Etrian Odyssey

[Tingle]

Jostain syystä foorumilla on oma alueensa 3DS:lle, joten kopioin ketjun aloitusviestin NOF:sta tänne pienin muutoksin.

Etrian Odyssey on 3DS:n paras pelisarja. eShopista voi ladata demot peleistä Etrian Odyssey IV, Etrian Odyssey Untold ja Etrian Odyssey 2 Untold. Jokainen niistä sisältää noin viisi tuntia pelattavaa ja tallennusta voi jatkaa kokopelissä. Nelonen ja ensimmäinen Untold ovat muuten pysyvästi 10e:n hintaisia eShopissa. Lataa siis ja ihastu, tai totea ettei sarja ole sinua varten ja vietä loppuelämäsi kadotuksessa.

Etrian Odyssey on roolipeli, jossa taistellaan hirviöitä vastaan, rakennetaan niiden suomuista kovempia panssareita ja aseita, sekä opetetaan hahmoille voimakkaampia taistelutaitoja. Tämä kaikki on toteutettu keskivertoa paremmin, joskaan ei erinomaisesti. Missä siis piilee täky? No kaikkien videopelaajien suosikkipihvissä, luolastoissa. Etrian Odyssey on ensimmäisen persoonan luolastorälläkkä, jonka monen monituisten labyrinttien koluaminen kiihoittaa kenen tahansa tutkimusmatkaajan mieltä. Erinomaisesti laadittuihin luoliin ei kuitenkaan ole pelissä karttaa - se pitääkin pelaajan piirtää itse 3DS:n kosketusnäytölle! Jos sisäinen tohtori Livingstonesi ei vielä herännyt, pelimaussasi on jotain vahvasti pielessä.

Toinen sarjaa määrittävä piirre on tarinan puute, siinä merkityksessä kuin japanilaisissa roolipeleissä tarinaa kutsutaan. Hahmot ovat pelkkiä paperinukkeja, kaupungit valikkoja ja ainoa päämäärä on edetä aina syvemmälle ja syvemmälle labyrintin salaisuuksiin. Tämä perinteinen näkemys videopelien ja kerronan suhteesta on kuitenkin harhaanjohtava. Pelaajan on näet tarkoituksena luoda itse omat tarinansa. Hahmoille keksitään nimet ja hahmoluokat, jonka jälkeen pelaajan tehtävä on kuvitella miten sankarikaarti kommunikoi, kun rotta varastaa viimeisen warppiköyden ja seikkailjat yrittävät henkensä kaupalla selvitä luolasta hengissä ulos, sekä mitä seikkailun päätteeksi rupatellaan kapakassa tonkkain äärellä. Vaihtoehtoisesti voit myös jättää mielenvikaiset luuloharhat sikseen ja vain nauttia oivallisesta videopelikokemuksesta.

Pelisarjan taustamusiikit on säveltänyt Yuzo Koshiro. Valitettavasti korvanautinnolta ei siis voi pelatessa välttyä.
Etrian Odyssey - Destruction Begets Decay
Etrian Odyssey IV - The End of the Raging Winds
Etrian Odyssey 2 Untold - Heaven's Rock Seat

Sarjan pelejä julkaistiin DS:lle kolme kappaletta, mutta näistä vain ensimmäinen julkaistiin Euroopassa. 3DS:n ensimmäinen EO, Etrian Odyssey IV: Legends of the Titan julkaistiin onneksi myös täälläkin. Siinä ei seikkailla pelkästään luolissa, vaan nyt navigoidaan myös niiden välistä mannerta ilmalaivan kyydissä. Etrian Odyssey V on Japanissa jo julkaistu, mutta sen julkaisusta länsimaihin ei ATLUS ole vielä hiiskunut. ATLUS pls.

Myös uudelleenjulkaisuja on sarjan saatossa ilmestynyt. Etrian Odyssey Untold: the Millenium Girl ja Etrian Odyssey 2 Untold: the Fafnir Knight. Niissä on hiottu pelien kaikkia ominaisuuksia nykypäivän tasalle, ja luolastotkin on pistetty uusiksi. Suurimpana tärkkynä nämä sisältävät perinteisen Classicmoodin lisäksi tarinatilan, jossa pelaajalle annetaan valmiiksi rakennettu tiimi joilla on paljon suurempi näkyvyys tarinassa. Käsikirjoitus ei ole mitenkään erityisen hyvä, joskaan se ei harmitakaan. Jos pelisarjasta jäit kaipaamaan nimenomaan perineistä jrpg puheripulia, kokeile ihmeessä Untoldia. Se on oiva vaihtoehto, joskin itse luodut hahmot ja vähäinen ekspositio ovat oleellinen osa EO:n viehätystä.

