60 Päivän Listaushaaste

[bËst]

Day 43 – Suosikki graafinen tyylisi

Grafiikat peleissä ovat parhaimmillaan silloin, kun ne ovat hyvässä funktiossa pelimaailman kanssa sen sijaan, että olisivat vain visuaalista höttöä, joka rajoittaa pelin mahdollisuuksia. Eli irrelevantit maisemat joiden kanssa ei voi olla interaktiossa vaan ovat kentällä graafista hienoutta tuomassa, ovat yhtä tyhjän kanssa. Myös inhorealismiin pyrkivät grafiikat ovat kerrassaan ärsyttäviä ja ikävä kyllä 80% maailman peleistä pohjaa jompaan kumpaan näistä harhapoluista

Sitten on sellaisia poikkeuksia kuin Breath of the Wild, Wind Waker ja Paper Mariot. Erityisesti Paper Mariossa peli rakentuu graafisen ilmeen ympärille ja grafiikat ns. "tekevät" pelin ja leikittelevän pelin fysiikoiden kanssa. Mielestäni eniten pelikokemusta rikastuttava graafinen elementti ja selkeästi perusteltuna ansaitsee tittelin omana suosikki graafisena ilmeenäni. Kulminoin tämän vielä peliin Paper Mario The Thousand Year Door.

 

[Jonelink]

Day 44 – Suosikkikansitaiteesi

Vaikeaa oli valita sopiva, mutta sanon The Last Of Us.

 

[Tertzzi]

Day 43 – Suosikki graafinen tyylisi

Sanotaan nyt vaikka Wind Waker!

Day 44 – Suosikkikansitaiteesi

Xenoblade Chronicles X ja The Legend of Zelda Breath of the Wild!

 

[Rush]

Day 42 – Your favourite good-feel game / Suosikki hyvän tuulen pelisi

Ei minulla oikeastaan ole mitään yksittäistä peliä, jonka ääreen palaisin hyvien fiilisten vuoksi. Sanotaan vaikka että Zelda: Breath of the Wild, koska sitä on vieläkin mukavaa ja rentouttavaa pelata välillä, joskin tämä vaihe todennäköisesti menee ohi sitten kun olen tutkinut kaikki paikat ja löytänyt kaiken mitä voin. Tai ehkä siinä vaiheessa alkavat uudet läpipeluut, mutta veikkaan että kokonaan uudet pelit vaan päätyvät lautaselle siinä vaiheessa,

Day 43 – Your favourite art style / Suosikki graafinen tyylisi

Okami ja Zelda: Breath of the Wild varmaan vienevät tämän. En oikeastaan osaa päättää kummasta pitäisin enemmän. Okamin grafiikat ovat erittäin tyyliteltyjä, persoonallisia ja nättejä, mutta BotW:n puhdas, piirrosmainen ja värikäs tyyli ovat myös kaunista silmäkarkkia.

Day 44 – Your favourite box art from a video game / Suosikkikansitaiteesi

Valinta oli vaikea, mutta nukkumaankin pitäisi päästä joten sanotaan vaikka Professor Layton vs Phoenix Wright. Design ei ole mitenkään tajuntaa räjäyttävää, mutta on perustoimiva. Kuvan keskellä havaitsemme kaksi nohevaa ja hyvin pukeutunutta gentlemänniä, jotka kuuluisaan tapaansa osoittavat katsojaa sormillansa. Kasvoilla on tuimat ilmeet ja todennäköisesti he huutavat syyllistä. Ihan kuin he olisivat juuri selvittäneet, että minä söin ylimääräisen kalapuikon, jonka olin piilottanut perunamuusin sisään. Nyt jo vähän pelottaa. Onneksi se on vain kansitaide.

Day 45 – The game with your favourite concept art / Suosikki pelien kuvataiteesi

En minä tiedä joten nauttikaa vaikka tästä.

Hyvää yötä.

 

[Kuruwin]

Day 42 – Your favourite good-feel game / Suosikki hyvän tuulen pelisi

Ei minulla kyllä varsinaisesti tälläistä ole koska tuppaan liikkumaan etenpäin ja vaikka tykkäsinkin esimerkiksi siitä Animal Crossing DS:stä niin en kuitenkaan ole toista sarjanpeliä aloittanut tai mitään vastaavaa koska olen huono pelaamaan tälläisiä pelejä jotka vaativat jatkuvaa pelaamista. Jos joku vastaus on pakko antaa niin tetris mutta ei minulla sitäkään millekkään alustalle ole.

