Yleinen 3DS-keskustelu
- Viestiketjun aloittaja bdbdbd
- Aloituspäivämäärä
Tervetuloa Fintendoon!
Fintendo on suomalaisten Nintendo-pelaajien keskustelupaikka.
Eipä siinä pelissä varmaankaan itsessään ole, Nintendon omissa julkaisuissa yleensä on pelin kotelo ja ohjekirja skandikielillä. Verkkokauppa on aika luotettava skandipainosten myyjä, joten jos sinun versiossa on brittikoodit, niin skandiversiota tuskin on silloin edes olemassa.
EDIT: Jaaha, vastasitkin jo. Eli otaksun, että pelistä ei skandiversiota ole. Kiitän tiedosta.
bdbdbd
Jäsen
- 30.4.2017
- 195
- Viestiketjun aloittaja
- #23
^Eivätkös nämä SCN:t korvaantuneet UK4-koodilla ja vaaleanvihreällä logistiikkavärillä (vai näitäkö juuri tarkoitit)?
Mitä taas tulee noihin tummanvihreisiin, niin Pokemon X/Y:stä löytyy skandi, mutta UKV (mikä myös itseltäkin löytyy), on ilmeisesti Suomessakin yleisempi.
Mitä taas tulee noihin tummanvihreisiin, niin Pokemon X/Y:stä löytyy skandi, mutta UKV (mikä myös itseltäkin löytyy), on ilmeisesti Suomessakin yleisempi.
Juuri kävin aiemmin päivällä läpi 3DS:ni (toinen omistamani kulutuksessa eläköityneen julkaisupäivänä ostetun orkkimallin seuraaja) Activity Logia ja ei voi kuin ihmetellä että miten ihmeessä tällaisilla pelitunneilla yksinään käsikonsolin pelivalikoimasta, sitä on onnistunut pitämään rinnallaan vielä avopuolison, ylläpitämään kaverisuhteita ja siinä sivussa tekemään jonkinlaista uraakin? Kolminumeroisia tuntilukemia oli pokattu yhtä vajaa kymmenestä eri nimikkeestä ja näihin yhdeksään titteliin sisältyi pari kappaletta lähemmäs kolmeasataa tuntia mennyt nimike ja useampi kahdensadan tunnin tietämillä jostain yleishyödyllisestä aikaa pois vienyt peli. Satasen rikkoneita pelejä olivat siis Pokémonit, MonHu:t, Animal Crossing ja Fire Emblemit.
Ja parasta tässä kaikessa on se että matka se vaan yhä jatkuu! Ever Oasis tulisi perjantaina mutta se ei niin paljoa houkuttele omaa pelimakua että siihen noin vain upottaisin kynteni. Alkusyksyn Metroid on aika lailla must have-kamaa (ellei Mercury Steam mokaa aivan täydellisesti) ja lumen alkaessa valkaista maata, on jo aika taas uuden Pokémon-seikkailun. Reggienkin perkele lupasi konsolin elelevän vielä ensi vuonnakin ihan yhtä railakkaasti mitä tähänkin asti joten voi veljet sentään! Uskonkin että 3DS:n taru alkaa olemaan viimeistään siinä vaiheessa loppuhetkillään kun Switchin Pokémon ilmestyy. Tuolloin laitekanta on varmasti monikymmenkertainen nykyhetkeen verrattuna joten sen rauhallinen siirtäminen pääasialliseksi kehitysalustaksi on varmaan jo tuolloin aika tasaisesti raiteillaan?
Silti on ikuisesti nostettava hattua 3DS:lle. Katastrofaalisen alkutaipaleensa jälkeen se on maksanut kyllä arvonsa miljoonia kertoja takaisin ja vaikka tulen viemään SNES:n mukanani hautaan koska se on maailman kaikkien aikojen paras pelikonsoli, ei 3DS kyllä tule kauas tuosta tittelistä jäämään. Huikea laite vieläkin huikeammalla pelivalikoimalla ja kuten sanottua, matka ei ole vielä edes lopussa.
