Konsolin kolme kirkkainta [#24: Nintendo Switch]
- Viestiketjun aloittaja Loota
- Aloituspäivämäärä
Tervetuloa Fintendoon!
Fintendo on suomalaisten Nintendo-pelaajien keskustelupaikka.
Ocarina of Time ja Majora's Mask ovat helposti konsolin parhaimmat pelit. Jos kuitenkin vain toinen ollaan valitsemassa, mikä tietty edesauttaisi monimuotoisempaa top3:ea, ehdottaisin Majora's Maskia. OoT on toki monumentaalinen edistysaskel jo videopelinä, ja se on tänäkin päivänä vielä erinomainen peli. Minulla ei ole mitään muuta kuin arvostusta OoTia kohtaan, mutta... Majora's Mask on parempi.
Super Mario 64 on myös itselleni aika luonnollinen valinta, koska se oli niin keskeisessä roolissa pienen Rushin peliuran alkutaipaleita. Sen pariin tuli palattua kerta toisensa jälkeen. Kun prinsessa viimein pelastui, olin onnesta soikeana.
Kolmanneksi heittäisin ehkä GoldenEye 007. Vaikka onkin edelläkävijä genrelle, josta en rehellisesti hirveästi välitä, on se silti mielestäni merkittävä teos. Onhan tuo tänä päivänä hyvin tönkkö peli, mutta karun ulkokuoren alta löytyy varsin hyvällä maulla tehty peli. Tehtävät ovat mukavan vaihtelevia sekä ympäristöltään että tavoitteiltaan. Pidän myös siitä, miten vaikeusaste ei ainoastaan buffaa vihollisia, vaan myös laittaa enemmän tavoitteita pelaajan askarelistalle läpäistäväksi. Multiplayer mode oli myös ihan hauska viritelmä ja loi vahvan pohjan tuleville peleille.
Kunniamainintoja voisi jaella mm. Diddy Kong Racingille (AKA "parempi Mario Kart 64"), Jet Force Geminille, Yoshi's Storylle, Paper Mariolle sekä tietty Banjoille. Perfect Dark 64 pitäisi joskus pelata, koska se vaikuttaa yksinpelin kannalta hiotulle GoldenEyelle.
Super Mario 64 on myös itselleni aika luonnollinen valinta, koska se oli niin keskeisessä roolissa pienen Rushin peliuran alkutaipaleita. Sen pariin tuli palattua kerta toisensa jälkeen. Kun prinsessa viimein pelastui, olin onnesta soikeana.
Kolmanneksi heittäisin ehkä GoldenEye 007. Vaikka onkin edelläkävijä genrelle, josta en rehellisesti hirveästi välitä, on se silti mielestäni merkittävä teos. Onhan tuo tänä päivänä hyvin tönkkö peli, mutta karun ulkokuoren alta löytyy varsin hyvällä maulla tehty peli. Tehtävät ovat mukavan vaihtelevia sekä ympäristöltään että tavoitteiltaan. Pidän myös siitä, miten vaikeusaste ei ainoastaan buffaa vihollisia, vaan myös laittaa enemmän tavoitteita pelaajan askarelistalle läpäistäväksi. Multiplayer mode oli myös ihan hauska viritelmä ja loi vahvan pohjan tuleville peleille.
Kunniamainintoja voisi jaella mm. Diddy Kong Racingille (AKA "parempi Mario Kart 64"), Jet Force Geminille, Yoshi's Storylle, Paper Mariolle sekä tietty Banjoille. Perfect Dark 64 pitäisi joskus pelata, koska se vaikuttaa yksinpelin kannalta hiotulle GoldenEyelle.
Wilbur wals
SW-8065-2970-1519
- 30.4.2017
- 946
Itselle kaikkien aikojen konsoli.Nintendo vei todella onnistuneesti monta sarjaansa kolmiulotteiseen maailmaan. Nämä pelit olivat myös suunnanäyttäjiä monessa genressä ja kaikkien 3-D pelien suunnannäyttäjiä.
1.The Legend of Zelda:Ocarina of time.
Se tunnelma mikä oli ensimmäisen kerran kun kasetin sisään laitettuaan Link ratsasti Eponalla oli niin taianomaista että en ole sitä koskaan sen jälkeen videopeleissä kokenut. Lisäksi se säilyi ihan loppuun asti tauotta koko pelin ajan.
2.Super Mario 64
Peli oli yhtä nautintoa ja sai hankkimaan Nintendon konsolin ja palaamaan yhtiön pelaajaksi. Aikansa huipputeos ja yksi kaikkien aikojen peleistä. Kaikki oli vain kohdallaan tässä pelissä ja olihan se aikoinaan ennen kokemattomman mahtavaa pelattavaa.
