Arvostelussa Nine Parchments

Loitsukirjan jäljillä

Astraaliakatemiassa opiskelee monia loitsujen käyttöä harjoittelevia velhokokelaita. Hallitessaan edelliset loitsunsa oppilas saa uuden loitsukirjan sivun, kunnes kasassa on yhdeksän loitsupergamenttia, ja velho valmistuu. Nykyisen vuosikurssin opiskelijoilla ei mene hyvin, sillä valmistuminen on iäisyyden päässä, ja jokaisella on vain kolme loitsua. Akatemian maaginen kirjasto räjähtää kuitenkin taivaan tuuliin levittäen kallisarvoiset loitsut pitkin maita ja mantuja. ”Tämähän on loistava tilaisuus!” tuumaavat velho-oppilaat, ja lähtevät maailmalle metsästämään kadonneita taikoja haaveenaan täyttää loitsukirjansa.

Nine Parchments on suomalaisen Trine-peleistä tunnetun Frozenbyte-studion uusi toimintapeli, joka yhdistää elementtejä RPG-seikkailuista, kahden tikun räiskinnöistä sekä varsinkin PC:llä suosituista co-op-peleistä. Pelin idea on varsin yksinkertainen: 1–4 pelaajaa kulkee läpi vaihtuvien ympäristöjen tuhoten eteen sattuvia vihollisaaltoja erilaisten loitsujen voimalla. Yhteensä kenttiä on 30 kappaletta. Tasaisin väliajoin eteen ilmestyy pomovastuksia, jotka päihittämällä avautuu uusia loitsukirjoja. Ohjaus toimii pääosin kuin kahden tikun räiskinnässä, eli vasen tikku liikuttaa pelihahmoa, oikealla tähdätään ja olkanäppäinten avulla valitaan ja lauotaan taikoja. Myös teleportaation salat taitavat velhot tuntuvat olevan aina pelaajan kontrollissa.

Loitsuja on kuutta eri elementtiä, jotka toimivat heikkouspareina: tuli ja jää, sähkö ja höyry sekä elämä ja kuolema. Jokaisesta elementistä on ammus-, säde- ja elementtivirtaversiot, ja niillä on myös omia yksittäisiä erikoistemppuja, kuten liekkitoteemit tai räjähtävät boostikehät. Taiat eroavat toisistaan riittävästi ja tuovat sopivasti vaihtelua jokaiselle pelikerralle.

Pelattavia hahmoja on kahdeksan, joista jokaisesta on vielä kolme eri variaatiota sekä vaikeinta vaikeusastetta pelaamalla avattava Gilded-versio. Jokainen hahmo aloittaa pelin kolmella eri taialla, ja hahmolle aukeaa jokaisen version myötä uusi kykypuu. Kykypuista poimitaan hahmoille bonuksia, joiden avulla pelaaja voi roolipelimäisesti vaikuttaa sankareiden vahvuuksiin. Esimerkiksi parannusvoimiin painottuvalle Giselanille voi valita parannettujen kavereiden buffaamista tai omaa puolustusta parantavia erikoiskykyjä. Kyvyt aukeavat pelaamalla karttuvilla kokemuspisteillä; yksi taso vastaa yhtä kokemuspistettä. Tavallisten hahmojen tasorajoitus on 40, mutta Gilded-hahmoilla katto nousee kuuteenkymmeneen, mikä mahdollistaa monipuolisemman sankarin kehittämisen.

Vaikka eri velhot painottuvat selvästi tiettyihin elementteihin aloitusloitsujen ja kykypuiden kautta, voi mitä tahansa hahmoa pelata silti haluamallaan tavalla. Uudet taikavoimat valitaan aina kolmesta vaihtoehdosta, ja moninpelissä on mahdollista myös arpoa itselleen loitsuja kavereilta, jos omat vaihtoehdot eivät miellytä. Maageille on tarjolla myös erilaisia taikasauvoja, jotka parantavat tiettyjä ominaisuuksia. Taikurinhatuilla on taas pelkästään kosmeettinen merkitys. Jokaisella noitakokelaalla on oma pieni taustatarinansa, ja hahmosuunnittelun omaperäisyys näkyy aina mekaanisesta pöllöstä kuolemanmagiaa harjoittavaan kissaan. Jokainen pelikerta tuntuu hahmosta ja muokkauksista johtuen tuoreelta. Loitsujen vaihtuvuus pakottaa pelaajan miettimään jatkuvasti uusia strategioita.