Ja parasta tässä kaikessa on se että matka se vaan yhä jatkuu! Ever Oasis tulisi perjantaina mutta se ei niin paljoa houkuttele omaa pelimakua että siihen noin vain upottaisin kynteni. Alkusyksyn Metroid on aika lailla must have-kamaa (ellei Mercury Steam mokaa aivan täydellisesti) ja lumen alkaessa valkaista maata, on jo aika taas uuden Pokémon-seikkailun. Reggienkin perkele lupasi konsolin elelevän vielä ensi vuonnakin ihan yhtä railakkaasti mitä tähänkin asti joten voi veljet sentään! Uskonkin että 3DS:n taru alkaa olemaan viimeistään siinä vaiheessa loppuhetkillään kun Switchin Pokémon ilmestyy. Tuolloin laitekanta on varmasti monikymmenkertainen nykyhetkeen verrattuna joten sen rauhallinen siirtäminen pääasialliseksi kehitysalustaksi on varmaan jo tuolloin aika tasaisesti raiteillaan?
Silti on ikuisesti nostettava hattua 3DS:lle. Katastrofaalisen alkutaipaleensa jälkeen se on maksanut kyllä arvonsa miljoonia kertoja takaisin ja vaikka tulen viemään SNES:n mukanani hautaan koska se on maailman kaikkien aikojen paras pelikonsoli, ei 3DS kyllä tule kauas tuosta tittelistä jäämään. Huikea laite vieläkin huikeammalla pelivalikoimalla ja kuten sanottua, matka ei ole vielä edes lopussa.
- 3.5.2017
- 393
Pelien määrään tosiaan voi ainakin olla erittäin tyytyväinen jos pitää ropeista (laadusta en uskalla sanoa koska vielä olen pelannut vasta melko vähän laitteella koska muut alustat vienyt huomion)
Itse taisin ajatella vielä alkuvuodesta että tämä olisi 3DS:n viimeinen vuosi mutta nyt on kyllä tosiaan tullut sen verran paljon julkistuksia että voi hyvinkin olla että systeemi pysyy vielä elossa ensi vuodenkin puolella.
Mielenkiinnolla odotan sitä että pääsekö 3DS lopulta lähelle samaa arvostuksen tasoa kuin alkuperäinen DS.
Itse taisin ajatella vielä alkuvuodesta että tämä olisi 3DS:n viimeinen vuosi mutta nyt on kyllä tosiaan tullut sen verran paljon julkistuksia että voi hyvinkin olla että systeemi pysyy vielä elossa ensi vuodenkin puolella.
Mielenkiinnolla odotan sitä että pääsekö 3DS lopulta lähelle samaa arvostuksen tasoa kuin alkuperäinen DS.
Hey Pikminin demo oli saatavilla ja ajomatkaa juhannuksenviettopaikkaan oli aivan julmetun paljon. Demo siis latinkiin (en itse ajanut) ja huhheijjakkaa kun tänään aamulla heräsi, sitä vaan toivoi että kyseinen demo olisi ollut vain viinanhuuruista harhaa. Karmivaa tavaraa kerrassaan ja kaikki ikävät flashbackit tavallaan aika identtisestä Yoshi's New Islandista hiipivät takaraivoon. Graavinen ilme on tuosta meh-tason keskinelrtaisuudesta ammentavaa outoa piirrosjäljen ja CGI:n yhdistelmää joka näyttää vaan yksinkertaisesti rumalta. Lisäksi jo demosta kävi ilmi että varsinainen peli tulee aika varmasti olemaan melko pelkistettyä kevytpuzzleilua jonka pelaa vasemmalla kädellä läpi samalla kun toisella kädellä etsii jo parempia pelejä pelattavaksi. Musat sentään tuntui olevan sitä mukavan leppoisaa Pikmin-laatua.
Erittäin paljon saa tapahtua jotta mikään kiinnostusviisari värähtelisi kun kokonainen peli julkaistaan. Nyt vaan sormet ristiin että Nintendolla ollaan tekemässä Pikminille ihan varsinaista neljättä osaa eikä tämä ollut se Pikmin mistä Miyamoto vihjaili muutama vuosi sitten.