Day 43 – Suosikki graafinen tyylisi

"Cel sheidaus" näyttää parhaimmillaan todella hyvältä ja Okami HD on ehkä paras esimerkki siitä miten huikealta tuo tyyli voi näyttää.

 

[Loota]

Ai joo, olisi pitänyt aikoinaan pistää epätyydyttävimpään jatko-osaan Zero Time Dilemma, mutta jää nyt vain suolaiseksi maininnaksi.

Day 39 – The most overrated video game / Yliarvostetuin videopeli

Anteeksi jo etukäteen, mutta siinä missä Crash Bandicoot 3 on kyllä kelpo peli, se teki käännöksen tiukasti raivostuttavien minipelikenttien suuntaan ja onkin enää puoliksi se tiukka platformeri, josta tykkään. Platformauskentät on myös vähintäänkin epätasapainossa arabia ja egyptikenttiä ollessa helposti eniten ja niissä vielä suurin osa kaikesta mielenkiintoisesta sisällöstä kuten kaikki skull routet ja suurin osa gem routeista ja värillisistä gemeistä. En kykene ymmärtämään miksi tämä peli tuntuu nousevan useimmiten esiin kun puhutaan Crashin kultakaudesta samaan aikaan kun kakkonen on olemassa.

Day 40 – Your favourite trilogy in gaming / Suosikkitrilogiasi

Metroid Prime Trilogy pitää sisällään kolme huippuluokan peliä, jotka ovat kaikki korkealla kaikkien aikojen suosikkipeleissäni kakkosen viedessä sen pyhän ykköspaikan. Ja vielä ihmetellään miksi ihmiset ovat melkein kymmenen vuoden epävarmuuden jälkeen niin hypeissään yhden numeron julkistamisesta :P

Day 41 – The game you're most nostalgic for / Nostalgisin pelisi

Olen niin todella kiitollinen, että Spyro The Dragon sattui olemaan minun lapsuuteni yksi määrittelevimmistä peleistä. Peli herättää vieläkin niin lutuisen lämpimän kotoiset fiilikset joka ikinen kerta, että täyttänee jo jonkin rauhoittavan huumeen määritelmät. Leikkisää ja pirteää menoa loppuun asti ja sattuukin vielä olemaan mukavan uudelleenpelattava peli, että menee yhdeltä istumalta 100% läpi jos on muutama tunti aikaa.

Day 42 – Your favourite good-feel game / Suosikki hyvän tuulen pelisi

Tämäkin pysti menee todennäköisesti edellä mainitulle pelille sen positiivisen luonteen vuoksi, mutta annetaan pysti tällä kertaa Yoshi's Woolly Worldille, joka on toinen puhtaan hyvän ja lämpimän fiiliksen varaan rakennettu peli. Pelin itsensä katsominen on jo erityisen mieltänostattavaa, mutta onhan sen pelattavuuskin niin silkkisän hauskaa ja tasosuunnittelu oivaltavaa, että pakostakin tulee välillä korkattua kun ei kaipaa mitään muuta kuin hyvää mieltä. Soundtrack on myös mitä piilotetuin timantti (ikään kuin peli itsessäänkin ei olisi) ja tukee pelin henkeä täydellisesti.

Day 43 – Your favourite art style / Suosikki graafinen tyylisi

Menee perinteisemmistä valinnoista vähän ohi, mutta rakastan The Legend of Zelda: Oracles -saagan yksinkertaista ja kompaktia spritemaailmaa. Game Boy Colorin ja pelin ruudukkopainotuksen aiheuttamat rajoitteet tuottavat mitä ilmeikkäimpiä ja persoonallisimpia ratkaisuja konseptitaiteen kääntämisessä pieneksi Zelda-henkiseksi pikselikasaksi.

Day 44 – Your favourite box art from a video game / Suosikkikansitaiteesi

Lutuisia värikkäitä taskuhirviöitä jylhästi asetellussa kuvassa aiheuttamassa massiivisia seikkailuhimoja, sign me in.