Tasojen ympäristöt vaihtelevat kauniisti viidakoista jäätiköihin ja raunioista kaivoksiin. Perinteisten teemojen joukosta erottuu edukseen vain kauniiden vesistöjen täplittämä Spring Valley. Kartat muodostuvat itsessään muutamista avoimista alueista ja vihollisaaltojen täyttämistä kapeista käytävistä. Kenttiin on piilotettu aarrearkkuja, joiden sisältä voi löytää satunnaisia hattuja, kokemuspisteitä sekä sulkia, joita keräilemällä avataan uusia taikasauvoja. Mielekästä keräiltävää on kenttäsuunnittelun puitteissa tarpeeksi.

Erilaisia mielenkiinnon yllä pitäviä vihollisia on tarpeeksi paljon. Vaihtelua taktiikoihin tuovat tietyiltä elementeiltä suojaavat kilvet sekä laajemmat aurat, jotka joko suojelevat kaikkia auran piirissä olevia tai tuottavat elementaalivahinkoa tasaisin väliajoin. Tyyppisuojaukset ovat varsinkin alussa haastavia rajallisen loitsuvalikoiman takia, mutta loppupäätä kohden arsenaalin kasvaessa kaoottisimpiakin tilanteita on helpompi hallita. Korkeammilla vaikeustasoilla vihollisten sikiäminen muuttuu satunnaiseksi, ja jotkin hirviöt saavat eliittistatuksen myötä lisää elämäpisteitä ja suojia tiettyjä elementtejä vastaan.

Hieman harmillisesti hyvään peliin on uinut liuta bugeja. Latausvalikko ei aina näytä oikeaa edistymistä, kuollessa hahmon haamu sinkoilee ympäri kenttää ja yhdessä loppupään kentässä viholliset ilmestyivät seinän sisälle estäen etenemisen. Keräilijänä harmittamaan jää myös se, että erään bugin takia Gilded-hahmot aukeavat jo Harder-vaikeusasteella vaikeimman Hardcore-tason sijaan. Myös nettimoninpelin pelinhaussa on ongelmia, sillä toisen peliin liittyminen ja pelaajahaku toimivat Switchillä todella heikosti. Nettipeliin päästessä kokemus on kuitenkin saumaton, esimerkiksi pelihahmot liikkuvat ruudulla yhtä pehmeästi ja sulavasti kuin yksinpelissä. Frozenbyte on kertonut pelaajille tiedostavansa ongelman, ja joulu-tammikuun aikana on tulossa kaksi isompaa korjauspäivitystä. Nine Parchments tukee myös yhden tai useamman konsolin paikallista moninpeliä. Parhain tapa nauttia pelistä onkin lokaali kaaos kavereiden kanssa.

Yhteenveto

Nine Parchments on peli, josta haluaisin pitää kovasti, ja melkein pidänkin. Frozenbyten velhomaailma on mukaansatempaava, ja varsinkin kaveriporukalla pelaaminen on huikeaa kaaosta. Yksinpelaajakin saa pelistä hyvin irti. Pelattavaa riittää laajan hahmokustomisaation myötä pidemmäksikin aikaa, varsinkin Hardcore-vaikeustasolla. Kokemusta varjostavat kuitenkin merkittävästi tekniset ongelmat. Nykyisessä tilassaan Nine Parchments on paikoin karuhko, joten pelin pariin on syytä palata uudelleen myöhemmin.

Hyvää:
– Monipuolinen kustomisaatio
– Pelimekaniikat ja moninpeli
– Hahmojen taustat ja pienet yksityiskohdat

Huonoa:
– Tekniset ongelmat
– Joidenkin loitsujen käytön epäselvä ohjeistus