Erittäin paljon saa tapahtua jotta mikään kiinnostusviisari värähtelisi kun kokonainen peli julkaistaan. Nyt vaan sormet ristiin että Nintendolla ollaan tekemässä Pikminille ihan varsinaista neljättä osaa eikä tämä ollut se Pikmin mistä Miyamoto vihjaili muutama vuosi sitten.
StarDust
Jäsen
- 30.4.2017
- 70
Olen pelannut viime aikoina Yo-kai Watch kakkosta (Level-5). Tästä sarjasta moni on varmaan ainakin kuullut. Youkait ovat Japanin kansantaruston yliluonnollisia olentoja (kuten tunnetut tanuki, kappa ja tengu). Peli räjäytti Level-5:in bisneksen Japanissa (isompi kuin Layton). On hassua, että youkait (kansantarustosta) ovat tavallaan alkuperäiset "japanilaiset hirviöt" (verrattuna Pokémoniin), vaikka tämä sarja onkin tavallaan Pokémon-klooni. Pelaaja saa erikoiskellon, joka tekee ihmisille tavallisesti näkymättömät youkait näkyviksi. Peli esittää toistuvasti koomisten tapahtumien kautta, miten youkaiden vaikutus (eräänlainen riivaaminen) ihmisiin selittää monen tunnetun ilmiön taustan (kuten tyhjästä syntyneen riidan tai loputtomiin venyvän puhelun).
Teemasta ja sisällöstä
Pelissä on muitakin teemoja kuin youkait. Iso juttu sarjassa on sen kohderyhmälle sovitettu "urbaani maailma", joka on toteutettu joskus jopa simulaatiomaisesti. (Pelissä on muun muassa kevyt junamatkustussimulaatio.) Ainakin toisessa osassa (ja televisiosarjassa) vastakkainasetellaan vielä maaseutu- ja kaupunkieläminen kontrastin luomiseksi (käsitellään urbanisaatiota). Sanoisin, että youkai-teema ja yhteiskuntateema ovat yhtä tärkeässä roolissa, vaikka se ei oikein ilmene markkinoinnista. Tapahtumat tietenkin muuttuvat aina hassuiksi ja oudoiksi, kun youkait tulevat kuvioihin. Youkaiden suhde ihmisten maailmaan muistuttaa hieman Digimonista, jossa vain harvat tietävät hirviöiden olemassaolosta, ja ne ovat olemassa hieman eri tasolla kuin ihmiset.
Tämä peli ei oikein toimi lännessä, koska sen täytyy olla aiheiltaan yksi japanilaisimmista moderneista peleistä. Pelissä tuntuu olevan tehty paljon tapauskohtasia valintoja sen suhteen, mitä muuttaa lokalisoinnissa ja mitä jättää lähes alkuperäiseen muotoon huolimatta siitä, että sisältö ei luultavasti välity. Erikoisesti shintolaisuutta/buddhalaisuutta ei vaikuttaisi olevan juurikaan poistettu pelistä (edes puheita rukouksista ynnä muusta), ja esimerkiksi pyhäkköjä vartioivia kivisiä patsaita kutsutaan "leijonakoiriksi", kuten yleensäkin englanniksi. Myös monet kuuluisat klassiset youkait, ja vähemmän kuuluisat, kuten onit (eräänlaiset peikot ja jätit), ovat jopa pelimekaanisia termejä pelissä. Silti pelissä puhutaan punnista ja lokalisaatiovitseistä kuuluisista donitseista.
Tuntuu oudolta muuten, että ainakin lännessä sarjaa tunnutaan markkinoitavan erityisesti pojille huolimatta siitä, että itse pelissä Katielle ja Natelle (pelaajahahmot lokalisaatiossa) on molemmille luotu jopa omat perheenjäsenet (kokonainen suku). Pelin markkinointimateriaalissa (kuten tuotepakkauksissa ja pelikuvassa) nähdään lähes yksinomaan Nate. Voisikohan Nintendo ja Level-5 tulkita, että pojat eivät hankkisi peliä, jos peliä tunnistettavasti markkinoitaisiin tytöille. Lisäksi televisiosarjassa (osa markkinointia) Nate saa kellon ja Katie on tietämätön youkaista.