Day 45 – The game with your favourite concept art / Suosikki pelien kuvataiteesi

En tiedä miksi en myös kirjoittanut suomennettuun otsikkoon konseptitaidetta, mutta sitä se joka tapauksessa meinaa. Anyways, Splatoonin viralliset töherrykset ovat aivan omassa luokassaan tyyliltään ja persoonallisuudeltaan, mikä näyttäisi jatkuvan myös vahvasti Splatoon 2:n kohdalla.

 

[Jonelink]

Day 45 – Suosikki pelien kuvataiteesi

Ei varsinaisesti kuulu mihinkään peliin, mutta fani on onnistunut tekemään tästä upean taiteen. Itse tykkään.

 

[Tertzzi]

Day 45 – The game with your favourite concept art / Suosikki pelien kuvataitee

Dark Souls Trilogia!

 

[Mauno]

Day 42 – Suosikki hyväntuulenpelisi
Hee, luulen että Wii Party U on aika hyvänmielenpeli, vaikka olen sitä vain kerran pelannut. Tuurivoitot kavereiden kustannuksella ja kasuaali pelaaminen saa aina hyvälle tuulelle.

Day 43 – Suosikki graafinen tyylisi
True weeaboona vastaan Muramasa the Demon Blade.

Day 44 – Suosikkikansitaiteesi

Day 45 – Suosikki pelien kuvataiteesi
En ymmärrä oikein kysymystä, kuva liittyy ja on vaikka vastauskin vaikkei erityisen mietitty sellainen.
http://midna01.deviantart.com/art/chibi-link-98224996

 

[Kraidi]

Olen sen verran jäljessä jo näistä, että taidan vain nautiskella enää muiden hienoista kertomuksista. Yksi on tosin vielä pistettävä tänne:

Day 44 – Your favourite box art from a video game / Suosikkikansitaiteesi

 

[Kuruwin]

Ai että...vanillawaren tyyli tosiaan olisi ollut hyvä valinta myös.

Day 44 – Your favourite box art from a video game / Suosikkikansitaiteesi

Retropelien puolella on ihan älyttömästi hienoja kansia mutta aika usein ne eivät kuvasta peliä kyllä kauhean hyvin joten mietin jotain modernimpaa kantta ja päädyin tähän yksinkertaiseen valintaan.

Day 45 – The game with your favourite concept art / Suosikki pelien kuvataiteesi

Ei tähä ole mitään yksittäistä vastausta. Hienoa kuvitusta löytyy esimerkiksi vanillawaren, MGS sarjan ja FF sarjan tienoilta. Vaikka en Toriyamasta pidäkkään niin en voi kieltää etteikö tämä osaisi pirtää myöskin nättiä taidetta.

Esimerkiksi tämä Jenkki version Chrono Trigger DS:n kuvataiteenakin käytetty piiros on yksinkertainen mutta tehokas.

 

[Manne]

Day 42 – Your favourite good-feel game / Suosikki hyvän tuulen pelisi

WarioWare-pelit, erityisesti GC:n Mega Party Games, jossa on paljon pöhköä huumoria ja soveltuu imo huomattavasti paremmin kollektiiviseen hauskanpitoon kuin Mario Party-pelit. Myös Paper Mario: TTYD saa aina hyvälle tuulelle, kun sen laittaa peluuseen.

Day 43 – Your favourite art style / Suosikki graafinen tyylisi

Cel-shading ja piirroksenomainen/käsin piirretty ovat kaksi ehdotonta suosikkityyliä, esimerkkeinä Wind Waker, Bravely-pelit sekä Child of Light. Ja tietenkin BotW.

Day 44 – Your favourite box art from a video game / Suosikkikansitaiteesi

En tiedä, mikä tässä kannessa sykähdyttää, mutta jostain syystä pidän tästä suunnattoman paljon, ja kerrankin PAL-versio sai sen ehdottomasti komeamman kannen. Eikä pelikään ole lainkaan hassumpi.

Day 45 – The game with your favourite concept art / Suosikki pelien kuvataiteesi

Rikon tässä kohtaa hieman sääntöjä ja vastaan pelin sijaan peliin liittyvän kirjan, eli Hyrule Historian, koska tämä eepos on kannesta kanteen täynnä niin virallista Zelda-taidetta kuin erilaisia kiinnostavia luonnoksia pelien kehitys- ja suunnitteluvaiheilta.

