Monster Hunter Rise

[Norsukampa]

Kauan aikaa tuli Capcomia parjattua siitä että legendaarinen pelitalo (henkilökohtainen suosikkini) ei Nintendon hittikonsolille pahemmin panosta anna, vaikka rahaa olisi helposti printattavissa mielin ja määrin. Kun kaikki teknisesti mahdolliset ja mahdottomat (Resident Evil 7:n hirveä striimiversio) Resident Evil -käännökset oltiin jo saatu laitteelle, räjäytti Capcom pankin julkistamalla sen ehkä jopa tämän hetken isoimman tittelinsä Switch-yksinoikeutena. Monster Hunter World toi Capcomin perinteikkään areenatoimintapelisarjan vihdoin ja viimein massojen suosioon, ja Monster Hunter Rise näyttää konsolieksklusiivisuudestaan huolimatta jatkaa sitä.

Monster Hunter World repi tehoja irti muutaman viikon päästä ex-nykykonsoleista kutsuttavista laitteista, joten jännää on nähdä miten pieni ja piskuinen hybridikonsoli suoriutuu RE-pelimoottorin haasteista? Kehitystiimi on kovasti vakuuttanut että pelin jo liki kolmevuotiseksi paisunut kehitystyö, on tuottanut sen verran hedelmää että tasaisen 30fps kanssa pääsisivät metsästäjät toteuttamaan itseään pelin aikana, ja vaikka se nyt ei olekaan ihan sitä Worldin pehmeyttä ja sulavuutta, luulisi kovimmillekin puristeille kelpaavan kunhan homma pysyy vaan tasaisena.

Mitä kaikkea uutta sitten MHR sisältää? Onhan kyseessä kuulemma ihan uusi lisäys pelisarjan ns. päälinjastoon joten jotain uusia juttuja on varmasti luvassa?

Isoin ja näkyvin uudistus on ennakkomateriaalien perusteella Wirebug-nimeä totteleva ötökkä, jota pelaaja voi eläinrääkkäyksenkin uhalla käyttää mielin määrin flengailutarkoituksessa. Pelin tälläkin kertaa täysin saumattomat metsästysalueet ovat tällä kertaa ottaneet askeleen kohti Calamity Ganonin autioittamaa Hyrulea, ja pelaajalla on samoiltavanaan isoillakin korkeuseroilla varusteltuja taistelutantereita, joissa käytännössä voit mennä sinne minne vaan katsekin yltää. Wirebugia ei voi ihan mielin määrin spämmäillä, vaan sen käyttö on semi-rajattua, ja näin ollen sen oikeaoppinen käyttö vaatii myös pientä ajatustyötä. Maailman yhdestä kovimmista telkkarisarjoista nimensä ammentava ötökkä, tuo myös mukanaan täysin uusia aspekteja taisteluun, ja vaikka ei "vieläkään" saada sarjaan uusia asetyyppejä, ovat kehittäneet luvanneet että "lankaötökän" myötä jokainen aselaji tulee saamaan huiman määrän uutta sisältöä. Dual Blades -miehen sydäntä tämä tieto uudesta akrobaattisemmasta lähestymistavasta lämmittää kuin lemmikkikoiran iloinen juokseminen ovelle vastaan kun tulet töistä kotiin. Lemmikkikoirista kun päästiin puhumaan...

Palico-kissojen valtakausi on virallisesti ohi, kun metsäretkelle saa mukaansa tällä kertaa myös Palamute-koiran. Homma on vedetty näiden elikkoapurien puolesta täysin suoraksi mutkien osalta, ja kisumirrit toimivat jatkossa pelkkinä support-tyylisinä apureina, kun taas piskit auttavat parhaansa mukaan myös taistelussa. Kissahenkisille pahoittelut, mutta koiralla pääsee myös ratsastamaan ja kiipeilemään helposti pelin lukuisilla seinillä, joten eiköhän selvästi Duck Huntin rakkia yhteistyökykyisempi tapaus lähde mukaan taisteluihin noin yhdeksän kertaa kymmenestä?