Pelattavuudesta
Pelikokemus eroaa tosi paljon Pokémonista, johon vertaan peliä paljon. Peli ei etene pitkin reittejä vaan jaksoihin jaettua tarinaa, joka lähettää pelaajan ympäriinsä pelin kaupunkia ja paria muuta sijaintia. Pelissä on tosi hidas pelin sisäinen vuorokausirytmi, jonka suhdetta pelin tapahtumiin voi olla vaikea hahmottaa aluksi. Joskus tavoitteet tuntuivat oikeasti kiireellisiltä, kun useita asioita yritti saada valmiiksi saman päivän aikana. Jaksoissa ja niiden tapahtumissa ei ole mitään selkeää kaavaa, mikä on ehkä pelin iso vahvuus. Joskus peleissä niiden ennalta-arvattavuus tekee niistä tylsän. Yleensä jakson lopussa vastaan tulee (jossain vaiheessa) jonkinlainen pomo, mutta mitään selkeää järjestystä elementeillä kuten luolastoilla tai uuden alueen tutkimisella ei tunnu olevan. Peli ei edes tähdennä, mikä erityisesti on esimerkiksi luolasto, vaan sellaiseksi voi laskea vaikka synkemmän kadun, tai suljettuna tuttu rakennus voi kääntyä luolastoksi. Jaksojen aikana liikkumista maailmassa ei yleensä rajoiteta paljon, ja pelaaja voi käyttää aikaa mihin tahansa sivutehtävistä (jotka ovat tosin monesti jo liian matalatasoisia ollakseen vaikeita millään tavalla) erilaiseen keräilyyn ja etsimiseen.
Yo-kaita (kuten niitä nimitetään pelissä) ei napata, vaan ne lähestyvät sattumanvaraisesti joskus taistelun jälkeen liittyäkseen mukaan. Yo-kai antaa ystävyysmitalin, jolla sen voi kutsua taisteluun. Pelaaja voi taistelussa heittää vastustajalle lahjaksi yhden (ei useita) ruokaesineen, jonka vaikutus ystävystymiseen riippuu Yo-kain mieltymyksistä. Tämä toimii aika hyvin verrattuna Pokémoniin, koska yksi esine on aika vaivaton heittää, eikä taistelustrategiaa tarvitse juurikaan muuttaa. Joskus käy huono tuuri, eikä tärkeä Yo-kai useankaan taistelun jälkeen tahdo jakaa mitalia. Mekaniikka tuntuu silloin oudolta, mutta ainakaan keräileminen ei riko juurikaan taistelupelattavuuden tempoa.
Pelin taistelumekaniikat on kai suunniteltu soveltuvaksi ensikertalaisille. Hahmot hyökkäävät ja käyttävät erikoiskykyjään automaattisesti. Se muistuttaa automaattiasetuksesta joissain peleissä. Suuri osa strategiasta tapahtuu taistelun ulkopuolella tiimin asetelmaa ja kokoonpanoa hioessa. Pelaajan on tarkoitus hallinoida Yo-kaiden osallistumista taisteluun kääntämällä pyörää, joka vaihtaa toimintaan tai siitä syrjään tiimin jäseniä. Lisäksi pelaaja ajoittaa vahvoja soultimate-liikkeita strategisesti ja käyttää palautus- ja buff-esineitä. Pomoja vastaan hyökkäykset pitää joskus kohdistaa ja ajoittaa hyvin. Peli on melko helppo, mutta se voi toisinaan yllättää haasteella ja painostuksella. Ainakaan peli ei ole selvästi helpompi kuin Pokémon.
Lyhyesti
Peli on melko addiktoiva, vaikka pelimekaniikat eivät tunnu erityisen vahvoilta. Tuotantoarvot ovat korkeat, mutta merkittävä osa pelin dialogista voi käydä tylsäksi etenkin sivutehtävissä, jotka toimisivat kyllä piirrossarjan jaksoina mutta eivät kovin hyvin tekstipainotteisina tapahtumina pelissä. Pelissä on läsnä ehdottomasti sellainen "Level-5-laatu", jonka huomaa sisällön laajuudessa, erinomaisessa musiikkiraidassa ja maailman yksityiskohdissa.
