Arvostelussa Monster Hunter 3 Ultimate

Metsästäjän vaisto

Monster Hunter on yksi Japanin suosituimmista pelisarjoista. Nousevan auringon maassa sarjaan ilmestyy uusia osia lähes joka vuosi. Lännessä tilanne on kuitenkin toinen: Monster Hunter -pelit eivät ole täällä yltäneet miljoonamyynteihin, ja myös julkaisutahti on ollut verkkaisempi. Edellinen Euroopassa nähty sarjan peli, Monster Hunter Tri, julkaistiin Wiille vuonna 2010. Nyt Capcom yrittää valloittaa lännen markkinoita uudelleen saman pelin päivitetyllä Wii U -versiolla.

Monster Hunter 3 Ultimate voi tuntua aluksi todella tutulta Wii-versiota pelanneille. Pelit alkavat täsmälleen samalla tavalla: pelaaja tekee ensin itselleen mieluisan näköisen metsästäjähahmon, ja hänet palkataan Moga-kylään listimään maanjäristyksiä aiheuttava meripeto. Kylä ja pelin pääjuoni ovat säilyneet lähes muuttumattomina Wii-versiosta. Juonessa edetään tekemällä metsästyskillan antamia tehtäviä ja täyttämällä kyläläisten toiveita. Yksinpelin tarina ei ole kovin mielenkiintoinen, mutta hahmojen dialogeissa on välillä hauskoja vitsejä, jos niitä vain jaksaa lukea. Ihmettelin kuitenkin hieman, onko peli vain laiska porttaus, kun juoni on tuttu ja edes kylän ulkonäkö ei ollut parantunut juuri lainkaan Wii-versiosta.

Päästyäni ensimmäisen kerran kylän lähimetsään saatoin kuitenkin unohtaa kylän visuaalisen ankeuden. Pelin ympäristöt ovat todella värikylläisiä ja miellyttävän näköisiä, lukuun ottamatta muutamaa selkeää Wii- tai 3DS-versiosta suoraan kopioitua tekstuuria. Myös pelin lukuisat hirviöt ovat saaneet teräväpiirto-kasvojenkohotukset.

Lähimetsästä ja muilta alueilta kaadetulla riistalla ja kerätyllä materiaalilla voidaan päivittää esimerkiksi kylän maatilaa, kalastuslaivoja tai omia varusteita. Jatkuva kylän ja varusteiden päivittäminen on tärkeää, kun pelissä etenee pidemmälle. Helppojen alkupään sienestys- ja louhintakeikkojen jälkeen päästään pian haastamaan isompia hirviöitä taisteluissa, jotka ovatkin pelin suola. Metsästettäviä tai kaapattavia petoja on kymmeniä erilaisia, joista noin puolet ovat uusia Wii-versiota aiemmin pelanneille. Suurimpaan osaan uusista hirvityksistä pääsee kuitenkin käsiksi yksinpelissä vasta pääjuonen jälkeen. Isomman monsterimäärän myötä myös tehtävien ja kerättävien tavaroiden määrä on vähintään tuplaantunut Wii-versiosta, joten uutta pelattavaa piisaa myös vanhoille veteraaneille.

Hirviöiden kaataminen ei ole mitään helppoa puuhaa, sillä ne lyövät huonosti valmistautunutta metsästäjää lujaa, ja kolmen kuoleman jälkeen tehtävän joutuu aloittamaan alusta. Välillä hirviöiden voittaminen voi olla niin vaikeaa, että kannattaa vain suosiolla opetella hetki hirviön liikkeitä ja suunnitella oman väistöliikkeensä ja iskunsa niiden mukaan.

Myös varusteiden päivitys korostuu isoja monstereita kohdattaessa: pidemmälle päivitetyillä metsästyspanssarilla voi ottaa enemmän osumaa ja voimakkaammalla aseella hirviöt kaatuvat nopeammin. Kohtaaminen tietyn hirviön kanssa jää kuitenkin harvoin yhteen kertaan, sillä yhtä ja samaa hirviötä joutuu usein pieksemään monta kertaa jonkin tietyn panssarin tai aseen päivityksen vaatiman monsterin ruumiinosan takia.

Taistelukontrollit tuntuvat aluksi ehkä hieman liian monimutkaisilta, mutta ne oppii muistamaan muutaman metsästysreissun jälkeen hyvin. Hahmon liikkeet muuttuvat kuitenkin eri aseluokkaa käytettäessä, esimerkiksi raskaan Great Sword -pelaajan liikkeet ovat hitaita mutta oikein ajoitettuna voimakkaita, kun taas Dual Blades ja Sword & Shield -pelaajat käyvät monstereiden kimppuun vikkelämmin. Kun tietää mihin kaikkeen oma aseluokka kykenee, hoituvat myös tehtävät helpommin.

