Mario + Rabbids - Kingdom Battle

[Wilbur wals]

Tarina menty läpi. Kaiken kaikkiaan oikein hyvä peli ja sopivasti haastetta kun en käyttänyt kertaakaan tuota easy mode optiota. Pituuskin minusta oikein sopiva tämän tyyliseen peliin. Ei ehtinyt kyllästyminen iskemään missään vaiheessa. Nyt alkaakin sitten täydellisesti läpi pelaaminen. Muutaman päivän saa varmasti vielä kulumaan tämän pelin kimpussa.

 

[Myy100]

^Nyt jo? Itse vasta W2-3, tosin en ole pelannut joka päivä. Aika haastava peli kyllä.

 

[Wilbur wals]

^Nyt jo? Itse vasta W2-3, tosin en ole pelannut joka päivä. Aika haastava peli kyllä.

Sairaslomalla on aikaa pelailla

 

[Kuruwin]

Tulipa tuota Co-oppia tänään kokeiltua kaverin luona ja ihan kivaa oli. Näytti tässä pelissä kuitenkin olevan omat ongelmansa. Yleensä esimerkiksi tälläisissä peleissä saa kelattua jos hahmon vahingossa laittaa väärään paikkaan ja ilmeisesti tässä ei saa myöskään saa selvästi esille vihollisten aseitten kantamaa kuten vaikkapa FE peleissä. Vihollisten spawnaaminenkin on hoidettu huonosti koska peli ei ilmeisesti yhtään indikoi millanen pupu saattaa maan alta hypätä jonka takia pitäisi sitten edetä turhan rauhallisesti tai muuten saatta joutua aloittamaan alusta (menee trial and erorrin puolelle)

Peli näytti myöskin olevan tutun turvallista ubia koska kaverilla tuli bugi vastaan yksinpelissä (positiivisen sentään) ja co-oppia pelatessa peli tottakai ehti crashata kerran kesken taistelun (en kyllä väitä että peli on tämän perusteella buginen mutta näitä bugeja selvästi löytyy)

Mutta joo. Aika helposti pelin sisäisti ja oli ihan mukavaa kahdestaan pohdiskella vaihtoehtoja vaikka mitään varsinaisia tiukkia tilanteita ei vastaan tullut (normal) Hahmoja saisi olla kyllä huomattavasti enemmän koska melkein jokainen kenttä pelattiin samalla parilla hahmolla. Ei haittaisi vaikka hahmot olisivat täysin klooneja kyvyiltään, kunhan olisi vaan parempaa katseltavaa (kanit on edelleenkin syöpäsiä)

 

[Tertzzi]

Itsekkin läpäsin pelin tänään ja hyvä peli oli minusta. Itselleni oli kyllä tosi haastava peli kyseessä. En kyseisiä pelejä ollut aikaisemmin pelannut. Ubi:lle isot plussat. Jatko osaa sitten muutamien vuosien päästä kiitos

 

[Wilbur wals]

Itsekkin läpäsin pelin tänään ja hyvä peli oli minusta. Itselleni oli kyllä tosi haastava peli kyseessä. En kyseisiä pelejä ollut aikaisemmin pelannut. Ubi:lle isot plussat. Jatko osaa sitten muutamien vuosien päästä kiitos

Haastetta riittää. Olen nyt pelannut noita ultimate haasteita ja vasta yhden läpäissyt. Niissä tuota haastetta piisaa! Minä toivon että jos Ubisofti meinaa vielä tehdä pelin Nintendo hahmoilla niin se voisi olla taas eri genreä. Jos Ubi jatkaa tämän kaltaista yhteistyötä Nintendon kanssa niin toivottsvasti pelien laatutaso säilyy yhtä korkealla kuin se on tässä pelissä.

 

[Tertzzi]

Haastetta riittää. Olen nyt pelannut noita ultimate haasteita ja vasta yhden läpäissyt. Niissä tuota haastetta piisaa! Minä toivon että jos Ubisofti meinaa vielä tehdä pelin Nintendo hahmoilla niin se voisi olla taas eri genreä. Jos Ubi jatkaa tämän kaltaista yhteistyötä Nintendon kanssa niin toivottsvasti pelien laatutaso säilyy yhtä korkealla kuin se on tässä pelissä.

Juuri näin. No unohdin että ostinhan tähän Season Passin!. Eli tulee tätä jatkossa pelattua myös, kun jouluna tulee uusia Solo haasteita ja Co-op haasteita ja 2018 tulee lisää tarina tehtäviä..
http://www.eurogamer.net/articles/2017-08-23-mario-rabbids-kingdom-battle-reveals-season-pass

 

[Garo]

Perhanan peli tiltannut kahdesti, ja tietysti kentän loppupäässä kummallakin kerralla. Onneksi kentät eivät ole yleensä kovin pitkiä.

