Outlast tarjoaa sopivan pituisen kokemuksen. Suuri osa pelin äkkisäikäytyksistä on kuitenkin käsikirjoitettuja, joten toisella läpäisykerralla peli menettää osan pelottavuudestaan. Ylimääräistä piinaa toivovat voivat tutustua neljään eri vaikeusasteeseen, jotka vaikuttavat muun muassa vihollisten voimakkuuteen ja tarkkaavaisuuteen.

Yhteenveto

Outlast: Bundle of Terror on kauhistuttava, säpsähdyttävä ja pysäyttävä elämys. Kohtaukset ovat välillä hyvin brutaaleja, joten perheen pienimpien tai herkkävatsaisten pelaajien kannattaa suunnata katse toisaalle. Mikäli uskallus riittää astumaan Mount Massive Asylumin pimeisiin huoneisiin, peli tarjoaa ainutlaatuisen jännitysnäytelmän, joka voisi tosin muuttua enemmän loppua kohden. Outlastia voi joka tapauksessa varauksetta suositella kaikille aikuiseen makuun suunnatuista kauhupeleistä pitäville.

Hyvää:
– Selkäpiitä karmiva tunnelma
– Säikäyttelee kunnolla
– Ulkoisesti erittäin näyttävä peli, joka vielä pyörii sulavasti

Huonoa:
– Toistaa itseään liikaa
– Ei kerro, onko pelaaja löytänyt kaikkia dokumentteja