Myös spin-offeja löytyy. Etrian Mystery Dungeon on Mystery Dungeon Etrianin maalilla. Se on hämmentävä, sillä satunnaisgeneroidut luolat eivät yksinkertaisesti istu yhteen Etrianin kanssa, ja pelisuunnittelu on kauttaaltaan epätasaista - viholliset joko tappavat laakista tai eivät tee mitään ja suurimman osan AI tappaa jo ennen kuin pelaaja ehtii niitä nähdä. Jos olet roguelike pelien ystävä, ei EMD ole huono peli, mutta paremminkin voi aikansa käyttää. Etrian Mystery Dungeon 2 julkaistaan Japanissa elokuun 31. päivä.

Persona 3:n ja Persona 4:n hahmot kohtaavat toisensa Persona Q -pelissä. Se on rakennettu EO:n pelimoottorilla ja peli yhdistääkin erinomaisesti Etrianin karttapiirtelyt ja luolastoröyminnän SMT:n hirviökeräilyyn, luoden samalla uuden ja erinomaisen taistelusysteemin. Molempien ATLUKSEN pelisarjojen suurena ystävänä Persona Q kolahtikin kuin ydinpommi taivaalta. Köykäisistä tarinasta ja hahmoista nauttiminen vaatii tosin lähdemateriaalin tuntemista. Maininnan arvoinen on myös DS:n Shin Megami Tensei: Strange Journey. Se on myös tehty EO:n pelimoottorilla, mutta muita siteitä sarjaan sillä ei ole. Onpahan vaan konsolinsa paras peli. Se julkaistaan uudelleen 3DS:lle nimellä Shin Megami Tensei: Deep Strange Journey.

 

[Xylitol]

Etrian Odyssey on 3DS:n paras pelisarja.

Aa vitun men. Tai no, ehkä tuosta lauseesta löytyy totuus juuri sen vuoksi, että puhutaan vain 3DS:stä, itse kun en tohdi unohtaa toisen suosikkiropesarjani eli Pokemonin parhaita osia, jotka löytyvätkin sitten DS:ltä (Black & White versiot). Syyt molempien sarjojen diggaamiselle ovat itse asiassa melko samanlaiset (valinnan vapaus tiiminrakennuksessa ja vuoropohjaisen taistelusysteemin mielekkyys näin päällimmäisenä, ja toisekseen sitten Etrian Odysseyn luonnonläheisyys ja tunnelma vs. Pokemonin loputtomat tosimaailman ilmiöistä ammentavat hirviödesignit ja muut hauskat viittaukset, jotka lietsovat innostusta ympäröivän maailman ymmärtämiseen. Ja Pokemonin jokaisen mä opin tuntemaan.)

Mutta joo, takaisin eeoohon. Hyppäsin sarjan kyytiin nelososan kohdalla, ja kiroilin sitä, miksen ostanut jo ensimmäistä peliä, vaikka se jossain vaiheessa oli hetkeksi herättänyt kiinnostukseni. Jätinkin sen silloin ostamatta kehnohkojen arvostelujen vuoksi. Anti olla se vihoviimeinen kerta, kun täysillä luotan japsiropejen saralla johonkin pesanttiin, joka älähtää kun pelissä on hiukankin vaikeusastetta tai niukkuutta esitystavassa. No, tuli ne kolme ekaakin pelattua jälkijunassa, enkä edes koe että Untold-uusiojulkaisut tekisivät kahdesta ensimmäisestä mitenkään turhia kokemuksia, päinvastainen fiilis kun oli niin kiinnostavaa vertailla kaikkia pelisuunnittelun/-balanssin eroja pelien välillä.

Mystery Dungeon oli tosiaan vähän kummallinen peli jo ihan bugisuuden ja AI-kaverien idioottimaisuuden takia, ei ainakaan tämän näytön perusteella toimi Mystery Dungeon neljän ohjattavan hahmon kanssa. Sitä vastoin EO2Untold on aika selkeästi hiotuin sarjan peli ja mukavaa menoa alusta loppuun, mitä nyt joihinkin pomoihin saattoi hetkeksi jumittua säätämään strategiaa.

EO5, Atlus pls.

Päätetään posti nyt mysteerisistä mysteerisimpään, Wanderlustia ruokkivaan musakappaleeseen ja satunnaiseen screenshottiin:

https://d3esbfg30x759i.cloudfront.net/ss/WVW69iSkKtUHxehNVk

 

[Tingle]

Aa vitun men. Tai no, ehkä tuosta lauseesta löytyy totuus juuri sen vuoksi, että puhutaan vain 3DS:stä, itse kun en tohdi unohtaa toisen suosikkiropesarjani eli Pokemonin parhaita osia, jotka löytyvätkin sitten DS:ltä (Black & White versiot). Syyt molempien sarjojen diggaamiselle ovat itse asiassa melko samanlaiset (valinnan vapaus tiiminrakennuksessa ja vuoropohjaisen taistelusysteemin mielekkyys näin päällimmäisenä, ja toisekseen sitten Etrian Odysseyn luonnonläheisyys ja tunnelma vs. Pokemonin loputtomat tosimaailman ilmiöistä ammentavat hirviödesignit ja muut hauskat viittaukset, jotka lietsovat innostusta ympäröivän maailman ymmärtämiseen. Ja Pokemonin jokaisen mä opin tuntemaan.)