Entäs sitten ne ns. pääosan esittäjät? Uusia hirviöitä on esitelty neljä kappaletta, joista yksi on pelin kansikuvahirviöksi valittu Magnamalo (kuvassa alavasemmalla). Kyseinen mörrimöykky oli näköjään niin fotogeeninen että sille tehtiin jopa oma Amiibo. Luvassa on vielä lisää metsästettävää uusien, kuin myös palaavien tuttavuuksien muodossa.

Tähän voisi kirjoittaa vielä noin about 100 000 sanaa siitä miten ihanaa kamaa peli tulee olemaan ja miten hypeissäni olen pelistä. Säästelen kuitenkin merkit siihen keskusteluun joka toivottavasti irtoaa tähän ketjuun.

 

[Mauno]

Magnummolo ja ne muut reskinnatut vanhat monsut eivät juuri sytyttäneet. Amiibo-valinnat eivät menneet aivan putkeen, sikäli kun Palico on niistä vakiintuneisuudessaan suosikki vaikka vihaan niitä kissoja aktiivisesti. Mutta voi pojat, olen kyllä innoissani kun monhunia tarjoillaan. Toivottavasti nettipeli toimii hyvin.

 

[Genkku]

Lokalisaatiotiimille handshaket Palamuten nimestä.

 

[Manne]

MH-fanina viimeisin Partner Showcase ansaitsi ehdottomasti GOAT-statuksen, vaikka Stories 2 ei samalla tavalla sytytäkään, kuin ns. kunnon Monster Hunter. Hirveästi ylimääräistä pelikuvaa tai lisäinfoa en ole tutkiskellut, mutta lyhykäinen traileri jätti pelistä positiivisen kuvan, ja pitkähkö kehitysaika tuskin on huono asia.

Vaikken Worldia/Icebornea olekaan pelannut, vaikuttaisi siltä, että Wirebug jatkaa Worldin ja Icebornen Clutch Clawin luomaa dynaamisempaa linjaa, mitä itse metsästyksiin tulee, ja aseissa on varmasti reippaasti uutta ja ihmeellistä opeteltavaa. Itselleni mielenkiintoisin aihe Wirebugiin liittyen on se, onko öttiäisen käyttö taistelun aikana lisä vai pakote, mistä jälkimmäiseen muuan veteraanin mukaan Clutch Claw kuuluu sillä oletuksella, ettei halua käyttää joka huntilla 5-10 minuuttia ylimääräistä. Kuitenkin traileri jätti sellaisen kuvan, että Wirebug olisi enemmän lisätyökalu ilman suurempaa väkinäisyyttä, vaikka varmasti jotkin aseluokat, kuten (gun)lance hyötyvät muita enemmän Wirebugin tuomasta lisäliikkuvuudesta, ja toivon mukaan ötökkä on työkalu moniulotteisempaan hunttailuun, toisin kuin minulle liki kaavamaiseksi esitelty Clutch Claw. Kiinnostaisi ohessa joltakulta Icebornea enemmän pelanneelta kuulla, ovatko mietteet CC:stä samankaltaiset, kuin mitä olen kuullut.

Palamutet ovat avoimesti tunnustavalle koirat>kissat-ihmiselle mitä mainioin lisä, toisaalta en ole kummemmin koskaan AI-kumppaneista välittänyt. Varsinkin GU:ssa Prowlerit skaalattiin niin kehnosti G-rankille, että kerran kun kissoja oli mahdollisuus ohjata itse, pelkkä damagepuoli jätti niin paljon parantamisen varaa, että monipuolisuudestaan huolimatta suhtautumiseni kissoja kohtaan ei ainakaan parantunut. Kuten Wirebuginkin kohdalla, mitä enemmän vaihtoehtoja huntteihin, sen parempi(?). Nostalgiannälkään olisin kelpuuttanut Shakalakatkin, mutta mekaanisesti ne eivät ole juuri kissoja kummoisempia, joten otan koirakaverit rinnalleni avosylin vastaan.

