Paras videopelimusiikki -äänestys
- Viestiketjun aloittaja Kraidi
- Aloituspäivämäärä
Tervetuloa Fintendoon!
Fintendo on suomalaisten Nintendo-pelaajien keskustelupaikka.
- Status
- 12.4.2017
- 284
- Staff
- #204
Viikon olin mökkihöperöityneenä ilman omaa internet-yhteyttä, mutta siltikin korviini kantautui surusanoma Theme of Lauran putoamisesta. Harmillisen kova ottelupari oli joka tapauksessa ja kummatkin ansaitsevat kunniaa päällensä.
Nykyisistä ääni Dire Dire Docksille (miksiköhän tämä nimi on yleisempi kuin kappaleen ensimmäinen esiintymispaikka eli Jolly Roger Bay?) aikalailla samoista syistä miksi en aikaisemminkaan antanut Staff Rollille ääntä. Dire Dire Docksilla on selkeämpi oma identiteetti ja sattuu olemaankin pirun hieno ja rauhoittava kappale, ja tapa kuinka kappale puhkeaa lopulliseen kukkaansa hiljalleen on erityisen kaunis.
Nykyisistä ääni Dire Dire Docksille (miksiköhän tämä nimi on yleisempi kuin kappaleen ensimmäinen esiintymispaikka eli Jolly Roger Bay?) aikalailla samoista syistä miksi en aikaisemminkaan antanut Staff Rollille ääntä. Dire Dire Docksilla on selkeämpi oma identiteetti ja sattuu olemaankin pirun hieno ja rauhoittava kappale, ja tapa kuinka kappale puhkeaa lopulliseen kukkaansa hiljalleen on erityisen kaunis.
Nimi oli muodossa Dire, Dire Docks pelin virallisella soundtrackillä Amerikassa ja Euroopassa, joten se on yksinkertaisesti kappaleen virallinen nimi. Tosin Japanissa kappaleen nimi on "Water".
Hynät/Rahat & Ruplat
Adamantiumluuranko
- 7.5.2017
- 140
Korjasin vaan vähän.
- 12.4.2017
- 284
- Staff
- #211
Huippupari jälleen, mutta vaikka Time's Scaria kovasti arvostankin niin Tree of Life: Roots löi ja lyö niin lujaa, että painitaan jo samassa sarjassa kuin kaikkien aikojen suosikkipelibiisini. Rakastan kappaleen kontrastia viattoman leikkisän ja upeasti rakennettujen mahtipontisten kliimaksien välillä, mitkä näin vain vahvistavat toisiaan ja luo hyvin voittoisan lopullisen tunnelman. Instrumentit ovat myös hyvin harkittuja ja näiden omalaatuinen yhdistelmä tekee kappaleesta hyvin tunnistettavan ja omanlaisensa, minkä kaiken kruunaa lopun kello, joka ei ole koskaan tuntunut olevan niin kotonaan kuin mitä se nyt on. Jylhä ja toiveikas melodia on saavuttanut itselleni unohtumattoman statuksen ja lienee ainoita kappaleita, jonka jäämisestä päähän soimaan olen vain iloinen.
Tree of Lifelle pakko antaa myös täältä kunnianosoitus. Yksi positiivisemmin yllättäneitä uusia kappaleita tässä äänestyksessä. Aika pitkälti voi allekirjoittaa kaiken mitä Loota tuosta jo sanoikin, joskin voisin sanoa yhden jutun lisää.
Peliä pelaamattomana henkilönä kappaleen nimestä (Tree of Life: Roots), soittimista sekä tunnelmasta tuli jo ensimmäisillä kuuntelukerroilla mielikuvat laajoista maanalaisista komplekseista ja jylhistä huoneista, jotka kiemurtelevat jonkun valtavan puun juuriston seassa kietoutuen suuremmaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi mielessäni pyörii kaikenlaisia mystisiä valoefektejä, miten luolastoa valaisee yliluonnollinen valo joita ilmassa leijuvat maagiset partikkelit emittoivat.
En sitten tiedä miten lähelle tai kauas nämä mielikuvat osuvat todellisuudesta, mutta joka tapauksessa arvostan sitä, miten tarkkoja mielikuvia tästä kappaleesta olen onnistunut luomaan vain sen välittämästä ilmapiiristä ja tuntumasta.