Tässähän on jäbä, jolla tyyliä ja makua kuin purukumipallossa (hampaat myydään erikseen)! Pokémoneja rakastan itsekin, joskin 3DS:llä sarja on laadullisesti taas aallonpohjassa hekumaisten neljännen ja viidennen sukupolvien jälkeen. Jos Pokémonien keräily ja ATLUSmainen roolipelisuunnittelu iskevät, niin kokeilehan ihmeessä Shin Megami Tenseitä. Siinä on pelimekaniikat, tarina ja monipuolinen genrekavalkadi sellaista tykitystä, ettei sille vedä vertoja kuin itse Shin Megami Tensei. Meininki on täynnä kristillistä ilosanomaa, eli sopivat hyvin myös perheen pienimmille :) Dungeoncrawlereinakin ihan mukavia (pelistä riippuen), joskin sillä saralla Etrian Odyssey vie paljon pidemmän korren.

DS:n Etrianit olen suosiolla jättänyt väliin, mutta saas nähdä miten käy jos EO5 ei ala kuulua... Erityisesti kolmonen kiinnostaisi väitetysti sarjan parhaana osana kuumottavasti. Etrian Odyssey 3 Untoldistakaan ei ole mitään varmuutta, saati sarjan tulevaisuudesta ylipäätään jos 3DS:t lahoavat Switchin alta pois. Tätä sarjaa en ilman kaksoinäyttöä ja kosketuskynää pelaa (3D-efekti myös vallan 3/5). Jos sarja siirtyy Switchille, Xbox Onelle tai Nokia N-Gagelle tulee siitä vähintään ihan eri peli. Veikkaan, että 3DS:llä nähdään vielä Etrian Odyssey tai pari Nintendon jo lopetettua konsolinsa tukemisen.

 

[Xylitol]

MegaTen tuleekin sitten kolmantena suosikkilistalla, että joo. Tyyli ja laatu eri alasarjojen ja pelien välillä kyllä vaihtelee rajummin kuin kahdessa jo mainitussa sarjassa, mutta ainakin sitä tyyliä yleensä riittää oli se missä muodossa tahansa.

EO on kyllä nyt pahasti uhanalaisena, jos 3DS:lle ei synny vielä iltatähden aikaista suosion ryöppyä tai jos Switchistä erillistä seuraajaa ei ala kuulumaan. Suuri sääli jos tarina päättyy viitoseen, mutta osataanhan sitä Atlusilla tulevaisuudessakin... toivottavasti.

Itse en oikeen allekirjoita, että kolmonen olisi sarjan paras. Korkeintaan ääniraitansa osalta. Kakkosesta taas nautin paljon sekä originaalina että uusversiona.

 

[Tingle]

Omasta puolestani on kyllä paha miettiä suosikkia, melko samanlaisia nuo pelaamani ovat olleet. EO2U on kieltämättä se hiotuin ja yltäkylläisin. Expert-vaikeusasteella sen pelaaminen oli yhtä timangia, en ole vieläkään päässyt kunnolla postgameen kiinni kun sähkölohari tuottaa vaikeuksia Toisaalta pidin nelosen sympaattisesta ilmalaivasta, vaikkei sillä juuri mitään tehnyt. Se on näistä ainut jonka pelasin "oikein" eli luomalla oman sankarjoukkoni, ja on siksi lämpöisimpänä mielessä. Mutta eipä mulla Etrian Odyssey Untold: Le Millenom Girlistäkään pahaa sanottavaa ole, joskin oma pelikokemukseni oli lepsu ja helppo. Olisi vain pitänyt ymmärtää, että ATLUKSEN pelit pitäsi aina pelata vaikeimmalla vaikeusasteella. Muu on pakanoiden puuhaa

Valitsen siis Persona Q:n. Siinä on fuusiot ja Professori Laytonin veroiset F.O.E. -pulmat.

 

[Mr. X]

Tingle oli oikeassa, sankarit eivät kuole koskaan. Vitonen julkaistaan tänä vuonna englanniksi ja sen koko nimi on Etrian Odyssey V: Beyond the Myth.