Maailma vaikutti ainakin ensialkuun ennen kaikkea kauniilta, mutta myös hyvin toteutetulta, mikäli luonnossa ninjailu ei käy tunnin jälkeen vanhaksi ja performanssipuoli pysyy luvatunlaisena, mutta en toisaalta ihmettelisi, jos nettipelissä tapahtuisi ekstraräiskeen takia framedroppailua. Muutoin olen suht luottavainen nettipelin suhteen, sillä kaikissa pelaamissani MH:issä se on toiminut, etenkin peilaten 1st party-nettipeleihin Splatoonia lukuun ottamatta, todella kelvollisesti. Esitellyt monsterit eivät niin säväyttäneet, mutta toivon mukaan rosteri on kokonaisuudessaan riittävän monipuolinen. Ultimate-osien myötä hirviömäärät lähtivät sen verran käsistä, että pienempi rosteri pitkästä aikaa on oikein tervetullut, mikäli endgamessa on mielekästä metsästää useampaa kuin kahta, kolmea hirviötä. Nettipelin HP-skaalautumisesta alustavat peukut itseltäni, vaikka kokemusta ei tästäkään ole.

Sekalaisia, lyhyempiä mietteitä: en olettanut uutta asetta, mutta samanaikaisesti olisin toivonut etenkin Tonfan paluuta, kun pelin teema osoittautui suht itävaikutteiseksi, kenties Wirebugin tuomat lisämahdollisuudet vanhoissa, tutuissa aseissa täyttävät tätä aukkoa. Amiibot? Ihan sama, kunhan niiden taakse ei kätketä mitään oleellista tai siistiä. G-rankin puute nykytiedon valossa? Ehkä uhka, ehkä mahdollisuus. Kunhan eivät vuoden päästä julkaise Rise Ultimatea tms., vaan hoidettaisi homma, kuten Icebornenkin kohdalla, mikäli G-rank peliin sattuisi päätymään. Maksuttomat DLC:t ja ei-aikalukitut eventit? Kyllä kiitos! Kuulemma oikean kielen ohella mahdollisuus saada ääninäyttely MH:n höpöhöpökielellä? Sure, why not.

Ehkäpä tuossa oli riittävästi diibadaabaa ja mietteitä näin ensialkuun pelistä. Uutta MH:ta odottaa aina vesi kielellä, niin nytkin.

 

[Norsukampa]

Uutta traikkua, uusia hirviöitä, paras joululahja, itselle tammikuussa myös paras synttärilahja pelattavan demon muodossa... oi tätä onnea!

Mitä trailerista kävi ilmi:

- Hubikylä on aivan hemmetin hieno
- Eräs sangen rasittava silmätön ja naamaton sähköhirviö on tekemässä paluuta kehiin
- Pari uutta hirviötä omaavat leviathanien ja fanged beastien luurangot, joka avaa mahdollisuuksia samanlaisten mörköjen pelissä olemiseen
- Pelistä löytyy eräänlainen tower defense -moodi
- Hahmojen ääntelyitä ei tule hullukaan pitämään päällä

En ole uskovaista sorttia mutta olen rukoillut joka ilta että pelin nettikoodi olisi mieluummin Mario Kart 8 Deluxen, kuin Smash Ultimaten tasoa. Tammikuun demo toivottavasti sisältää moninpelin jotta Capcom näkee hieman montako uutta läppäriä pitää laittaa siivouskomeroon pöhisemään servuiksi?

 

[Manne]

Mainiohan tuo traileri oli, kiva myös nähdä vanhoja tuttuja sekä kartan että hirviöiden muodossa. Toivottavasti Wroggin myötä cowboy-settikin tekee paluun. Edelleen ihmetyttää, miten hyvältä peli näyttää Switch-peliksi.

Btw, lisämatskusta kiinnostuneille Monster Hunterin virallinen YT-kanava aloitti ase-esittelyt, joita ilmeisesti lisäillään asepari kerrallaan lähiaikoina, tällä hetkellä julkaistuna on jouska ja dualit. Pätkät ovat noin minuutin mittaisia, ja esittelevät hieman aseiden uusia erikoiskikkoja.

 

[Norsukampa]

Monster Hunterin virallinen YT-kanava aloitti ase-esittelyt, joita ilmeisesti lisäillään asepari kerrallaan lähiaikoina

Erityisen paljon kiinnosti että mitä nyt tapahtuu Insect Glaivelle kun sen isoin viehättävyys ja voimavara (ilmaan pääseminen) löytyy pelistä vakiona kaikissa asetyypeissä? Aika laimeaksihan tuo jätti, mutta Capcomia lähellä olevat syväkurkut ovat jo ehtineet rauhoitella raivostuneita ötökkökeppeilijöitä sanomalla että kaikkea ei aseista olla todellakaan vielä nähty.