3.Goldeneye
Mietin Majora Maski mutta kyllä Bondi Raren tekemänä oli niin huikea kokemus aikoinaan.Yksinpeli oli timanttia ja moninpelin parissa tuli vietettyä useita satoja tunteja kavereiden ja sisarusten seurassa. Kumpa vanha Rareware olisi vielä voimissaan ja tekisi Switchille pelejään.Rarehan oli aivan parhaita saamaan maksimaallisen hyvän grafiikan irti Nintendon konsoleista.
Oikeastihan Nintendo 64:lla oli niin monta huippupeliä että niitä voisi listata enemmänkin. Mutta ykkös ja kakkosijasta ei ole epäselvyyksiä henkilökohtaisessa listassani.
1.The Legend of Zelda:Ocarina of time.
Se tunnelma mikä oli ensimmäisen kerran kun kasetin sisään laitettuaan Link ratsasti Eponalla oli niin taianomaista että en ole sitä koskaan sen jälkeen videopeleissä kokenut. Lisäksi se säilyi ihan loppuun asti tauotta koko pelin ajan.
2.Super Mario 64
Peli oli yhtä nautintoa ja sai hankkimaan Nintendon konsolin ja palaamaan yhtiön pelaajaksi. Aikansa huipputeos ja yksi kaikkien aikojen peleistä. Kaikki oli vain kohdallaan tässä pelissä ja olihan se aikoinaan ennen kokemattomman mahtavaa pelattavaa.
3.Goldeneye
Mietin Majora Maski mutta kyllä Bondi Raren tekemänä oli niin huikea kokemus aikoinaan.Yksinpeli oli timanttia ja moninpelin parissa tuli vietettyä useita satoja tunteja kavereiden ja sisarusten seurassa. Kumpa vanha Rareware olisi vielä voimissaan ja tekisi Switchille pelejään.Rarehan oli aivan parhaita saamaan maksimaallisen hyvän grafiikan irti Nintendon konsoleista.
Oikeastihan Nintendo 64:lla oli niin monta huippupeliä että niitä voisi listata enemmänkin. Mutta ykkös ja kakkosijasta ei ole epäselvyyksiä henkilökohtaisessa listassani.
Vihdoin teki tämä hieno ketju paluun kesälomilta. Ei enää näin pitkiä taukoja jookos kookos?
Oman aikansa tehomylly N64 jäi pahasti pleikkarin jalkoihin mutta se kuitenkin jätti pysyvän jäljen pelimaailmaan kun sille julkaistiin peli joka standardisoi analogiohjauksen ja kolmiulotteiset pelimaailmat, kuin myös peli joka on jäänyt historiaan kaikkien aikojen parhaana videopelinä. Tämän johdosta listani ykkösnimi on...
The Legend Of Zelda: Ocarina Of Time
Peli josta on varmasti kaikki sanottava jo vuosien aikana sanottu mutta sanotaan se nyt vielä kerran: kaikkien aikojen paras videopeli
Perfect Dark
Goldeneyen parissa tuli vietettyä satoja pelitunteja ja vähemmän yllättäen kaikkea isommin, kauniimmin ja enemmän tarjonnut Perfect Dark tuplasi niin pelitunnit kuin innostuneisuudenkin. Halon kanssa ehkä se kaikkien aikojen paras konsoliräiskyttely jonka taival pelikartalla jäi harmittavan lyhyeksi.
Banjo-Tooie
Kyllä, sanoin sen ääneen. Super Mario 64 ei ole N64:n paras tasoloikka vaan se on Raren sympaattisen elukkaduon toinen yhteinen seikkailu. Eka osa Banjon ja rääväsuisen linnun, Kazooien, seikkailuista oli jo sen tason tasoloikkanamia että heikompia hirvitti ja kun homma vietiin aivan uusiin sfääreihin jatko-osassa, ei voinut muuta kuin polvistua kohti Englantia ja kiittää Rarea uskomattoman hienosta työstä. Jotkut sanovat että 3D-tasoloikat eivät ole tästä pelistä enää parantaneet ja heillä on kyllä tiettyä ideaa jutuissaan.
Siinä tosiaan omat kirsikkani kakun päällä. Kyseisen kakun raaka-aineisiin kuuluu myös mm. Jet Force Gemini, Blast Corps, Super Smash Bros, Ogre Battle 64, Ridge Racer 64, Turok 2: Seeds Of Evil, Sin&Punishment, Wave Race 64, ISS64 ja monen monta muuta.