Olen itse pelannut sarjasta vain nelosen. Suunnitelmissa olisi ykkösen remaken aloittaminen Classic modella, mutta saa nähdä ehtiikö vitonen Eurooppaan ennen sitä.

 

[Tingle]

Hip hip huraa! Sankarit eivät kuole koksaan

 

[Xylitol]

 

[Xylitol]

Etrian Odyssey 5 mainittu, torilla tavataan!

Spoileri

slurp

 

[Tingle]

Pistähän koko party näytille. Itse aloitan seikkailun huomenna (siis tänään päivällä) ja koostaan sankariryhmän hetken mielijohteella.

 

[Xylitol]

Heti kun se on valmis. 2/5 valmiita tällä hetkellä.

 

[Tingle]

Eshop sanoi julkaisupäiväksi 17. lokakuuta. Taitaakin jäädä SE Mario syrjään.

 

[Xylitol]

Noniin let's mennään

Spoileri

 

[Tingle]

Hyvät nimet ja värit, suomalaiset nimet ovat liian aliarvostettuja.

 

[Tingle]

Seurue valmiina seikkailuun!

Spoileri

Dragoon ja mummokani jäivät tekemättä :(

 

[Kuruwin]

Aattelin jo että ihmiset pelaa jotain fani käännöstä (ei aamu pöhnässä tullut edes mieleen että demo olisi saattanut tulla) Voishan tuota itsekkin kai koikella koska tuo on taas sellanen hyvin suunniteltu demo eli saa jatkaa sitten kun peli tulee. Tosin nelonenkin on vielä kesken koska en siitä erityisemmin tainnut innostua.

Mutta vitonen on silti ennakkotilattu koska gotta have dem durgpeegees.

 

[Tingle]

Hekumallisen hyvä demokokemuselämys 5/5

 

[Xylitol]

Demo kaluttu läpi, molemmat FOE-tyypit peitottu (helposti) ja ainoa, mitä odottamisen lisäksi on enää jäljellä, on grindata demon parhaat equipit komppanian kaikille jäsenille.

...Is this my life now?

 

[Tingle]

Meil vissiin samit. Noh, onhan sitä Animal Crossingistakin hengissä selvitty.

En pitänyt yhdestäkään muutoksesta kaavaan, mutta kyllä EO on aina herkkua. Kolmoskerros oli tylsä, vaikka olenkin sairas pervo joka nauttii teleporttiluolistakin.

Harbringer ei oikein tehnyt mitään, niin vaihdoin sen Pokémonmaisteri Roveriin ja voi juku täähän on jännä. Fencerikin oli vaan nerffattu landsketchnetcZ, se sai vaihtua Dragooniin joka on uudelleennimetty Protector joka ampuu pysyllä ja rakentaa bunkkereita :3 Botanist aivan mvp, pierivä peruna vaan saastuttaa kaiken ilokaasullaan, ja jos ei onnistu niin buffaa seuraavan yrityksen valmiiksi.

Necromankeli vissiin tekee siistei buffaustemmpuja, mutta vie tilaa Dragoniin ja Roverin lisähyllyltä niin en tiedä.

 

[Xylitol]

Joo, noista kolmesta summon-paikasta voi olla vähän tappelemista jos on tiimissä kaikki niitä käyttävät hahmoluokat. Itse en nekroluikuria ottanut niin pulu ja kaksi bunkkeria toimivat hyvin liha(?)muureina sulassa sovussa. Metsästäjämummo ja Eloveena-munkki lyövät kaikkea lujaa (+nyrkyt hajottavat ruumiinosia väliaikaisesti), rakuuna kaivaa poterot asemasotaa varten (skill pointit eivät vielä demossa riittäneet paljoon muuhun, mutta peruspyssy tekee ihan kohtalaisesti lämää eikä Line Guardeja sun muita mihinkään tarvittu), harmaapäinen Lego-Lasse viskoo tulipalloja minkä kerkiää siihen tavalliseen alkemistitapaan ja perunashamaani pitää porukkaa hengissä parantavilla buffeilla ja metsiköstä poimitulla parannustikarilla. Kaikki toimii tähän mennessä hyvin, Game Over-ruutu nähty kerran uteliaisuudesta eikä rahaakaan ole vielä kulunut Ariadnen lankakeriin käytännössä lainkaan. Harbinger olisi kiinnostanut mutta nyrkkeilijä oli nyt vetovoimaisempi.

Karttasuunnittelu ei ole vielä päässyt oikein loistamaan, pidin siitä että 3F ainakin juoksutti ympäriinsä vähän ylimääräisiä kierroksia pelkän putkijuoksun ja parin FOE:n sijaan. 2U:ssa tosin tässä vaiheessa jo puijailtiin dinosauruksia ansoihin että joo. Ehkä ne damage tilet sieltä jostain tulevat vielä.