Oma suosikkini (Dual Blades) ei nyt mitään kovin hätkähdyttävää ainakaan näiden aseklippien perusteella osakseen saanut mutta Hunting Horn ja Switch Axe näyttivät kyllä siltä että tulevat varmasti saamaan uusia pelaajia mukaansa. Itsehän kuulun siihen pakkomielteiseen koulukuntaan että asetta ei noin vaan aloittamisen jälkeen vaihdeta, ja aina tulee silti mehusteltua kuinka siistiä olisi käyttää sitä ja tuota asetta uuden Monster Hunterin kanssa, mutta Risen kanssa aion ihan aikuisten oikeasti siinä 300-500h Dual Blades -grindailun jälkeen kokeilla jotain muitakin aseita... vannon kautta kiven ja kannon.

Eniten asevideoissa ihastutti tuttujen hirviöiden hienovarainen peliin tuominen, sekä tietty armorien ja aseiden designit jotka jo nyt olivat valovuosia Worldin mielikuvituksettomia tylsyyksiä edellä.

 

[Mauno]

Minua alkoi noiden ase-esittelyvideoiden myötä houkuttaa Switch Axen kokeilu, hauskan näköistä menoa.

En ole SA:a vakavasti ikinä kokeillut vaan tyytynyt hammer, dual blades, great sword ja hunting horn -peleihin. Se on kyllä Monster Hunterissa iso viehätystekijä, että jokainen aselaji on kuin oma pelinsä strategioineen. Isot ja kertalyönnillä paljon lämää tekevät aseet on minusta helpompi sovittaa otusten liikkeisiin kuin SnS, LS, LBG -tyyliset hernepyssyt.

 

[Norsukampa]

Tunnelmaa voi leikata veitsellä kun alle kolmen tunnin päästä eetteriin tärähtää MonHu-aiheinen Direct jossa mm. toivon mukaan ne kehittäjien sinetöityjen huulien takana pidetyt "odottakaa kun meillä on vielä pari kovempaa juttua kerrottavana" -aiheista juttua, sekä pelattavan demon ajankohta. Ehkä mukana myös juttua Stories 2:sta?

Toivon mukaan demossa olevia sudenkuoppia ehtivät vielä Capcomilla hiomaan timantin muotoon ennen julkaisua, oli kyse sitten millaisista pelaajien huomaamista epäkohdista tahansa.

 

[Garo]

Jos joku veteraani osaa arvioida, niin painottuvatko Risen demossa jotkin sarjan hyvät tai huonot puolet, ja loistavatko jotkin poissaolollaan? Ehdin jo testata useimpia aseita ja murjoa molemmat monsut, mutta olen vieläkin vähän kahden vaiheilla, että ostanko vai enkö. Köyhän miehen MH:ta Dauntlessia tuli pelattua päälle sata tuntia, mutta siihen verraten Rise viehättää nyt lähinnä nopeammilla latausajoilla (tiedä sitten lopullisesta versiosta) ja kiinnostavammalla kenttäsuunnittelulla.

 

[Tingle]

Samaa vanhaa tämä on. Hirviöillä pelaaminen oli hauska jippo, toivottavasti sille on oikeasti käyttöä lopullisessa pelissä.

 

[Genkku]

Jos joku veteraani osaa arvioida, niin painottuvatko Risen demossa jotkin sarjan hyvät tai huonot puolet, ja loistavatko jotkin poissaolollaan?

Lyhyesti voisi sanoa, että jatkaa Worldin linjaa Switchin ehdoilla. Paljon paremman näköinen kuin Generations Switchillä. Itse pidin suuresti Worldin lataustauottomista kartoista ja siitä ettei hakkuja ja whetstoneja tarvitse enää kantaa erikseen. Mahdollisuus teroittaa kirvestä ja napsia rohtoja naamariin koiran (paras asia) selässä ansaitsee myös peukun. Vaikka käsikirjoitus ei olisi taaskaan kummoinen, tekee ääninäyttely tarinan seuraamisesta kiinnostavampaa.