Jos unohdetaan tekniset ongelmat, olen kyllä nauttinut tästä kovasti. Liikkumisen, hyppimisen, ampumisen ja erikoiskykyjen ketjuttaminen mahdollisimman tehokkaiksi sarjoiksi on hyvin palkitsevaa. Taistelujen välillä harrastettava kevyt pulmailukin on ihan mukavaa ja rytmittää peliä kivasti, vaikka palikoiden työntely on välillä vähän kömpelöä. Uskallan jopa myöntää toisinaan hymyilleeni Rabbidsien toilailulle.

 

[Wilbur wals]

Tänään tullut pelattua tätä peliä kaikessa kolmessa moodissa. Handheld, tabletop sekä telvisiossa ja taas todettua että on tuo vaan pirun hieno konsoli. Muuten jotenkin alkaa peli puuduttamaan.Onhan tuota jo 70 tuntia takana.Kaksinpeli paikalisesti houkuttaisi mutta yksin se on vähän hankalaa

 

[Wilbur wals]

Onko muut pelanneet tätä joy-coneilla ilman grippiä? Erittäin hyvin sopii tuo ohjaustyyli mielestäni tähän peliin. Onhan tätä muuten jo 75 tuntia takana ja alkaa tuntumaan että ihan tarpeeksi vaikkei olekkaan vielä 100% läpi pelattukkaan. Kaksinpelin parissa varmasti kuluisi vielä aikaa, ei puutu kuin pelikaveri samalta sohvalta

 

[Kaura]

Menen jossain neljännessä (viimeisessä?) paikassa. Peli on kaikessa konseptitason hämmentävyydessään itse asiassa tosi hyvä, mutta koen, että ketjuun mahtuisi enemmän kriittisiä mietteitä.

Ehkä suurin harmi itselleni on se, miten isoja harppauksia aseiden tehoissa on. Taktikointi aseiden erikoisominaisuuksilla tuntuu aika merkityksettömältä, kun liki aina voi valita enemmän vahinkoa tekevän pyssyn. Systeemi myös tavallaan kannustaa käyttämään samoja hahmoja koko ajan, koska rahaa ei ole kaikkien aseiden tuoreina pitämiseen - ainakin neloslukuun asti, missä jo yhdestä taistelusta saa tarvittavan rahamäärän yhden hahmon molempien aseiden uusimiseen.

Loppupään pyssyt myös vetelee critical hitejä kirjaimellisesti joka toisella osumalla, mikä tekee taisteluista tosi omalaatuisia, kun vihollismöröt kolikkoa heittämällä kärsivät milloin mistäkin taaksepäin työntymisestä tai ampumakyvyttömyydestä. Tuntuu, että alussa piti taktikoida paljon enemmän, vaikka kaikki taktikoimisesta kiinnostavampaa tekevät upgradet oli vielä lukkojen takana.

Yleensä esimerkiksi tälläisissä peleissä saa kelattua jos hahmon vahingossa laittaa väärään paikkaan ja ilmeisesti tässä ei saa myöskään saa selvästi esille vihollisten aseitten kantamaa kuten vaikkapa FE peleissä. Vihollisten spawnaaminenkin on hoidettu huonosti koska peli ei ilmeisesti yhtään indikoi millanen pupu saattaa maan alta hypätä jonka takia pitäisi sitten edetä turhan rauhallisesti tai muuten saatta joutua aloittamaan alusta (menee trial and erorrin puolelle)

Rangen tarkistaminen on tosiaan manuaalista puuhaa, koska pelissä ei nähdäkseni voi mistään katsoa yksikön liikkumisen ja aseen yhteistä kantamaa. Itse en ainakaan vieläkään ymmärrä, miten peli edes laskee ruutuetäisyyksiään - vinosti neliöstä toiseen eteneminen lasketaan yleensä yhdeksi ruuduksi, mutta ei kuitenkaan aina..? Joka tapauksessa rangen arviointi on suuntaan ja toiseen tosi epämääräistä, ja parasta on varautua siihen, että viholliset eivät koskaan ole liian kaukana, ja itse ei ole koskaan tarpeeksi lähellä. Tavallaan ratkaisu toimii peliä yksinkertaistavana ja virtaviivaistavana tekijänä, mutta tavallaan tuntuu, ettei pelaajalle vain anneta tietoa ja sääntöjä, jotka kyllä olisivat saatavilla.