Teemasta ja sisällöstä
Pelissä on muitakin teemoja kuin youkait. Iso juttu sarjassa on sen kohderyhmälle sovitettu "urbaani maailma", joka on toteutettu joskus jopa simulaatiomaisesti. (Pelissä on muun muassa kevyt junamatkustussimulaatio.) Ainakin toisessa osassa (ja televisiosarjassa) vastakkainasetellaan vielä maaseutu- ja kaupunkieläminen kontrastin luomiseksi (käsitellään urbanisaatiota). Sanoisin, että youkai-teema ja yhteiskuntateema ovat yhtä tärkeässä roolissa, vaikka se ei oikein ilmene markkinoinnista. Tapahtumat tietenkin muuttuvat aina hassuiksi ja oudoiksi, kun youkait tulevat kuvioihin. Youkaiden suhde ihmisten maailmaan muistuttaa hieman Digimonista, jossa vain harvat tietävät hirviöiden olemassaolosta, ja ne ovat olemassa hieman eri tasolla kuin ihmiset.
Tämä peli ei oikein toimi lännessä, koska sen täytyy olla aiheiltaan yksi japanilaisimmista moderneista peleistä. Pelissä tuntuu olevan tehty paljon tapauskohtasia valintoja sen suhteen, mitä muuttaa lokalisoinnissa ja mitä jättää lähes alkuperäiseen muotoon huolimatta siitä, että sisältö ei luultavasti välity. Erikoisesti shintolaisuutta/buddhalaisuutta ei vaikuttaisi olevan juurikaan poistettu pelistä (edes puheita rukouksista ynnä muusta), ja esimerkiksi pyhäkköjä vartioivia kivisiä patsaita kutsutaan "leijonakoiriksi", kuten yleensäkin englanniksi. Myös monet kuuluisat klassiset youkait, ja vähemmän kuuluisat, kuten onit (eräänlaiset peikot ja jätit), ovat jopa pelimekaanisia termejä pelissä. Silti pelissä puhutaan punnista ja lokalisaatiovitseistä kuuluisista donitseista.
Tuntuu oudolta muuten, että ainakin lännessä sarjaa tunnutaan markkinoitavan erityisesti pojille huolimatta siitä, että itse pelissä Katielle ja Natelle (pelaajahahmot lokalisaatiossa) on molemmille luotu jopa omat perheenjäsenet (kokonainen suku). Pelin markkinointimateriaalissa (kuten tuotepakkauksissa ja pelikuvassa) nähdään lähes yksinomaan Nate. Voisikohan Nintendo ja Level-5 tulkita, että pojat eivät hankkisi peliä, jos peliä tunnistettavasti markkinoitaisiin tytöille. Lisäksi televisiosarjassa (osa markkinointia) Nate saa kellon ja Katie on tietämätön youkaista.
Pelattavuudesta
Pelikokemus eroaa tosi paljon Pokémonista, johon vertaan peliä paljon. Peli ei etene pitkin reittejä vaan jaksoihin jaettua tarinaa, joka lähettää pelaajan ympäriinsä pelin kaupunkia ja paria muuta sijaintia. Pelissä on tosi hidas pelin sisäinen vuorokausirytmi, jonka suhdetta pelin tapahtumiin voi olla vaikea hahmottaa aluksi. Joskus tavoitteet tuntuivat oikeasti kiireellisiltä, kun useita asioita yritti saada valmiiksi saman päivän aikana. Jaksoissa ja niiden tapahtumissa ei ole mitään selkeää kaavaa, mikä on ehkä pelin iso vahvuus. Joskus peleissä niiden ennalta-arvattavuus tekee niistä tylsän. Yleensä jakson lopussa vastaan tulee (jossain vaiheessa) jonkinlainen pomo, mutta mitään selkeää järjestystä elementeillä kuten luolastoilla tai uuden alueen tutkimisella ei tunnu olevan. Peli ei edes tähdennä, mikä erityisesti on esimerkiksi luolasto, vaan sellaiseksi voi laskea vaikka synkemmän kadun, tai suljettuna tuttu rakennus voi kääntyä luolastoksi. Jaksojen aikana liikkumista maailmassa ei yleensä rajoiteta paljon, ja pelaaja voi käyttää aikaa mihin tahansa sivutehtävistä (jotka ovat tosin monesti jo liian matalatasoisia ollakseen vaikeita millään tavalla) erilaiseen keräilyyn ja etsimiseen.