Rise vaikuttaa ainakin demon perusteella erittäin tekniseltä ja vaihteeksi vähän enemmän haastetta tarjoavalta peliltä. Rathian oli aikamoinen tankki ja ainakin Mizutsunen hyökkäyksiä on puheiden mukaan nopeutettu. Wirebug on iso juttu taisteluissa ja sen ulkopuolella, se mahdollistaa aikamoisen Spiderman-liitelyn ja seiniä pitkin juoksemisen. Ilmeisesti liikkeitä voi avata varsinaisessa pelissä enemmänkin. Hunting Horn on rikki.

Monster trackingia (jälkien haistelua) ei demossa näkynyt. Toisaalta ihan kiva, jos Risessä ei tarvitse etsiä Nergiganten varpaankynsiä 5 questia putkeen.

Samaa vanhaa tämä on. Hirviöillä pelaaminen oli hauska jippo, toivottavasti sille on oikeasti käyttöä lopullisessa pelissä.

En oikein syttynyt tälle vielä. Mountin ehtii saada kerran tai kaksi questissa, eikä se vaikuttanut erityisen tehokkaalta. Mutta jos voin ratsastaa endgamessa jäniksellä Deviljhoa vastaan...

 

[Norsukampa]

Jos joku veteraani osaa arvioida, niin painottuvatko Risen demossa jotkin sarjan hyvät tai huonot puolet, ja loistavatko jotkin poissaolollaan?

Vähän niin ja näin mutta ainakin omissa silmissäni (pelannut sarjaa ihan vakavissaan kakkososasta asti keskimäärin 250h per uusi julkaisu) Rise on reilusti plussan puolella. Worldiin ja Iceborneen tuli upotettua tunteja enemmän kuin avoliitto melkeinpä sallii, ja sen graafista loistoa ja sulavuutta toki tuli hieman ikävä kun katseli demossa pelattavan kentän kallioseinämiä, mutta siinä se isoin miinus (ja sekin vain miinus jos sattuu olemaan kultasilmäinen visuaalisen suhteen).

Worldista kuitenkin puuttui paljon niitä asioita miksi Monster Hunteriin itse aikoinaan ihastuin. Anteeksiantamaton haaste, monipuoliset ja mielikuvitukselliset päätähdet, näiden päätähtien tähteistä askarrellut hienot armorit sekä aseet, sekä pelaajan kädestä pitämisen puuttuminen. Nyt ainakin tuntuu siltä että Risessä on osittain palaamassa takaisin ensiksi mainittu, toden totta palaamassa takaisin kaksi keskimmäistä kohtaa, ja ehkä ei niin paljoa tuo viimeinen kohta.

Itselleni pelissä (demossa) on parasta tähän mennessä ollut kaikin puolin ketteryys. Ketteryys tarkoittaa tässä asiayhteydessä siis ihan kaikkea aina taistelun monipuolisuudesta oman hahmon liikkumiseen taistelun ulkopuolella, ja myös tekniseltä kantilta sillä latausajat ja nettikoodi tuntuvat olevan priimaa. Vanhat aseet saavat lankaötökän myötä ihan uutta syvyyttä ja eloa, ja fiilis on tismalleen sama mitä monen vuoden Dark Souls -pelailujen jälkeen oli kun Sekiroa pelasi ensimmäistä kertaa. Myös tämä wannabe-BOTW -aspekti on erittäin hieno. Ainakin soolona questeja pelaillessa sitä mielellään tutkisi hieman nurkkia parempien buffauksien ja apuvälineiden sekä lootin osalta, ja nyt kun periaatteessa voi liikkua melkein ihan mihin vaan mikä ruudulla näkyy, tulee tästä erittäin mielenkiintoista valmiissa pelissä. Tuskin maltan odottaa niitä hetkiä kun menet suorittamaan jonkun perinteisen "Tapa viisi Kelbiä" -nössöilytehtävän, päätätkin tutkia hieman paikkoja ja törmäät yllättäen aivan puskista johonkin äärimmäisen kovaan mörrimöykkyyn.

En oikein syttynyt tälle vielä. Mountin ehtii saada kerran tai kaksi questissa, eikä se vaikuttanut erityisen tehokkaalta. Mutta jos voin ratsastaa endgamessa jäniksellä Deviljhoa vastaan...