Spawnaajien korvista sen sijaan voi tacticam-näkymässä katsoa, minkä tyyppinen pupu on tulossa. Joskus vihollislajin voi päätellä silmämääräisestikin epäilyttävän isoista tai läpinäkyvistä korvista. Joskus pupujen tarkemmat kyvyt ovat tosin epäselviä, kuten se, miten laajalle alueelle kivipaasien kantajien mäjäytys vahinkoa tekee.

 

[Garo]

Peli on nyt 100-prosenttisesti läpi, mikäli ei co-op-kenttiä lasketa. Ultimate-haasteet näyttivät kaikki alkuun pelottavilta, mutta lopulta vain kakkonen osoittautui jokseenkin vaikeaksi. Kolmonen ja nelonen menivät ekalla. Toivottavasti lisäsisällön vaikeustaso on säädetty niitä pelaajia silmällä pitäen, jotka ovat jo pelanneet pelin läpi ja ostaneet tehokkaimmat aseet.

Onko muut pelanneet tätä joy-coneilla ilman grippiä? Erittäin hyvin sopii tuo ohjaustyyli mielestäni tähän peliin.

Joo, tuota ohjausmetodia olen itse käyttänyt koko ajan. Mukava kun voi pitää käsiä miten haluaa.

 

[Wilbur wals]

Peli on nyt 100-prosenttisesti läpi, mikäli ei co-op-kenttiä lasketa. Ultimate-haasteet näyttivät kaikki alkuun pelottavilta, mutta lopulta vain kakkonen osoittautui jokseenkin vaikeaksi. Kolmonen ja nelonen menivät ekalla. Toivottavasti lisäsisällön vaikeustaso on säädetty niitä pelaajia silmällä pitäen, jotka ovat jo pelanneet pelin läpi ja ostaneet tehokkaimmat aseet

Olenkohan huono vain pelaamaan kun olen päässyt vasta yhden noista vaikeimmista haasteista lävitse. Mielestäni olen kuitenkin saanut ostettua tehokkaimmat aseet. Paras johtopäätös on varmaan se että olen surkea peluri

 

[Kaura]

Lasten XCOMit on ajatustasolla kiinnostaneet sen jälkeen, kun hoksasin pelanneeni Codename: S.T.E.A.M.in jopa läpi itse 2012-XCOMin jäätyä kesken.

Mariosta jäi nälkä. XCOM: Enemy Unknown meni jo yhdessä illassa pidemmälle kuin mihin aikanaan ylipäätään pääsin. Luulen tämän perusteella, että Mario ja pökäleet on loistava silta muuten omassa pienessä taskussaan muhivaan XCOM-genreen. Pari vuotta sitten työmaana pitämäni suoja- ja osumatarkkuusmekaniikkojen perusteet iskostuivat yksinkertaistetusta Mariosta kaaliin niin, että tunsin monimutkaisemmassa pelissä pääseväni kertaheitolla syvemmälle taktikoinnin tasolle.

Tuossa Super Mariossa on kummaa taikaa kun sen kanssa tulee aina aloitettua ihan pelaamattomia peligenrejä ja vielä viihdyttyä niiden parissa.

Aluksi tämä toteamus nauratti, mutta nyt kun viisaampana asiaa miettii, niin olen itsekin päässyt tämän tapauksen lisäksi ainakin golfpeleihin sisään Marion kautta.

Mario-teema on ihan OK, vaikka pyssyt ei käsiin heittämällä sopisikaan

Tähän aiheeseen ei ainakaan tällä foorumilla ole puututtu kummemmin. Vaikka koomisen näköiset aseet kuinka ampuisivat värikkäitä energiapläjäyksiä ja uhrit korkeintaan menisivät nurin ja päästä pyörälle, ei siitä pääse mihinkään, että Luigi on pelissä tarkka-ampuja ja Mario äkäinen ilme naamalla viimeistelee pupuja nurkan takaa laukomalla. Pyssyjen nimissä ja kuvauksissakin välillä viitataan pyllyn potkimisen sijasta eri kiertoilmauksin kuolemaan ja kuolemantuottamukseen.

En yritä sepittää, ettäkö olisi jotenkin moraalisesti vastuutonta Nintendolta antaa tavallisesti lapsille harmittomien maskottiensa käsiin pyssyjä ja räjähteitä. Ihan sama: väkivalta ja aseet ovat pelien kontekstissa niin normalisoituneita, ettei asiaa tule edes juuri ajatelleeksi. Minusta on kuitenkin kiinnostavaa, että Nintendo alun perinkään on konseptin hyväksynyt ja siten luonut aivan uusia mielleyhtymiä ykköstuotteensa Marion ja aseiden välille.