Oman aikansa tehomylly N64 jäi pahasti pleikkarin jalkoihin mutta se kuitenkin jätti pysyvän jäljen pelimaailmaan kun sille julkaistiin peli joka standardisoi analogiohjauksen ja kolmiulotteiset pelimaailmat, kuin myös peli joka on jäänyt historiaan kaikkien aikojen parhaana videopelinä. Tämän johdosta listani ykkösnimi on...
The Legend Of Zelda: Ocarina Of Time
Peli josta on varmasti kaikki sanottava jo vuosien aikana sanottu mutta sanotaan se nyt vielä kerran: kaikkien aikojen paras videopeli
Perfect Dark
Goldeneyen parissa tuli vietettyä satoja pelitunteja ja vähemmän yllättäen kaikkea isommin, kauniimmin ja enemmän tarjonnut Perfect Dark tuplasi niin pelitunnit kuin innostuneisuudenkin. Halon kanssa ehkä se kaikkien aikojen paras konsoliräiskyttely jonka taival pelikartalla jäi harmittavan lyhyeksi.
Banjo-Tooie
Kyllä, sanoin sen ääneen. Super Mario 64 ei ole N64:n paras tasoloikka vaan se on Raren sympaattisen elukkaduon toinen yhteinen seikkailu. Eka osa Banjon ja rääväsuisen linnun, Kazooien, seikkailuista oli jo sen tason tasoloikkanamia että heikompia hirvitti ja kun homma vietiin aivan uusiin sfääreihin jatko-osassa, ei voinut muuta kuin polvistua kohti Englantia ja kiittää Rarea uskomattoman hienosta työstä. Jotkut sanovat että 3D-tasoloikat eivät ole tästä pelistä enää parantaneet ja heillä on kyllä tiettyä ideaa jutuissaan.
Siinä tosiaan omat kirsikkani kakun päällä. Kyseisen kakun raaka-aineisiin kuuluu myös mm. Jet Force Gemini, Blast Corps, Super Smash Bros, Ogre Battle 64, Ridge Racer 64, Turok 2: Seeds Of Evil, Sin&Punishment, Wave Race 64, ISS64 ja monen monta muuta.
J
Jonelink
Vieras
Nintendo 64 sain vaihdossa PS1:n kanssa. En omistanut mitään muuta kun Super Mario 64, minkä sain konsolin mukana. Jotain pelejä oli lainassa, niin pääsimpä pelaamaan muutakin kun mariota. Tässä nyt 3 parasta:
1. Super Mario 64
Enemmän pelattu ja suosikkipelini. Tasoissa riitti haastetta, mutta pääviholliset oli silloin minulle vaikeaa, niin joutui pyytämään apua. Muistan keränneeni 118 tähteä, joista 2 en löytänyt ikinä. Määrä oli tietysti minun osalta hyvä, kun selvisin vaikeista haasteitakin.
2. F1 Racing Championship
Tätä ei tullut kovin paljon pelattua, mutta pidin tästä kumminkin.
3. Banzo-kazooie
Mietin hetken, että mitä kaikkea minulla oli lainassa, niin oli tämä pelikin minulla kerran. Muistan pelanneeni vain yhdessä paikassa ja enkä siellä muuta tehnyt kun hyppelin ja juoksin. Kerran muutuin ötökäksi ja menin sillä takaisin sinne luolaan vai mikä olikaan, niin ylämäkeä pitkin yritin juosta, mutta muuntauduin takaisin normaaliksi. Tein saman jutun kolmesti, ja sen jälkeen luovutin. Nämä olivat ne muistot tästä pelistä.
1. Super Mario 64
Enemmän pelattu ja suosikkipelini. Tasoissa riitti haastetta, mutta pääviholliset oli silloin minulle vaikeaa, niin joutui pyytämään apua. Muistan keränneeni 118 tähteä, joista 2 en löytänyt ikinä. Määrä oli tietysti minun osalta hyvä, kun selvisin vaikeista haasteitakin.
2. F1 Racing Championship
Tätä ei tullut kovin paljon pelattua, mutta pidin tästä kumminkin.
3. Banzo-kazooie
Mietin hetken, että mitä kaikkea minulla oli lainassa, niin oli tämä pelikin minulla kerran. Muistan pelanneeni vain yhdessä paikassa ja enkä siellä muuta tehnyt kun hyppelin ja juoksin. Kerran muutuin ötökäksi ja menin sillä takaisin sinne luolaan vai mikä olikaan, niin ylämäkeä pitkin yritin juosta, mutta muuntauduin takaisin normaaliksi. Tein saman jutun kolmesti, ja sen jälkeen luovutin. Nämä olivat ne muistot tästä pelistä.