Itse en ole vielä päättänyt pidänkö tästä uudesta mountista vanhaa tyyliä enemmän vai en, johtuen lähinnä siitä että en tiedä tykkäsinkö lopulta siitä vanhastakaan mountista vaiko en? Se että mountien käyttökerta on nyt rajallinen, on mielestäni kiva asia koska se randomius (vaikka onhan siitä varmaan olemassa joku väitöskirjan sivuille päätynyt monivuotinen tutkimus miten ja milloin vanha mount aktivoitui?) vähän vei sitä terävintä kärkeä pois vanhasta mountista, mutta toisaalta vanhan mountin "minipelimäinen" tekeminen oli kivempaa kuin tämä uusi staattinen nappien painelu.

MHR on myös eka peli jossa saatan rikkoa verivalaani sen suhteen että tallennuksessa on vaan yksi asetyyppi käytössä ja siinä se. Demossa olen eniten pitänyt hauskaa rakkaiden Dual Bladesieni kanssa, mutta myös Great Sword on taas löytänyt tiensä sydämeeni. Ne kaksi tulee varmaan olemaan valmiissa pelissä ne kaksi pääasettani, Dual Blades nyt totta kai satavarmasti.

Värilasit silmillä uskallan veikata että itselleni aika vahva GOTY-ehdokas tämä tulee olemaan.

 

[Rush]

Itse en ole vielä päättänyt pidänkö tästä uudesta mountista vanhaa tyyliä enemmän vai en, johtuen lähinnä siitä että en tiedä tykkäsinkö lopulta siitä vanhastakaan mountista vaiko en? Se että mountien käyttökerta on nyt rajallinen, on mielestäni kiva asia koska se randomius (vaikka onhan siitä varmaan olemassa joku väitöskirjan sivuille päätynyt monivuotinen tutkimus miten ja milloin vanha mount aktivoitui?) vähän vei sitä terävintä kärkeä pois vanhasta mountista, mutta toisaalta vanhan mountin "minipelimäinen" tekeminen oli kivempaa kuin tämä uusi staattinen nappien painelu.

Ajattelin ainakin aluksi, että tämä uusi mount-mekaniikka on vähän hölmö. Käytännössä sillä saa hirmuisen kasan damagea monsteriin ilman riskiä metsästäjälle, ratsastusminipeli on tylsä, ja koko homma näyttää aika typerälle. Mountin aikaansaaminen kerran taistelussa ei myöskään ole erityisen haastavaa; sen saa ihan normaalisti pelaamalla ja olettaisin että melkein millä tahansa aseella kiitos Wirebugin. Mutta toisaalta kun muistelen MH4:n mount-mekaniikkaa, niin sen ainoa etu on mahdollisesti lyhyempi kesto (=ajansäästö). Että eipä tuo mounttaus koskaan ole ollut erityisen hyvä mekaniikka, joten rupesin antamaan Riselle anteeksi.

Rise vaikutti demossa tehdyn muutaman huntin perusteella ihan kivalle pelille. Kaikki mielekkäimmät muutokset liittyivät pelitahdin parantumiseen sekä ajan säästämiseen. Näihin lukeutui mm. Wirebugin mahdollistama ukemi (tai tech roll), Palamutella ratsastamisen aikana esineiden käyttö, sekä latausikkunoiden puute. Myös Wirebugin mahdollistama yleinen ketteryys on aika jees. Seurauksena voi toki olla, että karttojen suunnittelua ei tule juuri kunnioitettua muuna kuin freeflow esteratana, koska niin monia maaston ominaisuuksia voi nyt vain kiertää. Mutta näin grindauspainotteisessa pelissä otan silti mielelläni elämänlaatua nostavan liikkuvuuden ja ajansäästön. Tuntuu hyvälle ettei tarvitse pysähtyä paikoilleen juuri mistään syystä.

Annetuista kehuista huolimatta ei tätä peliä silti tule hankittua. Iskee yksinkertaisesti elämän tosiasiat eli ajan puute vastaan. Ei minulle mahdu mitenkään Monster Hunter kalenteriini, paitsi ehkä jos ottaisin lopputilin työpaikalta...