 

[Jonelink]

Day 46 – Suosikkikykysi

Joissakin Mario Peleissä kyky muuttua isoksi kun siihen mega sieneen koskee. Sitten vain tuhoamaan kaiken.

 

[Jonelink]

Day 47 – Suosikkiaseesi

Suosikkiaseita on paljonkin, mutta yksi suosikeistani on Ratchet & Clank pelisarjan Ryno.

 

[ville111]

Auts, olen pahasti jäljessä. Lienee paras ryhtyä hommiin saman tien.

Day 37: Kummallisin pelaamasi peli
Olen niin tottunut Nintendon omalaatuisiin peleihin, että kummalliset pelit tuntuvat täysin normaaleilta. Tämä kymys on todella monitulkintainen, mutta etsin vastaukseksi peliä, joka on sekä pelattavuudeltaan että idealtaan omalaatuinen.

Monet Indie-pelit olisivat tähän kategoriaan luontevia vastauksia. Näin ollen vastaukseni on Runbow (vaikka ihan yhtä hyvin olisin voinut valita vaikkapa Snake Passin tai jonkin muun pelin). Runbow on todella mielenkiintoinen tasoloikka, sillä se perustuu vahvasti väreihin. Taustan väri muuttuu jatkuvasti, mutta pelin objektit noudattavat tiettyä periaatetta; jos objekti ei erotu taustasta, sitä ei ole olemassa. Tämä tekee pelistä hyvin erilaisen muihin tasohyppelyihin nähden; kentät muuttuvat jatkuvasti. Pelin ulkoasu, musiikit ja taustatarina vahvistavat pelin "kummallisuutta".

Day 38: Aliarvostetuin videopeli
Mielestäni Super Mario 3D Land ansaitsisi enemmän arvostusta. Ymmärrän kyllä, että pelin kenttäsuunnittelu ja rakenne eivät ole kaikkien pelaajien mieleen, mutta pohjimmiltaan peli on todella erinomainen tasohyppely. Peli jää kenties Super Mario 3D Worldin varjoon, mutta siitä huolimatta 3D Land on yksi omista suosikeistani Mario-pelien joukosta.

Kunniamaininnat: Golden Sun: Dark Dawn, Paper Mario: Sticker Star, Kid Icarus: Uprising. Kaikki edellä mainitut pelit ovat jakaneet mielipiteitä, mutta pienistä puutteistaan huolimatta ne ovat mielestäni täysin kelvollisia pelejä (Uprising on itse asiassa yksi omista suosikeistani).

Day 39: Yliarvostetuin videopeli
No niin, nyt liikutaan vaarallisilla vesillä. Mielestäni Super Mario 64 on helposti yliarvostetuin videopeli. Super Mario 64 ei edusta sitä, mitä odotan Mario-peliltä. Toisin kuin monissa myöhemmissä 3D-Marioissa, pelissä tasohyppely ei mielestäni ole kovin vahvassa roolissa. Peli tuntuu enemmän seikkailupeliltä kuin tasohyppelyltä. Tämä on mielestäni ongelma, sillä pelaan Mario-pelejä nimenomaan tasohyppelyn takia. En toisaalta pidä pelin tehtäviin pohjautuvasta rakenteesta.

Pelillä on toki muitakin ongelmia, jotka johtuvat iästä. Pelin kamera on todella kömpelö ja pelin fysiikat tuntuvat välillä hieman kummallisilta. Lisäksi peli on mielestäni kaikkien aikojen rumin Mario-tasohyppely; 2D-Mariotkin ovat näyttävämpiä. Tämä on kuitenkin täysin alustan ongelma, ei niinkään pelin ongelma. Nintendo 64 putosi Super Nintendon ja GameCuben väliin, mutta alkeelliset 3D-grafiikat häviävät mielestäni niin Super Nintendon pikseligrafiikalle kuin GameCuben yksityiskohtaisemmalle grafiikalle. En kuitenkaan näe tätä kovin suurena ongelmana.

En väitä, että Super Mario 64 on huono peli; päinvastoin, peli on puutteistaan huolimatta ihan kelvollinen peli. Mielestäni peli ei kuitenkaan ansaitse sen saamaa arvostusta; siitäkin riippumatta, että peli oli ensimmäinen 3D-Mario. Arvostan toki sitä, että peli oli monille muille peleille inspiraationa ja näytti, mihin kolmiulotteinen pelattavuus pystyy.

