Arvostelussa Chibi-Robo! Zip Lash

Ympäri mennään ja yhteen tullaan

Chibi-Robo on nimi, joka ei ole luultavasti kovin tuttu edes kaikille Nintendo-faneille huolimatta siitä, että sarjaan kuuluu useampi peli ja kaiken aloittaneesta GameCube-julkaisusta on kulunut jo 10 vuotta. Yhdestäkään pelistä ei tullut varsinaista arvostelu- tai myyntimenestystä, minkä vuoksi sarja on viettänyt pientä taukoa. Uutta paluuta yritetään 3DS:llä, jolla genre on muuttunut 3D-seikkailusta 2D-tasohyppelyksi.

Chibi-Robo! Zip Lashin sankari on edellisistä peleistä tuttu taskukokoinen siivousrobotti Chibi-Robo, jonka puhdistustyöt avaruusasemalla keskeytyvät ufojen suunnatessa Maahan. Chibi kuulee avaruusolentojen varastavan maapallon luonnonvarat, jolloin piskuinen masiina apureineen päättää lähteä pelastamaan ihmiskunnan tulevaisuuden. Temmellyskenttänä toimii koko planeetta, eikä robotti malta olla putsaamatta luontoa roskista alieneiden pysäyttämisen ohella.

Zip Lashin kentät on jaettu kuuteen eri maailmankolkkaan perustuviin alueisiin, joista jokainen sisältää kuusi eri tasoa ja loppuvastuksen. Seikkailemaan päästään esimerkiksi metsäisen Euroopan, merellisen Karibian ja Pohjois-Afrikan aavikkomaisemissa. Maantieteellinen vaikutus näkyy lähinnä taustagrafiikassa ja pomovastustajissa, sillä muuten suurin osa tasoista on ulkoasultaan todella samankaltaisia metallisine laatikoineen ja käytävineen. Perinteiseen tasoloikkatyyliin pelaajan tavoitteena on yleensä juosta lineaarista reittiä kohti maalia. Tässä ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta samanlaisilla palikkarakennelmilla pomppiminen maanosasta toiseen toistaa itseään, jolloin etenkin pidemmät kentät käyvät ajan myötä tylsäksi.

Poikkeuksena kaavaan jokainen maailma sisältää onneksi yhden ajoneuvotason, jossa Chibi-Robo hyppää esimerkiksi ilmapallon ja rullalaudan kyytiin. Ajokentät ovat tavallisia loikkaratoja vaativampia checkpointien puuttumisen vuoksi, joten yksi moka voi palauttaa takaisin lähtöruutuun. Tämä ei kuitenkaan turhauta liikaa, sillä esimerkiksi skeittauskentät ovat nopeatempoisia ja käsikonsolille hyvin sopivia. Pomotaisteluihin kuuluu taas sekä hittejä että huteja. Ensimmäisen maailman robottikenguru on vielä kevyttä kauraa, mutta myöhemmin kohdataan esimerkiksi Breakout-pelin ideaa mukaileva kekseliäs vastustaja.

Aseena vihamielisten alieneiden ja koneiden voittamiseen Chibi-Robolla on hypyn lisäksi roikkuva virtakaapeli. Piuhaa käytetään pahisten ruoskimisen ohella muihinkin tarkoituksiin,  kuten esimerkiksi rullalaudan liikkeelle työntämiseen, pidempiin hyppyihin ja tarttumakoukkuna. Pieniä pisteitä keräämällä johtoa voi myös pidentää. Parhaimmillaan Zip Lash onkin kaapelin käyttöön perustuvissa pienissä aivopähkinöissä, joita ei kuitenkaan ratkota aivan jokaisen tason yhteydessä. Välillä kenttää joutuu ensin haravoimaan kunnolla, jotta koukun saa yltämään kaukaiselle tasolle. Myös kaapelin heittokulmalla on väliä tietyissä tilanteissa.

Kentän läpäisy hoituu yleensä ensimmäisellä yrittämällä, sillä rotkot nielevät Chibi-Robon harvoin ja tallennuspiste on peruskentissä aina lähellä. Yhdistetyssä aika- ja energiamittarissakin riittää numeroita pitkäksi aikaa. Palkki kutistuu virhehypyistä ja osumista vastustajiin, mutta sen voi kerätä takaisin täyteen vihollisten pudottamilla energiapalluroilla tai erillisillä latauspisteillä. Lisävoimia saa myös kolikoita vastaan erilaisista automaateista tai amiibo-figuuria vilauttamalla.

Reitiltä poikkeamalla voi kerätä talteen kolikoiden lisäksi keräilyroinaa ja hauskana yksityiskohtana oikean maailman herkkuja, joita voi vaihtaa sankarille puettaviin asuihin. Tavaroiden haalimisesta tai kenttien virheettömästä suorittamisesta palkitaan laiskahkosti ainoastaan suoritusleimoilla, joten pelaajan motivaatio täydelliseen läpäisyyn jää lopulta alhaiseksi.

Jos kenttäsuunnittelussa on menty tutun ja turvallisen kautta, niin maailmakartassa on tehty erikoinen ja epäonnistunut kokeilu. Tason maalitolppana toimivat eriarvoiset ufot, jotka määrittelevät kuinka monta pyörähdystä pelaajalla on käytettävissä seuraavan kentän määrittelevässä onnenpyörässä. Pomotaistelu ilmestyy vasta kun kaikki kuusi kenttää on läpäisty ja pyörän numeroiden pysyessä aina samoina joutuu vanhoja kenttiä pelaamaan välillä uudestaan. Kolikoita pankkiin keräämällä voi arvontaan onneksi ostaa haluamiaan numeroita nopeuttamaan etenemisprosessia.

Yhteenveto

Chibi-Robo! Zip Lashia vertaisi mielellään Donkey Kongiin tai Kirby-peleihin, mutta sen kenttiin ei ole käytetty samaa rakkautta ja mielikuvituksellisuutta. Tavallisissa tasoloikkakohtauksissa on menty tutun ja turvallisen kautta, eikä musiikillisestikaan olla aivan Nintendon ykkösketjun tasolla. Hyviä innovaatioita löytyy pari kappaletta, mutta vastaavasti muutamien kokeilujen kanssa mennään metsään.

Hyvää:
– Virtapiuhamekaniikat
– Sympaattinen sankari

Huonoa:
– Turha onnenpyöräsysteemi
– Vaihteleva vaikeustaso ja kenttien pituus
– Yllätyksetön kenttäsuunnittelu