Arvostelussa Once Upon a Katamari

Palloilua ajassa ja avaruudessa

Katamari-pelisarja on elänyt vuosia eräänlaisessa limbossa. Kaksi viimeisintä julkaisua ovat kahden ensimmäisen Katamarin uusioversioita, eikä täysin uusia Katamari-pelejä ei ole nähty sitten PlayStation Vitalle vuonna 2011 ilmestyneen Touch My Katamarin. Toivo uudesta osasta oli jo hiipumassa, kunnes Once Upon a Katamari paljastettiin yllättäen heinäkuun Nintendo Directissä, eikä Keita Takahashin kulttiklassikkosarjan paluuta tarvinnut edes odottaa montaa kuukautta. Mutta onko mikään muuttunut kosmisessa palloilu-universumissa?

Katamari-sarjan perusidea on yksinkertainen: pelaaja pyörittelee Katamari-palloa ympäriinsä tavoitteenaan tehdä kuulasta mahdollisimman iso. Katamari kerää vyöryessään mukaansa kaikki sitä pienemmät asiat, ja kenttien aikana parin sentin pallerosta voikin kasvaa metrien mittainen kolossi, joka nappaa mukaansa niin ihmiset, lyhtypylväät kuin autotkin. Tehtävään liittyy yleensä joko aikaraja, jonka sisällä pallosta tulisi saada mahdollisimman iso, tai sitten tavoitekoko, jonka Katamarin pitää saavuttaa mahdollisimman nopeasti. Mukana on myös pientä variaatiota: yhdessä kentässä pitää kerätä mahdollisimman paljon ruusuja, toisessa Katamariin voi liittää vain 50 esinettä ja kolmannessa kentästä pitää paikantaa seitsemän filosofia oppituntia varten.

Katamarin pelattavuus on edelleen tuttua kahden tikun vekslaamista. Mukana on myös modernimpi yhden tikun ohjaus, mutta pidän itse enemmän perinteisestä tyylistä, joka tuntuu veteraanille huomattavasti luontevammalta tavalta ohjata Katamaria.

Viimeisimpiin Reroll-remasterointeihin verrattuna Once Upon a Katamarin isoin vahvuus on vaihtelu sekä ympäristöissä että tavoitteissa. Tarinallisesti pelissä matkaillaan eri aikakausilla, ja mukaan on päässyt niin esihistoriaa, villiä länttä kuin muinaista Kreikkaa. Ympäristöjen ja tavoitteiden vaihtelu pitää rytmiä yllä paremmin kuin perinteinen pelin skaalan hidas kasvattaminen, ja on ilo nähdä, että ympäristöihin ja niiden hassuihin yksityiskohtiin on panostettu kunnolla. Hienoista kritiikkiä saa se, että Edo-aikakauden Japanissa on roppakaupalla enemmän tasoja kuin missään muussa maailmassa. Pienemmissä ja kiinnostavammissa maailmoissa viihtyisi mielellään pidempäänkin, mutta nyt moni lokaatio jää kehittäjien kotimaan varjoon.

Katamari-pelit tunnetaan huumoristaan, eikä tuorein tapaus tuota pettymystä. Kevätsiivousta tehdessään Kaiken Kosmoksen Kuningas avaa voimakkaan käärön, joka tuhoaa (taas) kaikki tähdet ja planeetat, joita pelaajan ohjastama Prinssi koittaa kääriä kasaan Katamarin avulla. Ylimielinen ja pompöösi kunkku saa reippaasti ruutuaikaa tasojen alku- ja loppuruuduissa, ja kuninkaallisen perheen toilailuja seurataan kevyissä välivideoissa läpi maailmojen. Once Upon a Katamari ottaa itsensä juuri niin ylivakavasti kuin pitääkin, ja tasojen suunnittelu ja nurkkiin piilotetut pikkuesineet heijastavat kokonaisvaltaista näkemystä pelin huumorista.

Varsinainen läpipeluu vie alle 10 tuntia, mutta kenttiin on syitä palata useammankin kerran. Ensiläpäisylläkin kentästä voi löytää kolme kruunua sekä uusia pelattavia hahmoja ja ulkoasupäivityksiä, mutta uusintakerroilla mukaan sekoitetaan uusia haasteita, joiden vaikeustaso nousee kunnolla, ja huomioidaanpa suoritus perinteisellä kirjainarvosanallakin. Yleinen vaihtelevuus saa aikaan myös sen, että tasoja pelaa mielellään uudestaan maiseman vaihtuessa. Lisää tekemistä löytyy myös nettimoninpelin puolelta, jossa pelaajat kierittelevät Katamareja kilpaa.

Once Upon a Katamarin graafinen ilme on asteen verran sen Switch-sisarpelejä komeampi, mutta ihmettelijöitä on hyvä muistuttaa siitä, että kulmikkaat objektit ja simppeli ilme ovat erottamaton osa pelisarjan charmia, eivät konsolin tehoista riippuvia valintoja. Kentissä on edelleen harmillisesti lataustaukoja niin sanotun kallistuspisteen ja Katamarin tietyn koon saavuttamisen kohdalla, jolloin taso avautuu pelaajalle täydessä laajuudessaan. Muuten rullailu sujuu todella sutjakkaasti, enkä kohdannut pelisessioiden aikana bugeja lainkaan.

Yhteenveto

Once Upon a Katamari on nykypäivään päivitetty Katamari-peli, joka pitää silti kiinni sarjan syvimmästä olemuksesta. Pelkkä läpipeluu vie alle 10 tuntia, mutta mukaan on ahdettu tekemistä huomattavasti pidemmäksi ajaksi keräiltävien tavaroiden ja lisähaasteiden muodossa. Yhden kulttiklassikkosarjan paluun jälkeen tilausta olisi uusille osille muidenkin runsaasti uudelleenjulkaisuja sisältävien sarjojen sisällä. Ace Attorney, katson sinua…

Hyvää:
– Monipuolisuus ja yksityiskohdat
– Virkistävä huumori

Huonoa:
– Miksi tämä ei ole Switch 2 -peli?