Day 40: Suosikkitrilogiasi
Melkein tekisi mieli vastata Metroid Prime -trilogia, mutta suosin 2D-Metroideja. Onneksi on olemassa monia muitakin trilogioita, joista pidän. Professor Layton -trilogia (The Curious Village, The Pandora's Box ja The Lost Future) oli erinomainen. Alkuperäinen Ace Attorney -trilogia oli myös todella hyvä. Vastaukseni on kuitenkin Golden Sun -trilogia (jonka toivon saavan neljännen osan).

Pidän kaikista Golden Sun -peleistä kovasti. Alkuperäinen Golden Sun on melko lyhyt ja ytimekäs roolipeli, joka tarjoaa alusta loppuun hyvän kokemuksen. The Lost Age puolestaan on Game Boy Advance -peliksi suorastaan valtava. Ymmärrän, miksi moni pitää peliä sarjan parhaana osana; peli on iso, haastava ja monipuolinen. Erityisesti pelin monimutkaiset luolastot tekivät minuun vaikutuksen. Myös Dark Dawn on mielestäni hyvä peli. Pidin pelin maailmasta ja pelin pelattavuudesta. Pelin taistelujärjestelmä on aikaisemmista sarjan osista tuttu, ja peli tuntuu hyvin samankaltaiselta muihin sarjan osiin nähden. Vaikka Dark Dawn olisi sarjan huonoin osa (joka se mielestäni on pienellä marginaalilla), se on silti todella hyvä peli.

Day 41: Nostalgisin pelisi
Nostalgisin pelini on todennäköisesti Kingdom Hearts. Vaikka kyseessä ei ole lähellekään ensimmäinen pelaamani peli, on peli yksi lapsuuden eniten pelaamistani peleistä. Muistan edelleen, kuinka olin pitkään jumissa taistelussa Rikua vastaan. Kun lopulta sain taistelun voitettua, oli tunne erittäin palkitseva. Vaikka Kingdom Hearts II on mielestäni huomattavasti parempi peli kuin Kingdom Hearts, niin Kingdom Hearts tarjoaa hienon ja omalaatuisen tunnelman. Kingdom Hearts HD 1.5 ReMix oli unelmien täyttymys, koska se toi tämän klassikon takaisin parempana kuin ikinä.

Myös vanhat Playstation-klassikot kuten Crash Bandicoot -trilogia ja Spyro the Dragon -trilogia tarjoavat paljon nostalgiaa. Game Boy Advance oli ensimmäinen Nintendon konsolini, joten myös sen pelit (Golden Sun, Metroid Fusion, Super Monkey Ball Jr. yms.) ovat minulle hyvin nostalgisia.

Day 42: Suosikki hyvän tuulen pelisi
"Hyvän tuulen pelejä" on monia. Vastaukseni on jaetulla sijalla Mario Kart 8 ja Tetris. Molempia olen pelannut todella paljon (Tetristä vieläpä useammilla eri alustoilla). Kun haluan pelata jotain hauskaa ja kevyttä, pelaan näitä pelejä. Mario Kart 8:n nettipeli tarjoaa toki välillä myös turhautumisen tunteita, mutta pelaaminen on silti hauskaa. Tetristä voi pelata huomaamattaan useita tunteja putkeen. Kun on pelannut Tetristä pitkään putkeen ja saanut hyvän "flown", niin Tetriksen pelaaminen on melkein hypnoottista.

Day 43: Suosikki graafinen tyylisi
Pidän paljon Mario Kart 8:n, Super Smash Bros. for Wii U:n ja tuoreempien 3D-Marioiden animaatiomaisesta tyylistä, mutta The Legend of Zelda: Breath of the Wildin tyyli teki minuun suuren vaikutuksen. Pelin värimaailma, valaistusefektit ja maailman suunnittelu tekevät pelistä todella näyttävän. Peli yhdistelee onnistuneesti The Wind Wakerin cel-shadingia ja Skyward Swordin impressionismista tyyliä. Pidän kovasti myös pelin sää-efekteistä, jotka tekevät maailmasta omalla tavallaan hyvin realistisen.

Kunniamaininta: Myös Paper Mario: Color Splashin tyyli on upea. Peli näyttää kaikessa paperisuudessaan yllättävän uskottavalta.