Yo-kaita (kuten niitä nimitetään pelissä) ei napata, vaan ne lähestyvät sattumanvaraisesti joskus taistelun jälkeen liittyäkseen mukaan. Yo-kai antaa ystävyysmitalin, jolla sen voi kutsua taisteluun. Pelaaja voi taistelussa heittää vastustajalle lahjaksi yhden (ei useita) ruokaesineen, jonka vaikutus ystävystymiseen riippuu Yo-kain mieltymyksistä. Tämä toimii aika hyvin verrattuna Pokémoniin, koska yksi esine on aika vaivaton heittää, eikä taistelustrategiaa tarvitse juurikaan muuttaa. Joskus käy huono tuuri, eikä tärkeä Yo-kai useankaan taistelun jälkeen tahdo jakaa mitalia. Mekaniikka tuntuu silloin oudolta, mutta ainakaan keräileminen ei riko juurikaan taistelupelattavuuden tempoa.
Pelin taistelumekaniikat on kai suunniteltu soveltuvaksi ensikertalaisille. Hahmot hyökkäävät ja käyttävät erikoiskykyjään automaattisesti. Se muistuttaa automaattiasetuksesta joissain peleissä. Suuri osa strategiasta tapahtuu taistelun ulkopuolella tiimin asetelmaa ja kokoonpanoa hioessa. Pelaajan on tarkoitus hallinoida Yo-kaiden osallistumista taisteluun kääntämällä pyörää, joka vaihtaa toimintaan tai siitä syrjään tiimin jäseniä. Lisäksi pelaaja ajoittaa vahvoja soultimate-liikkeita strategisesti ja käyttää palautus- ja buff-esineitä. Pomoja vastaan hyökkäykset pitää joskus kohdistaa ja ajoittaa hyvin. Peli on melko helppo, mutta se voi toisinaan yllättää haasteella ja painostuksella. Ainakaan peli ei ole selvästi helpompi kuin Pokémon.
Lyhyesti
Peli on melko addiktoiva, vaikka pelimekaniikat eivät tunnu erityisen vahvoilta. Tuotantoarvot ovat korkeat, mutta merkittävä osa pelin dialogista voi käydä tylsäksi etenkin sivutehtävissä, jotka toimisivat kyllä piirrossarjan jaksoina mutta eivät kovin hyvin tekstipainotteisina tapahtumina pelissä. Pelissä on läsnä ehdottomasti sellainen "Level-5-laatu", jonka huomaa sisällön laajuudessa, erinomaisessa musiikkiraidassa ja maailman yksityiskohdissa.
Viimeksi muokattu:
3DS sai äsken myös jotain ison hypen arvoista ensi vuodelle kun Draqon Quest XI virallistettiin länteen! Hienoja uutisia kerrassaan.
Kyseessähän on siis klassisesn japsiropeinstituution uusin teos jota tehtiin samaan aikaan PS4:lle ja 3DS:lle jonka jälkeen myös Switch-versiota alettiin parsia kasaan. Nelospleikalle ilmestyvä peli on juonellisesti identtinen käsikonsoliversion kanssa mutta luonnollisesti visuaalisella puolella molemmat laitteet käyttävät omia vahvuuksiaan kun PS4 tykittää herkkua silmille sekä korville, samalla kun 3DS tarjoaa kahden ruudun pelattavaa ja kosketusnäytön hyödyntämistä.
EDIT: Nyt kun hypepäissäni katsoin ilmoitusvideon toistamiseen niin eihän siinä mainittu että tuleeko kaikista pelin versioista käännökset. Nyt jänskättää...