Liikkeiden suorittamisen tai kameran kääntelyn kanssa ei ollut Wii U:n GamePadin kanssa minkäänlaisia ongelmia. GamePadin näytölle saa laitettua kätevästi esimerkiksi metsästysalueiden kartat, omat mukana olevat varusteet tai vaikka hahmon energiapalkit piiloon TV-ruudulta. GamePad toimii myös oivana näppäimistönä. Capcom on luvannut tuovansa päivityksellä mahdollisuuden pelata peliä pelkästään GamePadilla vielä tänä keväänä. Peli tukee myös Wii U:n Pro-ohjainta ja Wii Remoteen liitettävää Classic Padia, joten jokaiseen käteen löytyy varmasti sopiva ohjain.

Kun yksinpelissä on saanut kerättyä mielestään hyvät varusteet, tai jos hirviöiden hakkaaminen alkaa tuntua tylsältä, kannattaa suunnata moninpelin puolelle. Yllättäen Monster Hunter 3 Ultimaten ja Wiin Tri:n verkkomoninpelit eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Heti ensimmäinen ero nähdään moninpeliin siirtymisessä: Wii-versiossa sinne mentiin tylsähköstä valikosta kun taas Ultimatessa puhutaan ensin Moga-kylän uudelle laivastokollille.

Verkkopeli toimi jo Wiillä hyvin, mutta Ultimatessa sitä parannetaan melkein joka osa-alueella. Serverivalikkoa on yksinkertaistettu, viestien lähettäminen kavereille onnistuu nopeammin kuin ennen ja lataustaukoja on minimoitu. Pelaajille voi myös lähettää omia kiltakortteja, joista näkee muun muassa eri aseluokkien käyttökokemuksen sekä mitä hirviöitä on kaatanut ja kuinka nopeasti.

Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut verkkopelin omassa aulassa, joka on vedetty täysin uusiksi. Verkkopelaajia on selvästi ajateltu, sillä uudesta aulasta voi hoitaa myös offline-kylän asioita, kuten maatilaa ja kalastusveneitä, käymättä itse ollenkaan yksinpelin kylässä. Kylän tilan näkee myös koko ajan GamePadin ruudulla.

Verkkomoninpelissä ei ole kunnollista juonta, vaan tarkoituksena on vain tehdä metsästystehtäviä, jotka eivät ole täysin samoja kuin yksinpelissä, ja edetä hunting rankissa ylöspäin, jolloin aukeaa uusia, vielä vaikeampia tehtäviä. Mikäli haluaa kohdata nettipelin loppupuolella avautuvat piinallisen vaikeat monsterit, voi verkossa joutua kuluttamaan jopa satoja tunteja aikaa.

Tunnit kuitenkin kuluvat nopeasti moninpelin tuoreuden ja koukuttavuuden ansiosta, ja hyvässä neljän hengen metsästysporukassa riittää taatusti hauskoja tilanteita. Moninpelin tehtäviä voi suorittaa myös paikallisesti yksin tai pelin 3DS-version omistavien kavereiden kanssa. Wii U:lla aloitetun pelin tallennustiedot voidaan myös siirtää 3DS-peliin ja päinvastoin, jolloin peliä voi jatkaa missä vain. Itse en kyseistä ominaisuutta voinut kokeilla, mutta se kuulostaa todella kätevältä ja on saanut paljon kiitosta monilta pelisarjan faneilta.

Monster Hunter 3 Ultimate on loppujen lopuksi toistaiseksi pisimmälle kehittynyt ja eniten pelattavaa sisältävä lännessä julkaistu sarjan peli. Capcom on tehnyt pelin käyttöliittymään paljon pieniä uudistuksia, jotka selkeyttävät ja helpottavat peliä sekä veteraaneille että vasta-alkajille. Uusia pelaajia ajatellen esimerkiksi kaikki aseluokat ovat heti kokeiltavissa, ja yksinpelin alussa jaetaan ilmaisia resursseja, joilla pääsee hyvin alkuun kylän kehittämisessä.

Yhteenveto

Sarjan muita pelejä pelanneille Ultimaten perusmekaniikka on tuttu, mutta Wii-versiosta lähes muuttumaton yksinpeli tulee pienenä pettymyksenä. Toimiva moninpeli ja valtava määrä erilaisia uusia monstereita, panssareita ja aseita tuovat kuitenkin paljon uutta tekemistä ja auttavat antamaan paljon anteeksi. Mikäli kaipaa haastetta ja satoja tunteja pelattavaa, kannattaa Monster Hunter 3 Ultimatelle antaa mahdollisuus, eikä kannata hermostua, vaikkei peliin heti pääsisikään täysin mukaan.

Hyvää:
– Paljon tekemistä
– Paranneltu verkkopeli
– GamePadin hyötykäyttö

Huonoa:
– Liian tuttu Wii-veteraaneille
– Oppiminen vie aikansa