Kuusnepan pelejä on tullu sen verran vähä tahkottua, etten osaa ottaa äänestykseen osaa muuten kuin Zeldojen osalta. Vastaankin siis: The Legend of Zelda: Majora's Mask. Näin 3DS-versioiden kautta kokemuksen 2010-luvulla saaneena OoT ei ollut ihan niin hyvä kuin väitettiin. Loistava peli, ei siinä mitään, mutta pelin aikana pääsi yllättämään tylsistymisen tunne, fiilis, ettei jaksa pelata enää. Majoran kohdalla tilanne oli toinen: peli vetää puoleensa aivan eri sfääreissä. Tarina on kiinnostava, aikamekaniikka toimiva, luolastojen paikannus ja läpäisy hauskaa, naamiokikkailu luokattoman hienoa, ja pelin side Questit sarjan parhaita. Majora on minulle The Zelda (ennen BotWin aloittamista ja ALttP:n kokonaista läpäisyä), ja koen sen ansainneen paikkansa tällä listalla.
Lähdetäänpäs sitten listailemaan. Kuten aiemminkin, vain yksi peli per sarja tähän listaan:
1. The Legend of Zelda - Majora's Mask
Niin paljon tästä on sanottu, ja kuitenkin siitä voi sanoa vielä vaikka mitä. Seikkailu on edelleen yhtä jännittävä kuin se oli vuonna 2001, kun ensimmäisen kerran peliä pelasin. Maailma on eläväinen, ja pullollaan tekemistä, ja vielä vuosien jälkeenkin maailmasta löytyy uusia nyansseja, joita et välttämättä ole aiemmin edes huomannut. Mestariteos, omasta mielestäni paras peli ikinä.
2. Super Mario 64
3D tasoloikkien kuningas. Vaikka 3D-Mariot ovat olleetkin Galaxysta lähtien jämptejä ja luontevia, ei niistä vielä mikään ole yltänyt yhtä korkealle kuin Super Mario 64. Pelin pelaaminen tuntuu hyvältä vielä tänäkin päivänä, joskin graafinen ilme on jo todella pahasti vanhentunut. Lisäksi kontrollit voisi korjata, mikäli pelistä joskus toinenkin remake tehdään. Jokaisen itseään kunnioittavan pelaajan pitäisi vähintään kerran elämässään pelata Super Mario 64 läpi.
3. Banjo-Kazooie
Rare julkaisi N64:n aikana monta klassikkoa, ja niistä nostan listalle heidän ensimmäisen 3D-tasoloikkansa. Tätäkin pelasin aikanaan julmetusti, ja peli toimii vieläkin, erityisesti Xboxilla julkaistujen parannusten johdosta. Super Marion taakse tämä jää, koska erityisesti ohjauksessa ja etenemisessä on otettu mallia Mariosta vähän turhankin suoraviivaisesti. Banjo-Tooie jää tästä pelistä vielä hieman jälkeen sillä en pitänyt jumalattoman suurista maailmoista (liian isoja), sekä siitä, että lähes jokaisessa maailmassa oli pakko poistua seuraavaan maailmaan, että edellisen maailman löydöt pystyi hakemaan kaikki. Nakersi kompletionistia negatiivisesti.
1. The Legend of Zelda - Majora's Mask
Niin paljon tästä on sanottu, ja kuitenkin siitä voi sanoa vielä vaikka mitä. Seikkailu on edelleen yhtä jännittävä kuin se oli vuonna 2001, kun ensimmäisen kerran peliä pelasin. Maailma on eläväinen, ja pullollaan tekemistä, ja vielä vuosien jälkeenkin maailmasta löytyy uusia nyansseja, joita et välttämättä ole aiemmin edes huomannut. Mestariteos, omasta mielestäni paras peli ikinä.
2. Super Mario 64
3D tasoloikkien kuningas. Vaikka 3D-Mariot ovat olleetkin Galaxysta lähtien jämptejä ja luontevia, ei niistä vielä mikään ole yltänyt yhtä korkealle kuin Super Mario 64. Pelin pelaaminen tuntuu hyvältä vielä tänäkin päivänä, joskin graafinen ilme on jo todella pahasti vanhentunut. Lisäksi kontrollit voisi korjata, mikäli pelistä joskus toinenkin remake tehdään. Jokaisen itseään kunnioittavan pelaajan pitäisi vähintään kerran elämässään pelata Super Mario 64 läpi.