Kyseessähän on siis klassisesn japsiropeinstituution uusin teos jota tehtiin samaan aikaan PS4:lle ja 3DS:lle jonka jälkeen myös Switch-versiota alettiin parsia kasaan. Nelospleikalle ilmestyvä peli on juonellisesti identtinen käsikonsoliversion kanssa mutta luonnollisesti visuaalisella puolella molemmat laitteet käyttävät omia vahvuuksiaan kun PS4 tykittää herkkua silmille sekä korville, samalla kun 3DS tarjoaa kahden ruudun pelattavaa ja kosketusnäytön hyödyntämistä.
EDIT: Nyt kun hypepäissäni katsoin ilmoitusvideon toistamiseen niin eihän siinä mainittu että tuleeko kaikista pelin versioista käännökset. Nyt jänskättää...
- 3.5.2017
- 393
Voisin kyllä kuvitella että peli tulee lännessä vain PS4 versiona mutta on nuo remaket varmaan sen verran myyneet että en pois sulkisi ajatusta että molemmat tulisivat. Itse joka tapauksessa pelaan sen PS4 version ensin. 3DS versio tosin näyttää aika jänskältä että kyllä ihan mielellään näkisin senkin tulevan. Kyllähän se olisi aika mielenkiintosta sitten vuosien päästä saada lisäpotkua uudelleen pelaamiselle siitä että se toinen versio on niin erillainen.
Japani taas näyttänyt parasta osaamistaan viikonlopun aikana...
"Famitsu has reported that Dragon Quest has sold a total of 2,080,806 copies in Japan within the first two days of the game’s release. The 3DS version of the game sold 1,130,468 copies, while the PlayStation 4 version sold 950,338 copies."
Aivan tautinen määrä ottaen huomioon että kyse on siis kahden päivän otannasta. Mielenkiintoista olisi tietää että moniko ostajista kiskaisi itselleen molemmat versiot (seikka jonka itse aion tehdä jahka peli meidän länsijunttien kielelle vaan käännetään) pelistä sillä myynnissähän oli melkoista aika-avaruusjatkumon kahtia repäisevää pakettia jossa oli niin Sonyn, kuin Nintendonkin tuote!!
"Famitsu has reported that Dragon Quest has sold a total of 2,080,806 copies in Japan within the first two days of the game’s release. The 3DS version of the game sold 1,130,468 copies, while the PlayStation 4 version sold 950,338 copies."
Aivan tautinen määrä ottaen huomioon että kyse on siis kahden päivän otannasta. Mielenkiintoista olisi tietää että moniko ostajista kiskaisi itselleen molemmat versiot (seikka jonka itse aion tehdä jahka peli meidän länsijunttien kielelle vaan käännetään) pelistä sillä myynnissähän oli melkoista aika-avaruusjatkumon kahtia repäisevää pakettia jossa oli niin Sonyn, kuin Nintendonkin tuote!!
Switch-versiohan tulee olemaan PS4-version porttaus ilman sen kummempia kikkailuja vai olenko missannut jonkun uutisdetaljin jossain?
Siitä ei ole oikeastaan puhuttu mitään virallista. Ainoa fakta, mikä Switch-versiosta tiedetään, että se on tulossa, ja että se ei tule ulos julkaisussa "aikuisten asioiden takia". Näin sanoi Yuji Horii. Veikkaan, että Sony on ostanut itselleen konsoliyksinoikeuden tietyyn aikaan saakka, ainakin Japanissa. En tiedä onko Dragon Quest tarpeeksi merkittävä peli länsimaissa, että ostaisivat yksinoikeuden myös täällä.
3DS möi viime viikolla likimain 150 000 kappaletta japseissa. Numero ei tuollaisenaan kerro vielä paljoa mutta ottaen huomioon että laite möi esim. viime vuonna koko vuotena hitusen alle 800 000 ja tänä vuonna on jo melkein miljoonan rajapyykki rikki (kolme kuukautta ennen Pokémonien julkaisua) niin ei voi kuin hämmästellä. Laite joka tuomittiin superflopiksi ekan puolen vuoden aikana ja joka ilmestyi "silloin kun käsikonsolipelaaminen oli kuollut mobiilipelaamisen vuoksi" ja niin vaan sitä vieläkin myydään aivan sairaita lukemia. Hattua päästä.