Day 44: Suosikkikansitaiteesi
Tähänkin kysymykseen voisi joka päivä vastata täysin eri vastauksen. Tänään vastaukseni on kuitenkin The Legend of Zelda: Breath of the Wildin kansi (ja nimenomaan Eurooppalainen versio).

Kunniamaininnat: Kingdom Hearts II:n kansitaide ja Xenoblade Chroniclesin kansitaide.

Day 45: Suosikki pelien kuvataiteesi
Mitään varmaa vastausta minulla ei jälleen kerran ole, mutta yksi omista suosikeistani on alkuperäisen Golden Sunin kansitaiteen "kokonainen" versio. Kaikin puolin todella näyttä kuva mielestäni.

Day 46: Suosikkikykysi
Jaa'a. Sanotaan vaikka Kingdom Hearts -sarjan Dodge Roll. Miksi? Koska on kätevää pystyä väistämään vihollisten iskut. Ja mikä olisi parempi tapa väistää iskuja kuin kuperkeikalla?

Day 47: Suosikkiaseesi
Koska olen pelannut viime aikoina melko paljon Xenoblade Chroniclesia, niin vastaukseni on Monado. Kyseessä on mystinen miekka, jonka käyttäjällä on avaimet muuttaa tulevaisuutta. Avaimista puheen ollen...

Kunniamaininta: Keyblade. Jos minun pitäisi lisäksi valita suosikkini Keychaineista, niin se olisi todennäköisesti Oathkeeper tai Two Become One.

 

[Jonelink]

Day 48 – Suosikki taistelumekaniikkasi

The Witcher 3. Jotkut arvostelijat on haukkunut tämän, mutta omasta mielestäni siinä ei ole mitään vikaa, vaikka kampealta näyttäisikin.

 

[Rush]

Sydämeni särkyi villen Mario 64-kritiikistä. </3


Day 46 – Your favourite ability from a video game / Suosikkikykysi

Aloin miettimään erinäisiä liikkuvuutta parantavia kykyjä, koska ne ovat tavallisesti suosikkejani. Pyörittelin mielessä Paper Marion Spin Attackia, Axiom Vergen Red Coatia, Metroidin Speed Boosteria ja joitain muita ennen kuin sen keksin. Mikäpä olisi sen parempaa, kuin kokonaan ylimääräisen vuoron ottaminen strategiapelissä? Tuplasti liikkuvuutta, tuplasti tuhoa ja hävitystä. Tämä euforia on mahdollista kokea Advance Warsissa, jossa Eaglen signature (Super) CO Power, Lightning Strike, antaa jalkaväkeä lukuunottamatta kaikille yksiköille uuden vuoron heti edellisen perään. Siinä vastustajaa viedään niin että oksat pois.


Day 47 – Your favourite weapon from a video game / Suosikkiaseesi

Yksi ensimmäisiä mieleen juolahtaneita aseita oli Resident Evil 4/Revelations/yms Sniper Rifle. Vaara on mukavin eliminoida etäältä, mutta sniperit tapaavat myös olla tehokkaita yksittäisiä isompia vihollisia vastaan. Muistaaksenihan snipuissa on pierce-mekaniikat, joten luoti voi tehdä vahinkoa useammin kuin kerran jos kohde on tarpeeksi kookas.


Day 48 – Your favourite combat mechanics / Suosikki taistelumekaniikkasi

Vuoropohjaiset taistelut tuntuvat jakavan mielipiteitä vahvasti. Itse kuulun siihen leiriin, joka sietää vuoropohjaisuutta. Näen vuoropohjaisen taistelun ehkä enemmän puzzlena tai optimointihaasteena kuin perinteisenä taisteluna, ainakin jos se on mielekkäästi toteutettu. Kaksi suosikkitaistelumekaniikkani ovat vuoropohjaisista peleistä, jotka ovat hyödyntäneet vuoropohjaisuuden tarjoaman potentiaalin ja rakentaneet sen päälle luoden kekseliäitä mekaniikkoja jotka vaativat hieman harmaata aivomassaakin.