3. Banjo-Kazooie
Rare julkaisi N64:n aikana monta klassikkoa, ja niistä nostan listalle heidän ensimmäisen 3D-tasoloikkansa. Tätäkin pelasin aikanaan julmetusti, ja peli toimii vieläkin, erityisesti Xboxilla julkaistujen parannusten johdosta. Super Marion taakse tämä jää, koska erityisesti ohjauksessa ja etenemisessä on otettu mallia Mariosta vähän turhankin suoraviivaisesti. Banjo-Tooie jää tästä pelistä vielä hieman jälkeen sillä en pitänyt jumalattoman suurista maailmoista (liian isoja), sekä siitä, että lähes jokaisessa maailmassa oli pakko poistua seuraavaan maailmaan, että edellisen maailman löydöt pystyi hakemaan kaikki. Nakersi kompletionistia negatiivisesti.
bËst
Jäsen
- 30.4.2017
- 322
Koitappas nyt jotenkin tiivistää Super Mario 64:n tarjonta kolmeen peliin... Sielua kirpaisee kun joudun ylivoimaisten vastustajien alla jättämään mm. Pokemon Stadiumin, Mario Kartin, Diddy Kong Racingin ja DK64:n pois listalta. Mutta katotaan
1. Banjo-Tooie
- Tai Banjo-Kazooie. En oikeastaan osaa edes valita, kumman tähän istuttaisi. Ehkä kuitenkin Tooie ihan vain sillä perusteella, että tarjoaa pituutta ja haastetta huomattavasti enemmän. Ja todellisena tykkinä todistamassa, mihin N64 laitteena pystyi. Ohan kyseessä nyt täydellisin kaksiosainen pelisarja maan päällä. Niille, jotka pitävät Super Mario 64:sta konsolin parhaana pelinä, niin koittakaapas suosiolla perehtyä Raren luomukseen. Josta päästäänkin seuraavaksi juurikin...
2. ... Super Mario 64
- Mitä sitä kaunistelemaan. Täydellinen hyppäys 2D-maailmasta 3D -maailmaan. Sound Track hipoo täydellisyyttä ja peli muutenkin iso edelläkävijä. Vaikka preferoinkin Banjon paremmaksi, niin tokko banjoa olisi ilman tätä mahtipeliä. Tähän pätee bondimainen maailmankuva: Timantit on ikuisia.
3. Ocarina Of Time
- Pelasin ocarinan kunnolla vasta läpi 3DS:llä ja Majoras Maskissa olin 20% apuri kun kaveri sitä aikoinaan takoi. Tällöin en vielä ymmärtänyt Zeldasta paljoakaan saati osannut arvottaa pelejä kovin korkeatasoisiksi. Maailmankuvani on kuitenkin muuttunut viime vuosina oikein urakalla ja vaikka N64 tulvii hyviä laatupelejä, niin en voi olla mainitsematta peliä, joka HELPOSTI ansaitsee tittelin "maailman paras videopeli". Ja mikäpä sitä konsolia paremmin kuvastaisi markkinoilla kuin ko. titteli, joka on säilynyt horjumattomana toistakymmentä vuotta ja todennäköisesti tulee sen tittelin aina pitämäänkin.
1. Banjo-Tooie
- Tai Banjo-Kazooie. En oikeastaan osaa edes valita, kumman tähän istuttaisi. Ehkä kuitenkin Tooie ihan vain sillä perusteella, että tarjoaa pituutta ja haastetta huomattavasti enemmän. Ja todellisena tykkinä todistamassa, mihin N64 laitteena pystyi. Ohan kyseessä nyt täydellisin kaksiosainen pelisarja maan päällä. Niille, jotka pitävät Super Mario 64:sta konsolin parhaana pelinä, niin koittakaapas suosiolla perehtyä Raren luomukseen. Josta päästäänkin seuraavaksi juurikin...
2. ... Super Mario 64
- Mitä sitä kaunistelemaan. Täydellinen hyppäys 2D-maailmasta 3D -maailmaan. Sound Track hipoo täydellisyyttä ja peli muutenkin iso edelläkävijä. Vaikka preferoinkin Banjon paremmaksi, niin tokko banjoa olisi ilman tätä mahtipeliä. Tähän pätee bondimainen maailmankuva: Timantit on ikuisia.
3. Ocarina Of Time
- Pelasin ocarinan kunnolla vasta läpi 3DS:llä ja Majoras Maskissa olin 20% apuri kun kaveri sitä aikoinaan takoi. Tällöin en vielä ymmärtänyt Zeldasta paljoakaan saati osannut arvottaa pelejä kovin korkeatasoisiksi. Maailmankuvani on kuitenkin muuttunut viime vuosina oikein urakalla ja vaikka N64 tulvii hyviä laatupelejä, niin en voi olla mainitsematta peliä, joka HELPOSTI ansaitsee tittelin "maailman paras videopeli". Ja mikäpä sitä konsolia paremmin kuvastaisi markkinoilla kuin ko. titteli, joka on säilynyt horjumattomana toistakymmentä vuotta ja todennäköisesti tulee sen tittelin aina pitämäänkin.
