Arvostelussa Cities: Skylines
Vain taivas ja velkakatto ovat rajoina
Tietokoneella erilaiset simulaattorit ja rakentelupelit ovat kovassa huudossa, mutta konsoleilla niiden markkinat ovat hieman rajallisemmat. Tämä ei kuitenkaan estä muutamia rohkeita kehittäjiä yrittämästä, kuten muun muassa hiljattain Switchille julkaistu Prison Architect osoittaa. Nyt myös suomalaista alkuperää edustava Cities: Skylines on saapunut Switchille, joten synnynnäiset kaupunkisuunnittelijat pääsevät toteuttamaan itseään vaikka bussimatkan aikana.
Cities: Skylines on ottanut vahvasti vaikutteita Maxisin kehittämästä SimCity-sarjasta, jossa on vastaavalla tavalla tavoitteena rakennuttaa oma kaupunki alkutekijöistä lähtien. Alussa ei suinkaan seiso suo, kuokka tai Jussi, vaan maaläntti, kassa täynnä rahaa sekä pelaaja itse ohjaamassa käteisvarojen käyttöä. Moottoritieliittymään on kytkettävä tieverkosto, ja sen varrelle on rakennettava niin asuinalueita, kauppavyöhykkeitä kuin teollisuusalueitakin. Tämän lisäksi energia- ja vedenlähteet sekä niiden kuljettamiseen tarkoitetut verkostot on kasattava. Minkäänlaista tarinatilaa Cities: Skylines ei tarjoa, sillä koko kokemus on hyvin hiekkalaatikkomainen.
Rakentelu on Citiesin keskiössä, joten luonnollisesti siihen on panostettu valtavasti. Jo pelkästään liikennejärjestelyihin voi kuluttaa valtavasti aikaa, sillä erilaisia tietyyppejä on kattava valikoima useampikaistaisista teistä lähtien aina yksisuuntaisiin katuihin asti. Metropolin kasvaessa silmissä avautuu uusia vaihtoehtoja asukkaiden tarpeiden tyydyttämiseksi, kuten paloasemia, poliisilaitoksia sekä terveysasemia. Mikäli esimerkiksi kaupungin paloasemia ei ole riittävästi tai ne ovat liian kaukana asukkaista, näkyy se kasvaneena tulipalojen määränä. Onnistuneen kaupungin ylläpitäminen vaatii tasapainottelua asukkaiden tarpeiden sekä oman kassatilanteen välillä.
Elinolosuhteiden arvioinnissa auttaa monipuolinen infonäkymä, josta voi tarkkailla muun muassa alueellisia melutasoja, saastuneisuutta tai koulutuskeskusten riittävyyttä. Jo yksikin ongelma voi johtaa radikaaleihin seurauksiin, sillä esimerkiksi saastunut vedenottojärjestelmä saattaa sairastuttaa tai jopa tappaa ison osan väestöä. Peli tarjoaa valtavan määrän mikromanagerointia, sillä aina on jotain hienosäädettävää rakennelmien ohella myös kaupungin käytännöissä ja verotuksessa. Energian riittävyyttä voi parantaa asennuttamalla rakennuksiin energiamittareita, ja omaa tulovirtaansa voi kasvattaa nostattamalla veroprosenttia. Liian kova veroprosentti närkästyttää asukkaita, mutta onneksi veroja voi säädättää niin alueen kuin kiinteistön tyypinkin perusteella. Rahaa on kuitenkin tehtävä jotenkin, eikä se aina ole ihan helppoa. Pari ensimmäistä kaupunkiani päätyivät nopeasti suuriin velkoihin, mutta siitä voin syyttää pääsääntöisesti vain itseäni.
Ohjaukseltaan Cities: Skylinesin Switch-versio toimii yllättävän hyvin huomioiden pelin PC-taustan. Käyttöliittymä on sopivan yksinkertainen, mutta se tarjoaa paljon tietoa ja toiminnallisuuksia. Teiden ja muiden kohteiden rakennuttaminen on helppoa, vaikka silloin tällöin tähtäin hakeutuukin ihan eri paikkaan kuin olisi tarkoitus. Ajan kulkua voi onneksi myös nopeuttaa, tai sen voi pysäyttää kokonaan, jos tarvitsee hieman miettimisaikaa seuraavan lähiön tai teollisuusalueen suunnittelulle. Konsolia varten hieman suurennettu käyttöliittymä tukee muutenkin laadukkaasti toteutettua kaupungin johtamista.
Cities: Skylines on melko raskas ja yksityiskohtainen peli, mutta Switch-versio ei loista teknisesti aivan muiden versioiden tavoin. Pikkukylien ja lähiöiden kohdalla ruudunpäivitys pysyy vielä kurissa, mutta ruudunpäivityksen takkuilu suurkaupungeissa saa Helsingin keskustan liikenteen näyttämään sujuvalta. Paljon suoraan SimCitystä otettuja vaikutteita sisältävä ulkoasu on säilynyt lähes muuttumattomana, mutta alhainen resoluutio tekee kuvasta hyvin suttuisen. Pienempien kohteiden näkeminen vaatii melko lähelle zoomaamista, mutta halutessaan on mahdollista seurata vaikka yksittäisten ihmisten kulkua. Taustalla soiva musiikkiraita rentouttaa puuhastelun lomassa, vaikka vain harva kappale tarttuu pidemmäksi aikaa mieleen.
Switch-versioon on sisällytetty aiemmin julkaistut Snowfall- sekä After Dark ‑DLC-paketit. Snowfall päästää pelaajan rakentamaan unelmiensa lomaparatiisia jäätävän lumisiin ympäristöihin, ja After Dark tekee kaupunkien yöelämästä monipuolisempaa. Switchin omia erikoisominaisuuksia ei ole hyödynnetty kovin tehokkaasti. Kosketusnäyttö olisi soveltunut peliin erinomaisesti vaihtoehtoiseksi ohjaustavaksi, mutta sitä ei tueta lainkaan. Onneksi konsolikontrollit toimivat muuten moitteettomasti. PC-versiosta tuttuja käyttäjien tekemiä rakennelmia ei tueta.
Yhteenveto
Cities: Skylines on huolella suunniteltu kaupunkisimulaattori, jonka tekninen toteutus jättää kuitenkin paljon toivomisen varaa Switchillä. Pelissä on yllättävän paljon syvällistä tekemistä niin rakentelun, verotuksen kuin kyläkohtaisten käytäntöjen muodossa, joten omasta suurkaupungistaan saa muokattua juuri sellaisen kuin itse haluaa. Toivottavasti tekniset kömmähdykset saadaan korjattua, jolloin Cities: Skylinesia voisi totisesti suositella myös matkapelattavaksi.
Hyvää:
– Rakentamisen yksityiskohtaisuus
– Mikromanagerointi ja hienosäätö
Huonoa:
– Nykivä ruudunpäivitys sekä suttuinen kuva
– Kosketusnäyttötuen puute
Todellinen SimCityn haastaja.
Kiitokset Paradoxille arvostelukappaleesta.
Cities: Skylines – Nintendo Switch Edition
Alusta: Switch, (PC, Xbox One, PS4)
Ilmestynyt: 13.9.2018 (Switch)
Kehittäjä: Tantalus, Colossal Order
Julkaisija: Paradox Interactive