Radiant Historia käyttää Final Fantasy X:n kanssa samankaltaista vuoronäkymää, missä tuleva vuorojärjestys kaikille taisteluun osallistuville (olikohan n. 12 vuoroa) on näkyvillä. Pelaaja voi manipuloida järjestystä vaihtamalla omia vuorojaan vastustajan kanssa siten, että oma party saa tavallista useamman perättäisen vuoron (-> attack chains!). Tämä kuitenkin asettaa hahmot riskialttiiksi suuremmalle vahingolle, joten sillä on oma heikkoutensa. Lisäksi Radiant Historiassa vastustajat ovat sijoittuneita 3x3 gridille, ja pelaajan hahmot pystyvät tietyillä iskuilla liikuttamaan vastustajia tällä gridillä, myös toistensa päälle. Samassa ruudussa olevat viholliset ottavat kaikki vastaan jokaisen sinne tähdätyn iskun (vaikka se olisi single target). Pelaaja voi myös asettaa ansoja gridille ja työntää vihollisia niihin, ja jotkut loitsut osuvat vain tiettyihin ruutuihin. Nämä kaksi taistelumekaniikkaa tukevat toisiaan ja hahmoilla on kohtuullisen laaja arsenaali työkaluja käytössä hyödyntämään näitä mekaniikoita, joten Radiant Historian taistelut tuntuvat miellyttäviltä puzzleilta. (Bonuksena Radiant Historiassa Poison-status on oikeasti vaarallinen/hyödyllinen!!!)

Bravely Default puolestaan menee perinteisemmällä JRPG combatilla, mutta heittää mukaan oman versionsa vuorojen manipuloinnista Brave-Default systeemissä. Puolustaessaan (Default) hahmo damagen pienentämisen lisäksi kerää BP:tä, jota voi käyttää useampien perättäisten vuorojen ottamiseen (Brave). Lisäksi vahvemmat loitsut/iskut käyttävät BP:tä. Tämä antaa taisteluille taktisuutta, koska pelaajan on manageroitava BP-arvojaan jotta voi käyttää parempia iskuja tai kokonaisia iskusarjoja oikeilla hetkillä. Mukavasti BP:tä voi käyttää negatiivisen puolelle, joten helpommat normitaistelut voi päättää nopeasti ottamalla kaikki mahdolliset vuorot heti taistelun alussa ja nuijia morsot maanrakoon ennen kuin ne saavat vuoroa.


Day 49 – Your least favourite design choice in a video game / Inhokki suunnitteluratkaisusi

No kaikenlaisia heikkoja suunnitteluratkaisuja on toki olemassa, joskin useille löytyy myös poikkeustilanteita missä ne voivat toimiakin kohtuullisesti. Meinasin alunperin sanoa tähän että olen alkanut vihaamaan liiallista kädestäpitelyä ja pelaajaa aliarvioivaa pelisuunnittelua, joskin sekään ei ole tarkemmin ajateltuna aina absoluuttisesti peliä pilaava ratkaisu. Joissain peleissä pääasiallinen tai edes toissijainen sisältö ei ole pelaajan haastaminen, joten näissä tapauksissa voin hyväksyä kädestäpitelyn.

Sen sijaan haluan puhua hieman vähemmän itsestäänselvästä asiasta: achievementeista. Tämä on jossain määrin myös pet peevee, koska monissa tapauksissa achievementit eivät välttämättä näy mitenkään merkittävästi pelin aikana. Kuitenkin minua niin riepoo, kun jossain lineaarisessa pelissä saan achievementin jostain asiasta, joka oli pakollinen etenemisen kannalta. Tai kun keksin jonkun pienen easter eggin, jonka pitäisi olla jo palkinto itsessään, mutta sen ohelle on lämäisty joku täysin turha achievement. Immersio siinä vain katoaa. Achievementeista tulee lähinnä tunne, että kehittäjät eivät luota sisältönsä mielekkyyteen, vaan pelaajalle on tarjottava porkkanaa tekemään jonninjoutavia asioita tai pahimmassa tapauksessa jopa etenemään pelissä, ei hänen omastaa tahdostaan, vaan siitä mielihyvästä minkä achievement tarjoaa. Achievement-kulttuuri on täysin turha, typerä, ja joutaisi lentää männikköön. Pelaamisen ja löytämisen palkinto pitäisi olla siinä, että peli on laadukas ja pelaaja itse haluaa tehdä asioita, sekä mahdollisesti ansaita jotain pieniä mutta oikeita palkintoja.
Loppujen lopuksi jos achievementit pysyvät nätisti piilossa pelin aikana, ei minulla niitä vastaankaan varsinaisesti mitään ole. Esimerkiksi Shovel Knightista tein kaikki achievementit, mutta läpäisyn ilo juontui pohjimmiltaan itse pelin laadukkuudesta.