Artzei
Nuija
Vaikka en koskaan kyseistä konsolia skidinä ikinä omistanutkaan, ei silti tarkoita sitä, etteikö sillä olisi ollut suuri vaikutus videopelialaan.
Tässä siis ne, mitkä itse pidän parhaimpina N64 peleinä:
1. The Legend of Zelda: Ocarina of Time
Mitäpä tuosta voisi paljonkaan sanoa? Konsolin yksi parhaimmiten myydyistä peleistä teki massivisen vaikutuksen
tuodessaan Zeldan 3D-maailmaan. Toki jotkin nykyään standard elementit, kuten esim. kohteen lukitus ovat olleet peleissä aiemmin ennen Zelda OoT:ä, mutta Nintendo meni ja vakiinnutti sen kokonaan itse.
2. Super Mario 64
Jeph, SE ensinmmäinen 3D Mario. Ex-putkimies kääntyi todella hyvin 2D tasoloikista 3D tasoloikkiin, toisin kuin eräs nimeltä mainitsematon sininen jyrsijä. Kenttiin pääsi ovelasti maalausten kautta ja ne kentät itsessään olivat tosi avoimia, verrattuna esim. kilpailevan pelikonsolin australialaisen pussimäyrän pelin lineaarisiin kenttiin.
3. Pokémon Stadium 2
Ekan Poké Stadiumin jatko-osa, vaikkakin Japanissa tämä oli oikeastaan kolmas osa Pokémonien alasarjassa, oli kyllä mahtava. Kaikkia 251* Pokémonia
(Red, Blue, Yellow, Gold, Silver ja Crystal) voidaan siirtää /lukea suoraan Game Boy/Game Boy Color -pelikasetilta ja mätkimään joko tekoälyä tai kaverin poksuja vastaan 3D areenoilla. Parannuksia on huomattavasti edelliseen osaan verrattuna, kuten esim. GB Tower on jo suoraan avattuna toisin kuin Stadium 1:ssä se pitää avata erikseen. Kivana lisänä oli myös se, että omaa Gen 2 pelien huonetta pystyi myös sisustelemaan erilaisilla tavaroilla (matot, Pokémon plushiet, julisteet ja ennen kaikkea, Nintendo konsolit, mitkä Gen 2 peleistä "puuttuu" defaultina).
Erityismaininnat:
Banjo-Kazooie
Ex-putkimiehen haastaja, joka kyllä menestyi omalla tavallaan todella hyvin, ennen kuin eräs ilkeä ja rahanahne tietokone osien ja ohjelmien valmistaja tuli ja vei aikalailla kaikki Rare Ltd. IPt pois Nintendon käsistä.
Paper Mario
Marion ainoa RPG seikkailu N64:sella ja ensinmmäine Mario RPG, joka oli myös julkaistu Euroopassakin.
*Kaikki paitsi Celebi, jota ei koskaan virallisesti Japanin ulkopuolella levitetty GSC peleissä.
Tässä siis ne, mitkä itse pidän parhaimpina N64 peleinä:
1. The Legend of Zelda: Ocarina of Time
Mitäpä tuosta voisi paljonkaan sanoa? Konsolin yksi parhaimmiten myydyistä peleistä teki massivisen vaikutuksen
tuodessaan Zeldan 3D-maailmaan. Toki jotkin nykyään standard elementit, kuten esim. kohteen lukitus ovat olleet peleissä aiemmin ennen Zelda OoT:ä, mutta Nintendo meni ja vakiinnutti sen kokonaan itse.
2. Super Mario 64
Jeph, SE ensinmmäinen 3D Mario. Ex-putkimies kääntyi todella hyvin 2D tasoloikista 3D tasoloikkiin, toisin kuin eräs nimeltä mainitsematon sininen jyrsijä. Kenttiin pääsi ovelasti maalausten kautta ja ne kentät itsessään olivat tosi avoimia, verrattuna esim. kilpailevan pelikonsolin australialaisen pussimäyrän pelin lineaarisiin kenttiin.
