Arvostelussa Kero Blaster

Joskus yksinkertainen on kaunista

Japanilainen Daisuke Amaya tunnetaan erityisesti suurta suosiota saavuttaneen Cave Storyn kehittämisestä, mutta luolatarina ei suinkaan ole ”Pixel”-taiteilijanimellä tunnetun Amayan ainoa tuotos. Myös Switchille hiljattain saapunut blästäilypeli Kero Blaster kuuluu hänen katalogiinsa. Tuleeko NES- ja Commodore-henkeä puhkuvasta rymistelystä uusi kulttiklassikko, vai voiko sen yli loikata sammakon tavoin?

Kero Blasterissa seurataan Cat & Frog ‑nimisessä yrityksessä työskentelevän sammakon elämää. Cat & Frog on erikoistunut teleportaatiolaitteiden kehittämiseen, mutta tuntemattomasta syystä laitteet ovat alkaneet kytkeytyä pois päältä. Sammakko lähtee tutkimaan asiaa, mutta toistuvien korjaustöiden jälkeen kaiken takana piilevä suuri pahuus alkaa selvitä. Tarina itsessään ei varmasti räjäytä kenenkään mieltä olemattomilla juonenkäänteillään tai tutuilla teemoillaan, mutta yrityksen työntekijöiden välinen dialogi on joka tapauksessa viehättävää ja sopivan huumoripitoista luettavaa. Yritysmaailmaan sijoittuva asetelma toimii myös erinomaisesti yhdessä arkisesti elävien eläinten kanssa.

Kero Blasterissa tavoitteena on päästä kentän lopussa sijaitsevan teleportterin luo ammuskellen matkalla vihollisia, pomovastustajien lyödessä ajoittain kapuloita rattaisiin. Toiminta on hyvin suoraviivaista, sillä sammakko pystyy vain hyppäämään sekä ampumaan uskollisella tussarillaan. Matkan varrella varastoon ilmestyy kuitenkin yhteensä neljä erilaista asetta, jotka eroavat käyttäytymiseltään huomattavasti. Kuplapyssyllä pystyy ampumaan maata pitkin eteneviä kuplia, mutta veden alla kuplat nousevat vikkelästi pintaan. Liekinheitin sen sijaan voi sulattaa jäätä, mutta veden alla se ei toimi lainkaan. Tilanteesta riippuen oikean aseen valinta helpottaa matkaa huomattavasti ja antaa toiminnalle edes jonkinlaista syvyyttä.

Mikäli pelaaja ottaa liikaa vahinkoa vastaan ja menettää sen johdosta kaikki elämänsä, joutuu hän palaamaan verrattain pitkien kenttien alkuun. Matkan varrella kertyneet kolikot eivät kuitenkaan katoa, joten kuolemasta riippumatta sammakko pääsee shoppailemaan kenttien varrella sijaitsevissa kaupoissa. Aseisiin voi ostaa enemmän potkua, minkä lisäksi elämään voi hankkia niin väliaikaista täydennystä kuin pysyviäkin parannuksia. Päivitysten voimalla vaikeimmatkin tasot ovat selätettävissä, vaikka se saattaakin vaatia armotonta kolikoiden perässä loikkimista.

Kero Blasterin toiminta on pääsääntöisesti ihan hauskaa ja se tarjoaa rutkasti haastetta, mutta peli ei tee riittävästi työtä erottuakseen monien muiden tasohyppelyiden joukosta. Samat ideat on nähty Cave Storyn lisäksi vieläkin aikaisemmin esimerkiksi Contrassa, joten kokemus ei tunnu kovin tuoreelta tai virkistävältä. Toisaalta peli loistaa juuri mekaniikkojensa yksinkertaisuuden johdosta. Onneksi simppelinä ja puhtaana tasoloikkapelinä Kero Blaster on oikein viihdyttävä, sillä ohjaus toimii hyvin, kenttäsuunnittelu on laadukasta ja pomovastukset tarjoavat riittävästi vaihtelua kattamalla kaikkea pillastuneista traktoreista jättiläiskaloihin.

Sammakon työreissun läpäisyssä ei kauan nokka tuhise, sillä sen tekee helposti noin kolmessa tunnissa. Läpäisyn jälkeen avautuu kuitenkin Zangyou-tila, joka on käytännössä tyylikkäästi nimetty haastavampi vaikeusaste. Toisin kuin monien muiden pelien vaikeustasot, palkatonta ylityötä tarkoittava Zangyou sisältää kuitenkin kokonaan uutta tarinaa, uusia pomovastuksia sekä huomattavia muutoksia kenttäsuunnitteluun. Haastetilana se onkin yllättävän kattava ja tarjoaa hieman lisää mielekästä pelattavaa. Kymmenen euron hintalapulle on melko hyvin katetta, jos on valmis ylittämään itsensä, eikä tyydy pelkästään helpomman tarinatilan läpäisyyn.

Siinä missä esimerkiksi Shovel Knightin modernisoitu pikseligrafiikka miellyttää silmää, Kero Blasterin toteutus ei herätä kovin suuria tunteita. Kaikki on niin hahmoista kuin taustoistakin lähtien hyvin pelkistettyä, eikä yksityiskohdilla pääse herkuttelemaan. Kookkaat pikselit ovat lisäksi omituisen suttuisia, joten ulkoasu jättää paljon toivomisen varaa. Onneksi loistavat musiikit paikkaavat ulkoasun jättämää aukkoa, sillä lähes jokaisen tason reippaat ja tarttuvat kappaleet jäävät päähän soimaan pidemmäksikin toviksi. Suorituskyvyssä ei myöskään ole moittimista, kuten sopii odottaa näin vaatimattoman näköiseltä peliltä.

Yhteenveto

Kero Blaster ei yritä mullistaa 2D-loikintagenreä tajunnanräjäyttävillä ideoilla tai rohkeilla ratkaisuilla. Kyseessä on hyvin perinteinen ja yksinkertainen toimintapeli, joka tarjoaa viihdyttävän kokemuksen juuri suoraviivaisuutensa johdosta. Aina ei kannata keksiä pyörää uudelleen, mutta tämän ideologian johdosta Kero Blaster ei toisaalta onnistu erottumaan hyvin vastaavanlaisten tuotosten massasta. Muutaman tunnin toimintapläjäyksenä Kero Blaster on joka tapauksessa kelvollinen peli, joka ansaitsee paikkansa legendaarisen kehittäjän ansioluettelossa.

Hyvää:
– Toimivaa tasohyppelyä alusta loppuun
– Aseiden monipuoliset käyttötarkoitukset
– Loistava Zangyou-haastetila

Huonoa:
– Ei yritä mullistaa genreä oikein millään tavalla
– Vaatimaton ulkoasu