 

[Kraidi]

Achievement-kulttuuri on täysin turha, typerä, ja joutaisi lentää männikköön.

Ennen vanhaan tämäkin oli toteutettu fikummin. Peleissä saattoi olla useinkin piilotettuja salaisuuksia, jotka nimenomaan toimittivat palkinnon virkaa. Siksi onkin ollut hienoa huomata, että kyseinen piirre on alkanut tehdä ihan viime aikoina paluuta. Uusi, seitsemänneltä sukupolvelta lähtöisin ollut saavutusjärjestelmä sen sijaan tuntuu edistävän sitä kehityssuuntaa, jossa pelaaminen olisi jonkinlaista suorittamista. Tämä jos mikä asettaa peliteollisuuden varsin mielenkiintoiseen valoon.

 

[Tertzzi]

Day 46 – Your favourite ability from a video game / Suosikkikykysi

Bullet Bill : Mario Kart sarja!

Day 47: Suosikkiaseesi

Saw Cleaver : Bloodborne

Day 48 – Your favourite combat mechanics / Suosikki taistelumekaniikkasi

Dark Souls Sarja + Bloodborne ja Bayonetta 1/2!

Day 49 – Your least favourite design choice in a video game / Inhokki suunnitteluratkaisusi

Paper Mario Color Splash tappelu mekaniikka oli tylsää. Muuten pidin pelistä. Oli ensimmäinen Paper Marioni...

 

[Kuruwin]

Pleikalla ainakin saavutukset voi kytkeä pois päältä jos ne noin paljon sydämmeen ottavat. Kyllä tuohon tekstiin asiaakin mahtui mutta kannattaa ottaa huomioon että saavutukset jotka saa vaikka kentän X läpäisemisestä voivat toimia ihan työkaluna pelintekijöille ja niistä voi nähdä mihin asti joku tuttava on pelannut. Mutta siis työkaluna ne voivat toimia samassa mielessä eli tekijä näkee että onko pelaaja pelannut pelin läpi tai miten pitkälle. Sellaisakin pelejä on joissa trophyn pelin läpäisemisestä on saanut vain 13% pelaajista minkä pitäisi laittaa hälyytyskellot soimaan tekijöiden päässä (Alien Isolation oli yksi tälläinen peli)

Se on kyllä totta että nämä kaikki "grindaa satatuntia" saavutukset ovat vain trophy narkkareiden kidutusta mutta kukaan ei tietenkään pakota niitä hankkimaan ja itse en nykyään enään mitään järjetöntä grindausta teekkään enään trophyjen eteen. Ymmärrän kyllä tosin että näitä tälläsiä trophyja saattaa olla ihan siitä syystä että ei haluta käyttää paljoa aikaa miettiäkseen jotain oikeita saavutuksia ja läheskään kaikkiin peleihin ei edes ole mahdollista keksiä mitään oikeasti järkevää saavutusta. Johonkin Shovel Knigttien tyylisiin peleihin on helppo tehdä juuri tälläsiä "pelaa peli läpi ilman päivityksiä ja jne" mutta johonkin suoraviivaseen perus JRPG peliin taas ei.

Mutta pitää vielä sanoa että sitä paskaa tympäsevää sisältöä olisi peleissä oli saavutuksia taikka ei. PS2 aikakauden ropet oli täynnä sellasta mutta moni silti hommasi sen 100% suorituksen. Periaatteessa prosenttilukemat ja tilastot pitäisi poistaa myöskin että ihmiset eivät voi saada OCD:tä niistä.

Siitä olen samaa mieltä kuitenkin että pelien pitäisi palkita enemmän virstapylväistä. Nykyään tuntuu niin harvoin peleissä olevan bonus skinejäkään joita itse ainakin rakastin.

Olen kyllä siitäkin samaa mieltä että saavutukset ja backloggeryt ynnä muut kyllä tekevät peleistä oikeasti suorittamista. Vaikka trophyja hamstraankin ja on niissä oma kivansa niin silti välillä toivon että niitä ei olisi koskaan keksitty koska sitä ei voi kieltää että niillä on paljon negatiivisiä vaikutuksia.