3. Pokémon Stadium 2
Ekan Poké Stadiumin jatko-osa, vaikkakin Japanissa tämä oli oikeastaan kolmas osa Pokémonien alasarjassa, oli kyllä mahtava. Kaikkia 251* Pokémonia
(Red, Blue, Yellow, Gold, Silver ja Crystal) voidaan siirtää /lukea suoraan Game Boy/Game Boy Color -pelikasetilta ja mätkimään joko tekoälyä tai kaverin poksuja vastaan 3D areenoilla. Parannuksia on huomattavasti edelliseen osaan verrattuna, kuten esim. GB Tower on jo suoraan avattuna toisin kuin Stadium 1:ssä se pitää avata erikseen. Kivana lisänä oli myös se, että omaa Gen 2 pelien huonetta pystyi myös sisustelemaan erilaisilla tavaroilla (matot, Pokémon plushiet, julisteet ja ennen kaikkea, Nintendo konsolit, mitkä Gen 2 peleistä "puuttuu" defaultina).
Erityismaininnat:
Banjo-Kazooie
Ex-putkimiehen haastaja, joka kyllä menestyi omalla tavallaan todella hyvin, ennen kuin eräs ilkeä ja rahanahne tietokone osien ja ohjelmien valmistaja tuli ja vei aikalailla kaikki Rare Ltd. IPt pois Nintendon käsistä.
Paper Mario
Marion ainoa RPG seikkailu N64:sella ja ensinmmäine Mario RPG, joka oli myös julkaistu Euroopassakin.
*Kaikki paitsi Celebi, jota ei koskaan virallisesti Japanin ulkopuolella levitetty GSC peleissä.
Viimeksi muokattu:
retropälli
Jäsen
- 8.5.2017
- 134
Minusta n64 pelit ovat ikääntyneet huonoiten kaikkiin muihin verrattuna, mutta parhaiten aikaa ovat kestäneet paper mario ja zeldat
- 12.4.2017
- 284
- Viestiketjun aloittaja
- Staff
- #154
1. The Legend of Zelda: Ocarina of Time
Edelleenkin äärimmäisen pelattava, kiehtova ja nautinnollinen peli täynnä hyvää ja monipuolista luolastosuunnittelua. Majorakin on mieletön peli, mutta tässä kaupungissa on vain yksi sheriffi.
2. Paper Mario
Persoonallisuutta ja charmikkuutta uhkuva roolipelipaketti, joka on mielestäni myös seuraajaansa parempi tapaus (uniikit pelimielipiteet topicissa tavataan?). Peli on erinomaisesti rytmitetty ja nakkaa jatkuvasti hauskoja ja mitä erilaisempia skenaarioita pelaajalle läpäistäväksi, tylsää ei tule koskaan. Taistelusysteemi kehittyy ja koukuttaa läpi pelin aina viimeiseen klimaattiseen loppubossiin asti ja mahdollistaa badgejen ansiosta vaikka mitä erilaisempia stategioita. Pelin yleisen hyväntuulisuuden vuoksi sitä jaksaa helposti palata sen pariin yhä uudelleen ja uudelleen.
3. Super Mario 64
Siinä missä pelin kenttäsuunnittelu ja tehtävien toistavuus saattaa jättää toivomisen varaa, peli on vieläkin the testamentti toimiville pelimekaniikoille kaikkien näiden vuosien jälkeen ja se itsessään kykenee kantamaan peliä korkealla monien muiden kaltaistensa yläpuolella. Marioa on vaan niin ilahduttavaa ohjata vailla mitään sen suurempia tavoitteitakaan, että pelissä on helppoa keksiä itselleen hauskaa tekemistä ihan lennosta vain.
Edelleenkin äärimmäisen pelattava, kiehtova ja nautinnollinen peli täynnä hyvää ja monipuolista luolastosuunnittelua. Majorakin on mieletön peli, mutta tässä kaupungissa on vain yksi sheriffi.
2. Paper Mario
Persoonallisuutta ja charmikkuutta uhkuva roolipelipaketti, joka on mielestäni myös seuraajaansa parempi tapaus (uniikit pelimielipiteet topicissa tavataan?). Peli on erinomaisesti rytmitetty ja nakkaa jatkuvasti hauskoja ja mitä erilaisempia skenaarioita pelaajalle läpäistäväksi, tylsää ei tule koskaan. Taistelusysteemi kehittyy ja koukuttaa läpi pelin aina viimeiseen klimaattiseen loppubossiin asti ja mahdollistaa badgejen ansiosta vaikka mitä erilaisempia stategioita. Pelin yleisen hyväntuulisuuden vuoksi sitä jaksaa helposti palata sen pariin yhä uudelleen ja uudelleen.
3. Super Mario 64
Siinä missä pelin kenttäsuunnittelu ja tehtävien toistavuus saattaa jättää toivomisen varaa, peli on vieläkin the testamentti toimiville pelimekaniikoille kaikkien näiden vuosien jälkeen ja se itsessään kykenee kantamaan peliä korkealla monien muiden kaltaistensa yläpuolella. Marioa on vaan niin ilahduttavaa ohjata vailla mitään sen suurempia tavoitteitakaan, että pelissä on helppoa keksiä itselleen hauskaa tekemistä ihan lennosta vain.