Tämän sanottua on suorastaan sääli, että en voinut Tree of Lifeä äänestää. Time's Scar on pitkäaikaisia suosikkejani, eikä sen asema varmaan tule ihan heti horjumaan. Pidän valtavasti kappaleista, missä on tällainen yksi ja selkeä arkki, joka rakentuu pitkän aikaa ennen huipentumaansa (Xenobladen Main Theme on toinen esimerkki kappaleesta, mikä tekee tämän hyvin). Kappale on kuin oma lyhyt tarinansa, joka pursuaa energiaa jokaisella sävelellään. Time's Scar ei ole vain taustamusiikkia, vaan se itse haluaa olla valokeilassa ja tekee kaikkensa vetääkseen huomion itseensä. Se on kokonaisuutena älyttömän hyvin kasattu: se suorittaa roolinsa erinomaisesti, eikä tee mitään turhaa. Jokaisen kuuntelukerran jälkeen voin fiilistellä hetken, ja laittaa sen sitten uudestaan soimaan ja elää kokemuksen uudestaan.
Peliä pelaamattomana henkilönä kappaleen nimestä (Tree of Life: Roots), soittimista sekä tunnelmasta tuli jo ensimmäisillä kuuntelukerroilla mielikuvat laajoista maanalaisista komplekseista ja jylhistä huoneista, jotka kiemurtelevat jonkun valtavan puun juuriston seassa kietoutuen suuremmaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi mielessäni pyörii kaikenlaisia mystisiä valoefektejä, miten luolastoa valaisee yliluonnollinen valo joita ilmassa leijuvat maagiset partikkelit emittoivat.
En sitten tiedä miten lähelle tai kauas nämä mielikuvat osuvat todellisuudesta, mutta joka tapauksessa arvostan sitä, miten tarkkoja mielikuvia tästä kappaleesta olen onnistunut luomaan vain sen välittämästä ilmapiiristä ja tuntumasta.
Tämän sanottua on suorastaan sääli, että en voinut Tree of Lifeä äänestää. Time's Scar on pitkäaikaisia suosikkejani, eikä sen asema varmaan tule ihan heti horjumaan. Pidän valtavasti kappaleista, missä on tällainen yksi ja selkeä arkki, joka rakentuu pitkän aikaa ennen huipentumaansa (Xenobladen Main Theme on toinen esimerkki kappaleesta, mikä tekee tämän hyvin). Kappale on kuin oma lyhyt tarinansa, joka pursuaa energiaa jokaisella sävelellään. Time's Scar ei ole vain taustamusiikkia, vaan se itse haluaa olla valokeilassa ja tekee kaikkensa vetääkseen huomion itseensä. Se on kokonaisuutena älyttömän hyvin kasattu: se suorittaa roolinsa erinomaisesti, eikä tee mitään turhaa. Jokaisen kuuntelukerran jälkeen voin fiilistellä hetken, ja laittaa sen sitten uudestaan soimaan ja elää kokemuksen uudestaan.
- 12.4.2017
- 284
- Staff
- #216
Olkoot siunattu Kraidin noppakäsi ja haikeat jäähyväiset Satorl Marshille.
Tuli jo edellisellä kierroksella todettua, että olen kuullut Megalovanian nähtävästi hyvinkin monta kertaa aiemmin tietämättä yhtäkään lähdettä, missä se on alunperin soinut. Kappale on ehkä vähän liian levoton, että nauttisin siitä sataprosenttisesti, mutta todella kiva energinen paketti joka tapauksessa. Gusty Garden Galaxy on kuitenkin lohkonsa kovin toista kertaa putkeen.
Tuli jo edellisellä kierroksella todettua, että olen kuullut Megalovanian nähtävästi hyvinkin monta kertaa aiemmin tietämättä yhtäkään lähdettä, missä se on alunperin soinut. Kappale on ehkä vähän liian levoton, että nauttisin siitä sataprosenttisesti, mutta todella kiva energinen paketti joka tapauksessa. Gusty Garden Galaxy on kuitenkin lohkonsa kovin toista kertaa putkeen.
Kyllä Satorlin postanneena harmittaa, että meni äänestys ohi täysin itseltäni. Olisivat kohtalon avaimet olleet sopivasti käsissäni, mutta eipä voi mitään. Ei tuo Castlevania-kappalekaan huono ole.
Arpapeleistä innostuneena päätin itse toteuttaa tämän lohkon kohdalla samaa menettelyä, sillä molemmat kappaleet ovat sietämättömän hyviä. Elämä on brutaalia Gusty Gardenin kannalta, sillä fifty-fifty meni tällä kertaa Undertalelle. Kävi lohkossa kuitenkin mitä tahansa, ei jää paha maku suuhun, koska kuten sanottu, molemmat ovat todella mainioita.
Arpapeleistä innostuneena päätin itse toteuttaa tämän lohkon kohdalla samaa menettelyä, sillä molemmat kappaleet ovat sietämättömän hyviä. Elämä on brutaalia Gusty Gardenin kannalta, sillä fifty-fifty meni tällä kertaa Undertalelle. Kävi lohkossa kuitenkin mitä tahansa, ei jää paha maku suuhun, koska kuten sanottu, molemmat ovat todella mainioita.
- Status