Josi ei

 

[Garo]

DLC-paketin haastetehtävät ovat nyt saapuneet. Tehtäviä on 2 per maailma ja ne pitää käydä etsimässä kunkin maailman Hidden Chapterista. Tämä on vähän turhauttavaa, koska itse olin jo unohtanut parin Hidden Chapterin tarkan sijainnin, mistä seurasi hieman turhaa vaeltelua.

Tehtäviä olisi saanut olla paljon enemmän, mutta valtaosa tarjotuista skenaarioista on sentään kiinnostavia. Eräässä tehtävässä vihut liimaavat pelaajan koko joukkueen paikoilleen ja ryntäävät suojaan. Sitten ne pitäisi päihittää yhdessä vuorossa. Viimeisen maailman tehtävät olivat jo sen verran övereitä, että jätin ne toiseen kertaan: ensimmäinen on yhden vuoron saattotehtävä, jossa pitää käsittääkseni saada vihut kimmottelemaan saatettava maaliin.

 

[Norsukampa]

Pari kuukautta putkirempan takia kestäneen evakon takia, on 3DS:n ja Switchin takapölk... ei kun siis backlog, on ollut työn alla. Törmäsin sitten vielä läpäisemättömään Mario+Rabbidsiin ja kahdeksan kuukauden pelitauon jälkeen, arvostukseni peliä kohtaan nousi entistäkin korkeammalle. Peli on siitä hauska että siinä ei ole mitään loistavaa mikä mullistaisi maailmoja, ei mitään huonoa joka vähentäisi kokonaisfiilinkiä, eikä myöskään mitään ”ihan OK”-tasoista joka aiheuttaisi lähinnä olkapäiden kohauttelua. Kaikki on pelissä enemmän tai vähemmän hyvällä tasolla ja jokainen nyanssi tuntuu ruokkivan toistaan. Kauniin värikäs grafiikka yhdistettynä Grant Kirkhopen rallattelusuonta kutittelevaan musiikkiin, on hieno yhdistelmä kerrassaan. Vaikeustaso antaa pelaajalle kaikki avaimet läpäistä peli ilman genrelle tyypillistä överihaastetta, jota sitten pelin 100% läpäisy tarjoaakin. Monen monta muutakin vastaavaa esimerkkiä löytyisi mutta kirjoittaminen on vaikeaa kun pitää toista kättä lipassa Ubin suuntaan tämän pelin takia. Toivottavasti yhteistyötä tulee joskus vielä lisää vaikka jatko-osan muodossa ja jos vaikka tähän kuvitteelliseen jatko-osaan saataisiin mukaan eräänkin ”sädemiehen” hahmokatraan?

 

[Andyliini]

Kevääksi Ubi lupaili vielä lisää DLC:täkin DK:lla varustettuna, vaan eipä ole moisia vielä näkynyt. Kesäkuu periaatteessa on vielä kevättä (ainakin alussa), mutta tuntuisi kovin myöhäiselle moinen. Josko johonkin sopivaan väliin tuo tulisi, uusia kiinnostavia pelejä itselle ei näytä olevan tulossa ennen heinäkuuta.

 

[Jonelink]

Kävipä ekaa kertaa pikkuisen tukalasti pelin kanssa. Olin juuri päihittämässä toisen maan bossin, kunnes tv ruudulle tuli error ja joudun päihittämään bossin uudestaan. Toisella kerralla ei tullut enään erroria ja pääsin pelissä eteenpäin. Toivottavasti jäi yhdeksi kerraksi.

 

[Jonelink]

Pääsin pelin eilen läpi, tosin tekemistä jäi vielä.

No, omasta mielestäni peli oli aika hauskanpitoinen huumorilla ja pelaaminen ei tuntunut pahalta. Taistelusysteemi toi paljon haastetta, kun ottaa huomioon viholliset ja tarkan paikan, missä voi viholliset ampua helposti. Perfect tuloksia tuli paljonkin, vaikka en saavuttanut kaikista kentistä ja en muutenkaan tavoitellut sitä. Maailman tutkiminen tuntui jo tylsältä, sillä se ei tarjonnut muuta kun arkkujen metsästystä ja salaisia chaptereita.

Itsellä peli jumittui kahdesti, ekan kerran toisen chapterin bossissa ja toinen yhdessä haasteessa. Tämän jälkeen ei ole peli jumittunut. Bugeja ja glitchejä tuli vastaan etenkin kolmas maailmassa ja muuallakin bongasin, mutta pieni määrä.

Peli olisi ollut täydellinen, jos nuo korjaukset oltaisiin tehty ennen pelin julkaisua.