Jack
Viikin kreivi
- 3.5.2017
- 140
Nintendo 64 oli itselleni ensimmäinen konsoli, joten sillä on itselleni eniten nostalgia-arvoa. 64:sen parissa olen varmasti viettänyt kaikista konsoleista eniten aikaa.
1. Perfect Dark
Golden Eye oli ala-asteikäiselle huikea kokemus, mutta Perfect Dark maksimoi pelikokemuksen. Pelin parissa tuli ehkä viihdyttyä enemmän kuin laki sallii. En ymmärrä miten sitä jaksoikaan tahkota niitä ampumaratoja ja muita tukikohdan mestoja. Siihen aikaan tuntui jotenkin mahtavalta päästä tarinamoden sijasta tutkimaan Carrington Instituuttia ja palaamaan tarinan pariin, kun siltä tuntui.
2. Super Mario 64
Olen usein miettinyt miten jaksoin pelata tätäkin peliä niin paljon? Siis pelissä ei ole mitään vikaa, mutta peliä pelatessani en osannut yhtään englantia ja silti minulta löytyi melkein kaikki tähdet (muistaakseni kaksi jäi puuttumaan). Peli kävi itselläni leikistä ja uppouduin peliin aivan täysin eikä tähtien kerääminen edes ollut pääasia. Satojen pelituntien jälkeen tähdet löytyivätkin sattumalta.
3. Banjo-Kazooie
Marion ohella myös tätä tuli pelattua seikkailumielessä. Aivan yhtä pitkälle en päässyt tässä pelissä (johtuen englannin kielen pakollisuudesta lopussa).
1. Perfect Dark
Golden Eye oli ala-asteikäiselle huikea kokemus, mutta Perfect Dark maksimoi pelikokemuksen. Pelin parissa tuli ehkä viihdyttyä enemmän kuin laki sallii. En ymmärrä miten sitä jaksoikaan tahkota niitä ampumaratoja ja muita tukikohdan mestoja. Siihen aikaan tuntui jotenkin mahtavalta päästä tarinamoden sijasta tutkimaan Carrington Instituuttia ja palaamaan tarinan pariin, kun siltä tuntui.
2. Super Mario 64
Olen usein miettinyt miten jaksoin pelata tätäkin peliä niin paljon? Siis pelissä ei ole mitään vikaa, mutta peliä pelatessani en osannut yhtään englantia ja silti minulta löytyi melkein kaikki tähdet (muistaakseni kaksi jäi puuttumaan). Peli kävi itselläni leikistä ja uppouduin peliin aivan täysin eikä tähtien kerääminen edes ollut pääasia. Satojen pelituntien jälkeen tähdet löytyivätkin sattumalta.
3. Banjo-Kazooie
Marion ohella myös tätä tuli pelattua seikkailumielessä. Aivan yhtä pitkälle en päässyt tässä pelissä (johtuen englannin kielen pakollisuudesta lopussa).
- 12.4.2017
- 284
- Viestiketjun aloittaja
- Staff
- #156
Kisaa johtavat Super Mario 64, Zeldat (joista Ocarinalla hiukan isompi äänisaalis) ja Paper Mario. Päätynemme taas ottamaan vain enemmän ääniä keränneen Zeldan kolmikkoon mukaan pitääksemme listan monipuolisena.
Huomiseen mennessä on vielä aikaa antaa omat äänet ja sitten siirrytään taas seuraavaan.
Huomiseen mennessä on vielä aikaa antaa omat äänet ja sitten siirrytään taas seuraavaan.
- 12.4.2017
- 284
- Viestiketjun aloittaja
- Staff
- #159
Unohdinkin jo, että listasin säännön vain yhdestä pelistä per pelisarja aloiusviestiinkin niin mennään sen mukaan. Seuraavalla kierroksella voisin koittaa soveltaa vähän fiksumpaa pistesysteemiä (ja koittaa samalla kiristää tahtia), mutta siihen asti mennään näin.
Nintendo 64:n kolmeksi kirkkaimmaksi päätyi Super Mario 64, The Legend of Zelda: Ocarina of Time ja Paper Mario. Seuraavaksi vuorossa Sega Dreamcast!
Nintendo 64:n kolmeksi kirkkaimmaksi päätyi Super Mario 64, The Legend of Zelda: Ocarina of Time ja Paper Mario. Seuraavaksi vuorossa Sega Dreamcast!