 

[Norsukampa]

Annetuista kehuista huolimatta ei tätä peliä silti tule hankittua. Iskee yksinkertaisesti elämän tosiasiat eli ajan puute vastaan. Ei minulle mahdu mitenkään Monster Hunter kalenteriini, paitsi ehkä jos ottaisin lopputilin työpaikalta...

Tämä on asia joka itseänikin on alkanut huolettaa. Kaikki 3DS:n Monster Hunterit sai vedettyä puoleen tuhanteen tuntiin helposti pitkin maailmaa levinneiden työreissujen ansiosta jolloin yksin lentokoneessa, hotelleissa ja lentokentillä sai rellestää menemään ilman paremman puoliskon nipottamista. Worldin aikana asuttiin jo kotisuomessa ja siihen laitetut about 500h oli aika ajoin pienen tuskan takana mutta ihan hyvässä hengessä kuitenkin koska hän tykkäsi jännittää vieressä kun hakkasin neljän metsästyskaverin kanssa päätä ja ohjainta seinään pahimmissa myllyissä.

Nyt on perheeseen tullut yksi ruokittava lisää joka näin totaalisessa vauvaiässä on ollut helppo tapaus mutta Risen ilmestymisen aikoihin ollaan kävely- ja leikkimisiässä joten kompromisseja on tehtävä. Julkkariviikko on onneksi jo perheen yhteiskalenterissa merkattuna.

 

[Garo]

Demossa parhaiten vedonneet Bowgunit ja Switch Axe vaihtuivat kokoversiossa Insect Glaiveen, jolla hyppely on hauskaa hommaa – ja näyttää niin coolilta, että voisin itsekin erehtyä luulemaan olevani hyvä pelaaja! Aseen Silkbind-kyvyt eivät oikein vetoa, mutta kolmas, jota en vielä ole avannut, on kuulemma hyvä.

Nyypälle Tigrex oli selkeä vaikeuspiikki, mutta siitäkin lopulta selvittiin. Tähän asti hauskimpia mätettäviä ovat olleet Tetranadon ja Bishaten.

Yksi pelin vetoavimmista ominaisuuksista oli yllättäen valokuvaus. On mukava yrittää saada otuksista otoksia, jotka näyttävät luontokirjassa kelvollisilta. Uutena juttuna hehkutetun Rmapagen puolestaan olen jättänyt vähälle, koska se on yksin niin stressaavaa, mutta ehkä siitäkin saa enemmän irti nyt kun siirtyminen moninpelipuolelle on edessä.

 

[Norsukampa]

Sata tuntia ja rapiat kellossa ja on kyllä maistunut. Tarinasta ja sen kesken jäämisestä en jaksa valittaa sillä Monster Hunterin pelaaminen tarinan vuoksi menee täysin "ihan oma syy" -kategoriaan. Hiukan liian helpon vastuksen tämä non-DLC -versio antoi ja tämä ei ole mikään piiloitsekehu vaan peli taitaa ihan oikeasti olla helpompi kuin muut Monster Hunterit kiitos Wirebugin ja anteliaamman loottisysteemin. Soolona isomman haasteen tarjosivat lähinnä ne muutamat areenamätöt jossa useampi hirviö painaa päälle, sekä HR-puolella Rathalos ja Rajang jotka eivät armoa tunteneet kun niitä vastaan lähti yksin tappelemaan.

Toivottavasti ekasta DLC:stä alkaa irtoamaan sitä sarjalle tuttua haastetta oikein olan takaa.

 

[Wilbur wals]

Tämä on ensimmäinen Monster Hunter peli itselle ja hyvin ymmärrän missä piilee sarjan vetovoima. Itse olen 2-3 monsteria päivässä päihittänyt ja päälle areena mättö. Sen verran kovaa toimintaa, että mieluusti pelaa tunnin-kaksi päivässä mutta ehottomasti tämä on ostamisen arvoinen peli tälläisen ekakertalaisenkin mielestä.

 

[Wilbur wals]

Se vaan vääjäämättä lähestyy tuo DLC:n julkaisu, joka pakottaa palaamaan pelin pariin pitkästä aikaa.

 

[Wilbur wals]

Sunbreakin julkkari lähenee. Uusi traileri julkaistu.